Hermes
      Etusivulle | Uutiset | Tiedotteet | Tapahtumat | Blogit | Pääkirjoitukset | Artikkelit | Töissä | Kasvotusten | oulu.fi

Numero 3/2013 > artikkeli

Linnanmaasta elävä ja yhteisöllinen kampus

Havainnekuva: Linja Arkkitehdit Oy
Kuva

30 vuoden päähän ulottuvassa Tulevaisuuden kampus -visiossa Linnanmaa on ympäristöönsä avautuva kaupunkimaisen tiiviisti rakennettu monipuolinen ja erilaisia ryhmiä houkuttava kampusalue.
Klikkaa kuvaa nähdäksesi se isompana.

teksti Anna-Maria Raudaskoski

Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvassa visiossa Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksilla on ajanmukaiset tutkimus-, oppimis- ja työympäristöt ja kampukset houkuttavat erilaisia käyttäjäryhmiä monipuolisuudellaan ja palveluillaan.

Linnanmaasta on tekeillä 30 vuoden päähän ulottuva visio, joka tähtää yliopistokampuksen kehittämiseen toimivaksi ja viihtyisäksi työ- ja opiskelupaikaksi. Tulevaisuuden kampus -visiossa Linnanmaan alue nähdään kokonaisuutena, jossa on huomioitu kaupunkisuunnittelu, palvelut, sidosryhmien tarpeet, maankäyttö ja liikenne.

”Suunnittelun lähtökohtana on kampusten vetovoimaisuuden parantaminen. Tulevaisuuden kampus -visiossa työ-, oppimis- ja tutkimusympäristöjä kehitetään vastaamaan nykyajan ja tulevaisuuden tarpeita. Oulun yliopistolle suunnittelun ajankohta on nyt erinomainen, sillä meillä on jatkuva peruskorjaustarve”, tilapalvelupäällikkö Arto Haverinen sanoo.

Linnanmaan yliopistorakennuksen vanhin osa alkaa olla keski-iässä, 40-vuotiasta. Uusilla tilaratkaisuilla lisätään yhteisöllisyyttä ja yksiköiden välistä vuorovaikutusta. Linnanmaasta halutaan ympäri vuorokauden ja ympärivuotisesti opiskelijoita, työntekijöitä ja vierailijoita houkuttava kohde.

Linnanmaan kampusrakennus piirrettiin aikanaan muunneltavaksi, mikä helpottaa tulevaa suunnittelua. Tarkoituksena on ottaa muun muassa aulat, käytävät ja ravintolat tehokkaaseen käyttöön ja lisätä ryhmätyötiloja ja kohtaamispaikkoja.

Vastaava visio on tekeillä myös Kontinkankaan kampuksesta. Siellä lähtökohdat ovat kuitenkin erilaiset, sillä uusi päärakennus valmistui 10 vuotta sitten ja peruskorjaukset on toteutettu rakennusvaiheissa 1 ja 2.

Tehokkuutta tiloista

Visiossa Linnanmaa houkuttaa myös sidosryhmiä, sektoritutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Alueelle tuodaan monipuolista toimintaa ja kaikille kampuksella työskenteleville ja asioiville tarpeellisia palveluita. Yliopisto ei visiossa ole enää käyntipaikka, vaan siellä on 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän päivää viikossa avoinna olevia tiloja.

Lähivuosien tilaratkaisuilla tähdätään uusien tieteenalayksiköiden muodostamiseen ja tilojen kustannustehokkaaseen  käyttöön. Tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksia lisätään esimerkiksi keskittämällä työpajatoimintoja tai perustamalla yli tiedekuntarajojen käytössä olevia laboratorioita. Myös kalliit tutkimuslaitteet saadaan tehokkaampaan käyttöön.

Säästöä saadaan myös irtisanomalla tiloja ja keskittämällä toimintoja kahdelle kampukselle. ”Yliopiston hallituksen joulukuussa tekemän päätöksen tavoitteena on saada säästöä tiloista. Sisäisillä tilajärjestelyillä ilman tiloista luopumista aiheutetaan vain lisää tilakustannuksia, koska järjestelyt aiheuttavat lähes aina muutostöitä”, Arto Haverinen sanoo.

