Tutkimus

Aate- ja oppihistoria
Historia

 

Aate- ja oppihistoria

Aate- ja oppihistoriassa tutkitaan aatteita ja tieteiden historiaa. Aatehistoria tutkii menneisyyden ihmisten uskomuksia, toiveita ja pelkoja – sitä, millaiseksi he ovat mieltäneet yhteiskuntansa, luonnon ja ihmisluonnon. Aatehistorian tutkimuskenttään kuuluvat myös erilaiset ideologiat, käsitteet ja ”-ismit”, kuten liberalismi, sosialismi ja nationalismi. Näille ilmiöille ja uskomusjärjestelmille haetaan selityksiä paitsi tieteellisen ajattelun, myös esimerkiksi talouden, politiikan ja uskonnon maailmoista. Täällä Oulussa tutkitaan valistusta ja sen perintöä, utopia-ajattelua ja poliittista ajattelua konservatismista anarkismiin.

Oppi- eli tieteenhistoria selvittää, miten käsitys tieteellisyydestä on aikojen kuluessa muuttunut ja miten tiedettä on eri aikoina harjoitettu. Usein keskitytään luonnon- ja lääketieteisiin, mutta yhtä hyvin voidaan kartoittaa humanististen alojen opillista menneisyyttä. Tieteenhistoria tutkii myös, miten tieteellistä tietoa on eri aikoina hankittu, millaista tietoa on pidetty "tieteellisenä" ja miten tiede nivoutuu politiikkaan, kulttuuriin ja aatteisiin. Oulussa tutkitaan erityisesti lääketieteen, psykiatrian ja psykologian historiaa sekä fysikaalisten tieteiden ja evoluutioteorioiden historiaa ja 1600-1700-lukujen tieteellistä vallankumousta.

Historia

Historia-oppiaineen tutkimus
Historia-oppiaineen tutkimuksen painoaloja ovat globalisaatioon ja kulttuurien kohtaamiseen sekä pohjoisiin kulttuuriyhteyksiin liittyvät ilmiöt antiikista nykypäivään.

Erityisiä historia-aloja ovat

• antiikin historia (yliopistonlehtori Timo Sironen) (antiikin ja keskiajan historia)
• asutushistoria (lehtori Markku Mäkivuoti, professori Jouko Vahtola)
• etnisten suhteiden historia (yliopistonlehtori Kari Alenius)
• informaatioteknologian ja kommunikaatioteknologian historia (yliopistonlehtori Henry Oinas-Kukkonen) (Informaatioverkostojen ja kommunikaatioteknologioiden historia)
• Itämeren alueen historia (yliopistonlehtori Kari Alenius, lehtori Markku Mäkivuoti) (Itämeren alueen historia)
  
• Japanin historia (professori Olavi K. Fält, yliopistonlehtori Seija Jalagin, yliopistonlehtori Henry Oinas-Kukkonen, yliopisto-opettaja Juha Saunavaara) (Japanin historia)
  
• kansainvälisten suhteiden historia (yliopistonlehtori Kari Alenius, professori Olavi K. Fält, yliopistonlehtori Seija Jalagin, lehtori Marianne Junila, yliopistonlehtori Henry Oinas-Kukkonen, yliopisto-opettaja Juha Saunavaara)
  
• keskiajan historia (lehtori Markku Mäkivuoti, professori Jouko Vahtola) (antiikin ja keskiajan historia)
• kirkkohistoria (yliopistonlehtori Reija Satokangas)
  
• koulutuksen historia (yliopistonlehtori Matti Salo)
• kriisit julkisessa keskustelussa (yliopistonlehtori Kari Alenius, professori Olavi K. Fält) (kansainvälinen lehdistö tapahtumien ja toimijoiden suodattajana, maailma Suomessa)
  
• mielikuvien historia (yliopistonlehtori Kari Alenius, professori Olavi K. Fält, yliopistonlehtori Seija Jalagin) (historiallinen kuvatutkimus)
• paikallishistoria (lehtori Marianne Junila, yliopistonlehtori Matti Salo, yliopistonlehtori Reija Satokangas, professori Jouko Vahtola)
  
• sotahistoria (professori Jouko Vahtola)
• sukupuolihistoria (yliopistonlehtori Seija Jalagin, lehtori Marianne Junila) (lähetystyön historia)
  
• Suomen poliittinen historia (professori Jouko Vahtola) 
• Suomen taloushistoria (yliopistonlehtori Matti Salo, yliopistonlehtori Reija Satokangas)
• taidehistoria (lehtori Jorma Mikola)
  
• väestö- ja sosiaalihistoria (yliopistonlehtori Seija Jalagin, lehtori Marianne Junila, lehtori Markku Mäkivuoti, yliopistonlehtori Reija Satokangas, yliopistonlehtori Matti Salo, professori Jouko Vahtola)

Edellä mainittuja historia-aloja yhdistävät laajat pitkäaikaiset tutkimushankkeet kuten asutushistoria, pohjoinen kulttuuri-identiteetti ja toiseuden kohtaaminen. Ks. myös valmistuneet ja tekeillä olevat väitöskirjat.