TIIVISTELMÄ

_______________________________________________________________________________________________

Tutkimuksen tarkoituksena oli määritellä käsite kehitysvammaisen ihmisen palveluohjaus. Käsiteanalyysi tehtiin hybridisen mallin mukaan ( Schwarz-Barcott & Kim 1986). Käsitteen analysointi on tarpeen, koska käsite kehitysvammaisen ihmisen palveluohjaus on uusi ja epätarkka. Analyysi tehtiin kolmen eri vaiheen, teoreettisen, empiirisen ja lopullisen analyyttisen vaiheen kautta. Teoreettinen analyysi on johtanut tutkittavan käsitteen työmääritelmän muodostamiseen. Käsiteanalyysin empiirinen vaihe tehtiin laadullisen sisällön analyysimenetelmän avulla. Sisällön analyysin avulla analysoitiin päiväkirjamerkintöjä, jotka kirjattiin ’Palveluohjauksen kehittämisen’ projektin (DoCold, 1999-2001) ja sen valmisteluvaiheen (1998-1999) aikana. Empiirisen vaiheen tulosten vertaaminen työmääritelmään johti lopulliseen käsitemäärittelyyn. Käsitteen ominaispiirteet selkiytettiin ja kuvattiin sen ennakkoehdot ja seuraukset.

Käsitteellä kehitysvammaisen ihmisen palveluohjaus tarkoitetaan hyvin organisoituja, saumattomasti koordinoituja yksilöllisiä palveluita. Palveluohjaajan vastuulla on koota työryhmä keskustelemaan yhdessä ja luomaan yksilöllinen palvelusuunnitelma, jossa tarpeet, toiveet, suunnitelmat, erilaiset palvelut ja vastuulliset toimijat kirjataan. Suunnitelma tehdään kuunnellen ja ottaen vakavasti kehitysvammainen ihminen ja hänen läheisensä. Palveluohjaus johtaa laadullisiin palveluihin, joiden avulla ihmisillä, joilla on esteitä päivittäisen elämän sujumisessa, on mahdollisuus elää mielekästä elämää läheistensä ja ammattihenkilöiden tukemana luonnollisessa elinympäristössään. Ydinidea palveluohjauksen kehittämisessä on, että palvelujen laatu voi kohentua ilman suuria taloudellisia ponnistuksia. Kehitysvammaiset ihmiset eivät ole ainut ryhmä, joka nauttii hyvin koordinoiduista ja sujuvista palveluista. Samanlainen työskentelymenetelmä voisi olla hyödyllinen myös muille ihmisille, joilla on vaikeuksia löytää palveluita ja saada tarvittavaa informaatiota.

Teoreettisen ja empiirisen vaiheiden analyysien tuloksissa ei esiintynyt keskinäistä ristiriitaisuutta. Kuitenkaan tämän tutkimuksen mukaan käsite itsessään ei ole selkeä, koska palveluohjaus tarkoittaa sekä palvelujen organisointia että yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman koordinointia. Jatkossa olisi tarpeellista selvittää palveluohjauksen toteuttamisen ennakkoehtoja. Olisi mielenkiintoista jatkaa seuraavien aiheiden tutkimista: Mitkä ammattiryhmät sisällyttävät palveluohjauksen työhönsä? Millaisia esteitä palveluohjauksen toteuttamiseen sisältyy työskentelymenetelmänä? Miten eri ammattiryhmät ymmärtävät toiminnan toteutuksessa kohtaamansa ristiriidat, toiminnan rajoitukset ja työnsä kehittämisen mahdollisuudet?

Käsitteet: PALVELUOHJAUS, kehitysvammainen ihminen

Department of nursing, University of Oulu, 2002

Aulikki Iija, Case management among people with learning disabilities

- Concept analysis according to the Hybrid model , 76 p.

ABSTRACT

________________________________________________________________________________

The purpose of the study was to define the concept of case management among people with learning disabilities. The concept analysis was done according to the hybrid model (Schwarz-Barcott & Kim 1986). The concept analysis was needed, because the concept of case management among people with learning disabilities is quite new and unspecific. The analysis was done through three phases, the theoretical phase, the empirical phase and the final analysis phase. The theoretical analysis has lead to the work definition of the studied concept. The empirical phase of the concept analysis was made through qualitative content analysis. The content analysis was made analysing the diary notes, written during the project ‘Development of the care of people with learning disabilities’ (DoCold, 1999-2001) and during the preparation phase (1998-1999) of the mentioned project. Comparing the findings of the empirical phase to the work definition deduced to the final definition of the concept analysis. The characteristics of the concept were clarified and preconditions and outcomes were described.

The concept of case management among people with learning disabilities means well-organised, seamlessly co-ordinated individual services. The case manager is responsible to collect the team to discuss together and create the individual plan where needs, hopes, plans, various services and responsible workers are mentioned. Listening and taking seriously people with learning disabilities themselves, as well as the nearest people, is the basic idea in planning process. Case management could be a way to qualified services, which help people with obstacles to live meaningful life supported by both their nearest people and professionals in their natural environment. The key idea in case management is that quality of services can be improved without hard financial efforts. People with learning disabilities are not the only group, which enjoys of well co-ordinated and fluent services. The same working method could be helpful also to other people, who have difficulties in finding services and receiving necessary information.

There were not conflicts between the results of the theoretical phase and the empirical phase of the analysis. However, the concept itself is not clear according to this study, if it means both organising services and individual care plan co-ordination. It might be necessary to find out more preconditions of the concept. It would be interesting to go on studying the following questions: Which professional groups include case management in their work? What obstacles are found in case management as a working method? How professionals understand the conflicts and frames in their work, as well as the possibilities to develop their work?

Concepts: Case management, people with learning disabilities