Lyhyen aikavälin suunnittelulla tuetaan yliopiston rakenteellista kehittämistä ja vuoden 2014 alusta voimaan tulevaa uutta tieteenalayksikköjakoa. Lähivuosiin ajoittuvat muun muassa arkkitehtuurin osaston muutto keskustasta Linnanmaalle ja sisäilmaongelmien korjaukset biologian laitoksessa ja Kontinkankaalla hammaslääketieteen laitoksessa.

”Tavoitteena on, että rakenteellisen kehittämiseen liittyvät tilaratkaisut olisivat valmiit vuoden 2016 alussa”, Haverinen kertoo. Aikataulu tarkentuu suunnittelun edetessä.

Tiivistä kaupunkimaisuutta

”Linnanmaalla on paljon kehittämistarpeita tilojen ja ympäristön osalta. Yliopistorakennus ei näy ympäristössä, pääovea ei varsinaisesti ole ja julkisen liikenteen puoli on ikään kuin takapihalla. Suunnittelulla haetaan monipuolista ja ympäristöön paremmin liittyvää rakennetta”, vision toteuttamisessa mukana ollut arkkitehti Esa Paajanen Linja Arkkitehdeistä sanoo.

Yliopiston sijoituspaikkaa aikanaan päätettäessä ja Linnanmaahan päädyttäessä varauduttiin alueen laajentamiseen. Visiossa Linnanmaa avautuu sekä Kaijonharjun että Technopoliksen suuntaan aukioiden tai muiden laadukkaiden julkisten ulkotilojen kautta. Ulkotilat puolestaan houkuttavat erilaisiin toimintoihin, kuten tieteen ja taiteen esittelyyn tai vaikkapa yliopiston lukuvuoden avajaisten viettoon.

Oulun yliopiston tulee tulevaisuudessa houkutella entistä enemmän korkeatasoisia tutkijoita ulkomailta. Paajanen näkee alueella paljon ulkomaalaisia kiinnostavia mahdollisuuksia. Visiossa Linnanmaa rakentuu kaupunkimaisen tiiviiksi, kun lisää uusia asuinkerrostaloja nousee alueelle.

”Hyvät asumisolot kampuksella ja muun muassa Kuivasjärven läheisyys ovat tärkeitä houkuttavuustekijöitä. Arktisuuden hyödyntäminen on omaleimaista”, Paajanen sanoo.

Arkkitehti näkee Linnanmaalla mahdollisuuksia jopa jonkinlaiseen matkailupainotteiseen toimintaan. Alueelle on hahmoteltu myös Oulun seudun ammattikorkeakoulun toimintoja ja tutkijahotelli.

Hankkeen takana on Suomen yliopistokiinteistöt Oy, jolla on meneillään tai alkamassa vastaavia hankkeita useilla yliopistokampuksilla. ”Tulevaisuuden kampus -hankkeessa tavoitteena on parantaa yliopistokiinteistöjen tilankäytön tehokkuutta, käyttöastetta ja houkuttavuutta”, Suomen Yliopistokiinteistöjen kehitystoiminnasta vastaava Olli Niemi kertoo.

Kampuskehittämistä johtaa yliopiston tilaryhmä, jota johtaa koulutusrehtori Olli Silvén ja jossa on myös henkilöstön ja opiskelijoiden edustus.

Tulevaisuuden kampus -visiosta on tekeillä verkkosivu, joka avataan tuonnempana. Suunnitteilla on myös liikuteltava näyttelytila, jossa voi käydä tutustumassa suunnitelmiin. Seuraa yliopiston tiedotuskanavia.

Kommentit

Uusimmat kommentit ovat ylimpänä.

 

KANNANOTTO OULUN YLIOPISTON KAMPUSSUUNNITELMAAN - JA NORMAALIKOULUN LUKION SIIRTÄMISEEN YLIOPISTON TILOIHIN

Esitämme syvän huolemme yliopiston vastikään julkaiseman kampussuunnitelman näkemyksistä harjoittelukoulun nykyisistä rakennuksista ja niiden ympäristöistä. Olemme myös erittäin huolissamme toissa viikon Oulun normaalikoulun yläkoulun opettajainkokouksessa kuullusta ajatuksesta, että Norssin lukio siirrettäisiin yliopiston puolelle.

