Oulu Mining Schoolille merkittävä rooli kaivannaisalan toimintaohjelmassa

Hilkka Sandberg

Lauri Lajunen

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti huhtikuun lopussa toimintaohjelman siitä, miten Suomesta tehdään kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijä. Toimintaohjelma syntyi pääministeri Jyrki Kataisen, elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren, työministeri Lauri Ihalaisen ja ympäristöministeri Ville Niinistön johdolla käytyjen pyöreän pöydän keskustelujen ja kymmenessä asiantuntijatyöryhmässä laadittujen toimenpide-ehdotusten pohjalta.

Oulun yliopistolla oli edustus sekä pyöreän pöydän keskusteluissa että koulutusta ja tutkimusta ja käsittelevässä työryhmässä, jonka puheenjohtajana toimi teknologiajohtaja Kari Knuutila Outotec Oyj:stä. Knuutila aloitti huhtikuun alusta Oulu Mining Schoolin johtajana ja osa-aikaisena tutkimusprofessorina.

Kestävän kaivannaisteollisuuden merkitystä korostavat globaali väestönkasvu, kiihtyvä kaupungistuminen ja elintason nousu, jotka ovat johtaneet metallien, mineraalien ja kiviaineksen kysynnän voimakkaaseen kasvuun. Suomessa toimii tällä hetkellä 12 metallimalmikaivosta ja noin 30 teollisuusmineraalikaivosta. Lisäksi valmisteilla on kymmenkunta merkittävää hanketta uusien kaivosten käynnistämiseksi tai olemassa olevien kaivosten toimilupien laajentamiseksi. Metallimalmikaivoksista valtaosa on ulkomaalaisessa omistuksessa, kun taas teollisuusmineraalikaivoksista suurin osa on kotimaisia.

Vuonna 2012 kaivannaisteollisuuden liikevaihto oli noin 1,5 miljardia euroa. Kaivokset työllistivät suoraan noin 4500 henkilöä, mutta ala kokonaisuudessaan työllistää Suomessa lähes 30 000 ihmistä.

Malminetsintää teki viime vuonna 45 yhtiötä lähes 90 miljoonalla eurolla. Hankkeiden toteutuminen merkitsisi 3–4 miljardin euron investointeja Suomeen. On arvioitu, että kaivannaisalalle tarvitaan noin 5300 uutta ammattilaista vuoteen 2022 mennessä. Näistä yliopistotutkinnon suorittaneita on 600. Kun otetaan huomioon, että kaivannaisalan hankkeet sijoittuvat pääasiassa Pohjois- ja Itä-Suomeen, niin se asettaa valtavan haasteen alueen koulutus- ja tutkimusjärjestelmälle.

Kaivannaisteollisuuden kestävä kasvu ja edelläkävijyys edellyttävät vahvaa panostusta pitkäjänteiseen ja monipuoliseen koulutukseen ja tutkimukseen. Kun koulutusta ja tutkimusta suunnitellaan ja kehitetään, on tärkeää huomata, että kysymys ei ole vain kaivoksista vaan kaivannaisalan koko klusterista ja sen arvoketjuista.

Kaivostoiminnan elinkaaren eri vaiheissa tärkeitä asioita ovat muun muassa kierrätys, materiaali- ja energiatehokkuus, energian vähähiilisyys, ympäristömyönteiset ratkaisut, ympäristöriskien hallinta ja teknologian vienti. Prosessien kehitystyössä tarvitaan muun muassa termodynamiikan, sähkökemian sekä materiaali- ja geotieteiden osaamista.

On myös huomioitava, että Pohjois-Suomessa ympäristöarvoiltaan merkittävät alueet, hyödynnettävät luonnonvarat, poronhoito ja matkailu osuvat usein samalle alueelle. Kaivannaisalalla intressiristiriidoilta ei voida välttyä. Tämä on huomioitava jo uusien hankkeiden alkuvaiheessa.

Ministeri Jan Vapaavuoren mukaan kaivannaisteollisuudessa esiintyneet ongelmat ovat johtaneet siihen, että ala on nyt ”tarkkailulinjalla”. Kukin kaivos tarvitsee yhteiskunnallisen hyväksynnän eli ”sosiaalisen toimiluvan”. Se on kestävän kaivannaisteollisuuden omankin edun kannalta ehdoton edellytys toiminnalle.

Kaivannaisteollisuuden toimintaohjelmassa esitetään, että kaivannaisalalle luodaan koulutussuunnitelma ja tutkimusstrategia. Lisäksi eri toimijoiden välistä yhteistyötä tulee tiivistää sekä sopia työnjaosta ja erikoistumisesta. Tehdyt ehdotukset ovat erittäin kannatettavia.

Oulun yliopiston lisäksi kaivannaisalan koulutusta ja tutkimusta on Aalto-yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Ministeriön julkaisema toimintaohjelma osuu Oulu Mining Schoolin kehittämisen kannalta erinomaiseen saumaan, sillä Mining School on yliopiston rakenteellisessa kehittämisessä yksi merkittävä kehittämiskohde.

Kari Knuutilan tehtävänä on nyt laatia suunnitelma siitä, mikä on Oulu Mining Schoolin rooli Suomessa kaivannaisalan koulutus- ja tutkimuskentässä ja miten ja millä resursseilla siitä kehitetään kansainvälisesti merkittävä tutkimus- ja koulutusyksikkö. Oulun yliopistoon kohdistuu nyt kansallisesti suuria odotuksia.

Lauri Lajunen
rehtori