Oudoksumme kovasti kampussuunnitelmaa, koska siinä ole lainkaan otettu huomioon olemassa olevaa kampuksen pohjoisosan uudistamista ja kehittämistä koskevaa OPIK-suunnitelmaa.

Yliopiston esittämät suunnitelmat ovat etenkin aineenopettajakoulutuksen kannalta huonoja eivätkä loppuun asti mietittyjä. Aineenopettajaksi opiskelevat suorittavat pedagogisiin opintoihin kuuluvan ohjatun harjoittelun sekä lukiossa että yläkoulussa, joten ei ole mitenkään järkevää että lukio ja yläkoulu sijaitsisivat eri paikoissa. Aineenopettajaksi opiskelevat pätevöityvät jatkossakin yhtenäisessä peruskoulussa opettajiksi yläkouluun lukion lisäksi.  Kaikkien harjoiteltavien oppiaineiden ohjaavat lehtorit työskentelevät yläkoulussa ja lukiossa. Yläkoulun ja lukion opettajakunnalla ei ole halua liikkua kahden paikan välillä eikä opettajakunnalla myöskään ole halua opettaa ja ohjata eli tehdä työtään vain jommallakummalla asteella, vaan molemmilla asteilla, jatkossakin sekä yläkoulussa että lukiossa. Ohjatun harjoittelun toteuttaminen vaikeutuisi olennaisesti lukion siirron myötä.

Yliopiston kampussuunnitelmassa on nähtävissä, että Normaalikoulun alakoulun nykyinen kiinteistö ollaan purkamassa. Onko tästä loppu tulemana siis ymmärrettävissä että alakoulu siirtyisi yläkoulun tiloihin ja lukio tämän takia yliopiston puolelle? Tämä sotii jyrkästi opettajankoulutuksen kehittämistä vastaan, koska aineenopettajakoulutus hajautuisi kahteen paikkaan.

Lukion siirtoajatuksessa on otettava huomioon lukiolaiset ja moninaiset eri oppiaineiden, opiskelijahuollon ja hallinnon tarpeet, jotka ovat aivan oma lukunsa. Suunnitelmissa ei ole opettajakunnan tietoon tullut käytetyksi sellaista kasvatuksen, koulunpidon, pedagogiikan ja opettajankoulutuksen asiantuntijuutta, jota kaikki yllämainittu vaatisi, ennen kuin minkäänlaisia muutoksia esitetään tehtäväksi. Yliopiston harjoittelukoulun on noudatettava yliopistolain lisäksi sekä perusasteen että lukion koululakeja, jotka määrittävät koulun toimintaa. Tätä ei näy otetun huomioon kampussuunnitelmassa eikä siihen liittyvässä ajatuksessa lukion siirtämisestä yliopiston tiloihin.

Huolestuttavaa yliopiston kampussuunnitelmassa on myös se, että Kaitoväylä muuttuisi entistä vaarallisemmaksi runsastuvan liikenteen takia, yläkoulun juuri uudistettu urheilukenttä häviäisi, samoin nähtävästi alakoulun uudistettu kenttä sen rakennuksen purkamisen myötä. Miten turvataan harjoittelukoulun liikuntamahdollisuudet ja myös opettajankoulutuksen tarpeet liikunnanopetuksessa? Missä visiossa on koululaisten välituntialue? Mitä sanovat Normaalikoulun perusasteen oppilaiden ja lukion opiskelijoiden vanhemmat yliopiston kampussuunnitelmaan? Mitä sanoo Kuivasrannan, Kaijonharjun ja Linnanmaan muu väestö lähiliikuntapaikkojen vähenemiseen?

On olemassa yliopiston harjoittelukoulun, sen oppilaiden, opiskelijoiden, opetusharjoittelijoiden, opettajien, hallinnon, oppilashuollon (reilusti yli 1000 ihmisen yhteisö) ja yhtenäisen opettajankoulutuksen kehittämisen turvaamiseksi täsmällisempi, ympäristön ja käyttäjien tarpeet paremmin huomioiva suunnitelma. Suunnitelman pyrkimyksenä on sijoittaa toiminnot tutkimuksen, opettajankoulutuksen, oppimisen, opiskelun ja opetuksen kannalta ergonomisemmin ja logistisesti järkevämmin kuin esitetyssä visiossa.

"Oulun Pedagoginen Innovaatiokeskus" (OPIK) on nimensä mukaisesti tulevaisuuteen ja toimintojen kestävään ja pitkäjännitteiseen kehittämiseen keskittynyt suunnitelma, joka tulee loppujen lopuksi nykyistä visiota taloudellisestikin kannattavammaksi.

Linkki visioon: http://oppimaisema.fi/file.php?920.

On erittäin oudoksuttavaa, ettei OPIKia ole otettu huomioon kampussuunnitelmaa tehtäessä. OPIK nimittäin esiteltiin yliopiston johdolle toukokuussa 2012 ja silloin se päätettiin liittää osaksi Oulun yliopiston kampusvisiota. OPIK on nimenomaan kampuksen pohjoisosan huomioiva visio ja suunnitelma.
 
Yliopiston kampussuunnitelma on epäonnistunut harjoittelukoulun opettajakunnan mielestä. Samoin on epäonnistunut ajatus lukion siirtämisestä yliopiston tiloihin. Harjoittelukoulun opettajakunta esittää kampussuunnitelman pikaista tarkistamista ja muuttamista siten, että OPIK-suunnitelma otetaan käyttöön yliopiston kampusta kehitettäessä, jotta kampuksen pohjoisosa ja yliopiston harjoittelukoulun tarpeet tulevat huomioiduksi.

Normaalikoulun opettajakunnan puolesta,

kirjoittaja: Normaalikoulun opettajakunnan kannanotto.
Sari Eskola, Lasse Kemppainen, Hellevi Kupila, Sirkku Leppilahti, Matti Ojakoski ja 41 muuta nimeä

 

Kasvitieteellinen puutarha ja kasvihuoneet ovat hieno nähtävyys Oulussa ja palvelevat myös kaupunkilaisia. Ne ovat perheeni vakinainen käyntikohde muutaman kerran vuodessa. Toivottavasti tutkijahotelli ei jyrää  niitä  alleen.

kirjoittaja: Luonnonystävä

 

Hermeksen artikkelissa on hyvin karkea kuva Tulevaisuuden kampuksesta. Työmme valmistuu huhtikuussa. Tulemme järjestämään Kampusvisiosta seminaarin huhtikuun lopussa, jolloin työmme ja tulokset esitellään henkilöstölle ja opiskelijoille. 06.03.2013 julkaistiin Kampusvision laadintaa esittelevä viestintäaineisto. Siihen kannattaa tutustua.

http://www.oulu.fi/yliopisto/tulevaisuudenkampus

kirjoittaja: Pekka Kähkönen, Projektipäällikkö
RAMSE Consulting Oy
Oulun yliopiston Kampusvision laadinta

Kasvitieteellinen puutarha ja kasvimuseo houkuttelevat korkeatasoisia tutkijoita ulkomailta tarjoten runsaasti kiinnostavia mahdollisuuksia.

kirjoittaja: Viola Visio

 

Yliopistossa on runsaasti toteutumattomia suunnitelmia eli jokaiseen suunnitelmaan ei kannata kauheen vahvalla tunteella suhtautua.

Toisaalta yliopistossa on myös toteutettaja suunnitelmia ja vaikka (pyydettäessä ja joskus pyytämättäkin) suunnittelun aikana on annettu perusteltuja kommentteja, niin onkohan niillä ollut merkitystä. Metsäänkin on menty.

kirjoittaja: Pekka Kess

 

Kuvan Innovation Park on määritelty yliopiston ja tutkimuslaitosten yhteiseksi aktiiviseksi puistoksi. Se on tarkoitettu esimerkiksi puulaakifutikselle ja miksei kyykällekin, vaikka lajia ei arkkitehtien listassa erikseen mainitakaan. Science Plaza on puolestaan tarkoitettu tapahtuma-aukioksi, joka todennäköisesti myös soveltunee kyykälle. Pitäisikö jokin paikka nimetä erikseen kyykkäpuistoksi? Aivan mahdollista.

Yliopistomme ei liene niin optimaalisessa tilanteessa, että mitään ei tule muuttaa, mihinkään ei pidä koskea ja mitään kehittämistä ei kannata ottaa keskusteluun? Kaiketi vielä tehokkaampaa olisi, jos muutosten ajattelukin kiellettäisiin?

Uutiskirjeen ilmestymisen jälkeen allekirjoittaneelle soitti mm. henkilö, joka kertoi työhuoneensa ikkunoiden olevan erään suunnitellun Faculty Hubin kohdalla. Tuolla perusteella hän katsoi kuvan esittämän vision kelvottomaksi.

Eiköhän oikea keskustelun pohja ole keskeneräiset suunnitelmat? Kun mitään ei ole lyöty lukkoon, niin kaavailuihin voi aidosti vaikuttaakin.

kirjoittaja: Olli Silven, tilatyöryhmän puheenjohtaja

 

Havainnekuvassa ei ole minkäänlaisia liikunta- ja harrastuspaikkoja sijoitettuna lähellekään. Yliopiston suurimman harrastejärjestön, kyykkäseuran, toiminnalta viedään tässä suunnitelmassa loputkin edellytykset, ellei sitten Science Plazalle ole kaavailtu jotain tällaista käyttöä. (Tuskinpa se kuitenkaan kenellekään herralle sopii, että opiskelijat olisivat jotenkin keskeisesti esillä.)

Tiedättekö, te arvon suunnittelijat, yhtään mitään siitä, mitä täällä kampusalueella tapahtuu?

Jos kasvitieteellinen meinataan uhrata, niin kai sinne saa edes frisbeegolf-radan tehdä tätä odotellessa?

kirjoittaja: Wuhuu Ravio

 

Mielenkiintoinen toteamus visiosta: " Yliopisto ei visiossa ole enää käyntipaikka, vaan siellä on 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän päivää viikossa avoinna olevia tiloja." Kuvittelisin, että juuri noissa paikoissa käydään - ainakin henkilökunta - sillä en usko, että kenellekään on hyväksi olla kampuksella/kampuksessa 24/7 vaikka tilat myöten antavatkin.

kirjoittaja: Pekka Kess

 

Näyttääpä kasvitieteellinen puutarha olevan visioitu tutkijahotelliksi. Arvovalinta kai tämäkin.

kirjoittaja: Puupää

Kommentoi juttua alle. Lyhyet, asialliset kommentit julkaistaan tällä sivulla arkisin n. klo 9–16. Voit kommentoida nimimerkillä, mutta ilmoita nimesi, joka jää vain toimituksen tietoon. Jos jätät nimimerkki-kohdan tyhjäksi, kommentissa käytetään nimeäsi, muutoin nimimerkkiäsi.

kirjoittajan nimimerkki
kirjoittajan oikea nimi

 

Tiesitkö, että:

Naispuolisten työntekijöiden kutsumanimien top 5: Päivi (142), Minna (139), Tiina (131), Anne (126) ja Leena (121)

PÄÄKIRJOITUS

Oulu Mining Schoolille merkittävä rooli kaivannaisalan toimintaohjelmassa

TÖISSÄ

Työyhteisö on tärkeä laborantille

BLOGI

Koulutuksen ammattilaiset

KASVOTUSTEN

Professorin persoona sai jäämään Ouluun

kuva

OULU.FI

Matkalla Vankkurissa

FOORUMI

Rikas yliopisto

KUUKAUDEN GALLUP

”Tarpeellinen alusta”

IN MEMORIAM

Minna Ruokonen

TORI

UUTISVINKKI

OTA YHTEYTTÄ

 

  hermes(at)oulu.fi Viestintäpalvelut | viestinta(at)oulu.fi | 08 553 4092