Tutkimus ja jatkokoulutus

Informaatiotutkimus kuuluu viestintätieteiden alaan. Se tutkii informaation välittymistä ja siihen liittyviä tekijöitä tiedon tuottajien ja käyttäjien kesken sekä nykyisin aikaisempaa enemmän myös uuden tiedon luomista ja sitä edistäviä tekijöitä. Viestintätieteiden lisäksi informaatiotutkimuksen lähitieteitä ovat tietojenkäsittelytieteet sekä hallinto- ja liiketaloustieteet.

Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen oppiaineessa tehdään kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää perus-, soveltavaa ja tilaustutkimusta. Tutkimus on sekä monitieteistä että tieteidenvälistä. Oulun yliopistossa yhteistyötä tehdään lääke- ja hoitotieteen sekä tietojärjestelmätieteen ja tekniikan eri alojen kanssa.

Yksikkö kuuluu yhteen Oulun yliopiston seitsemästä tutkimuksen laatuyksiköstä (Laadunarviointi 2007). Tavoitteena on kansainvälisesti korkealaatuinen tutkimus valituilla painoaloilla.

Tutkimuksen painoalat

1. Terveystiedon käytännöt (Health Information Practices) -tutkimuksessa selvitetään, miten terveyttä koskeva tieto välittyy tai miksi tieto ei välity erilaisten sairauksien ennaltaehkäisyssä tai hoidossa. Tutkimus käsittelee myös sitä, miten terveyttä koskeva tieto saataisiin paremmin välittymään asiantuntijoilta kansalaisille sekä myös eri asiantuntijoiden välillä. Tavoitteena on tuottaa tietoa ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Aiheesta lisää.
   


2. Tiedeviestintä (Science Communication). Tieteellisen tutkimuksen tulosten hyödyntäminen edellyttää sekä populaaria yleistajuista tiedeviestintää (Public Communication of Science, Public Understanding of Science) että tieteellistä viestintää (Scientific Communication). Myös lääketieteen viestintä ja terveysviestintä voidaan katsoa kuuluvaksi tiedeviestinnän alaan. Yleistajuisen tiedeviestinnän tutkimus hyödyttää sekä tieteentekijöitä että laajaa yleisöä. Se auttaa ymmärtämään, miten tieteestä viestiminen saadaan vaikuttavaksi. Tieteen tuloksellisuutta voidaan arvioida muun muassa analysoimalla julkaisutoimintaa. Tutkimus hyödyttää tiedepolitiikasta päättäviä, tutkijoita sekä kirjastokokoelmien kehittäjiä. Aiheesta lisää.


3. Tietojohtaminen (Knowledge Management). Globaali tietoyhteiskuntakehitys edellyttää tiedon jatkuvaa uudistumista ja siihen perustuvaa teollista ja taloudellista toimintaa. Tutkimuksen tavoitteena on uuden teoreettisen ymmärryksen ja käytännön menetelmien kehittäminen tietoperustaisen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Tulokset kehittävät alan asiantuntijuutta, johtamista sekä tietoon perustuvaa toimintaa ja taloutta yhteiskunnan eri sektoreilla. Aiheesta lisää.


4. Arviointitutkimus. Toiminnan ja tietojärjestelmien arviointi on keskeistä organisaatioiden kehittämistyössä. Arviointitutkimus kohdistuu käytäntöön ja sen tuloksia voidaan käyttää jonkin järjestelmän, palvelun, verkkosivujen tai vastaavan sekä itse arviointivälineiden kehittämiseen. Aiheesta lisää.


5. Muistiorganisaatiot, kirjasto- ja dokumentaatiotutkimus. Kirjastot ja muut muistiorganisaatiot muodostavat kulttuurisen elämän sekä erilaisten informaatio- ja dokumentaatiokäytäntöjen pysyväisluonteista infrastruktuuria. Niille on yhteistä aineistojen kokoaminen kokoelmiksi sekä kuvaileminen, mikä palvelee myös mahdollisuutta hakea niiden kokoelmista eri tilanteissa haluttua tai tarpeellista aineistoa. Ominaista kirjastoille ja muille muistiorganisaatioille on se, että niihin liittyy myös ammatillisten käytäntöjen, tehtävien ja menetelmien uusintaminen, mille muistiorganisaatioiden toiminnan pitkäjänteisyys asettaa omat ehtonsa. Tällä on merkitystä myös muistiorganisaatioihin liittyvän tutkimuksen kannalta.  Aiheesta lisää.
   

Valmistuneet väitöskirjat ja lisensiaattityöt.

Tekeillä olevat väitöskirjat ja lisensiaattityöt (päivitys kesken).

Yhteistyökumppanit

Informaatiotutkimuksen oppiaineet Åbo Akademissa ja Tampereen yliopistossa
Oulun yliopiston Avoin yliopisto
Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus
Tieteelliset ja yleiset kirjastot sekä Suomen kirjastoseura
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
ODL / Liikuntaklinikka
Sheffieldin yliopisto
Islannin yliopisto
Tsukuban yliopisto
Tohokun yliopisto
North-South-South ohjelman N-S-S LIS verkostoon kuuluvat afrikkalaisten partneriylipistot: Namibian yliopisto, Western Capen yliopisto ja Dakarin yliopisto

Oletko kiinnostunut jatko-opinnoista?

Ota yhteyttä professori Maija-Leena Huotariin tai professori Erkki Karvoseen. Oikeutta jatko-opintoihin haetaan tiedekunnan yleisten ohjeiden mukaisesti, ohjeet löytyvät tiedekunnan sivuilta.

Yhteystiedot:

Professorit:
PhD, dosentti Maija-Leena Huotari
Professori (informaatiotutkimus)
Tel: (+358 8) 553 3351
Vastaanotto: torstaisin klo 9-10 (HU126)

YTT, dosentti Erkki Karvonen
Professori (informaatiotutkimus ja viestintä)
Tel: (+358 8) 553 3352
Vastaanotto: keskiviikkoisin klo 14-16 (HU124)

Haluatko saada yhteyden sinua kiinnostavaan tutkijaan tai tutkimukseen?

Muut tutkijat: Nimet ja yhteystiedot löytyvät henkilökunnan sivuilta.

Kiinnostaako sinua valtakunnallinen tai pohjoismainen tutkijakoulu?

Oulun yliopiston informaatiotutkimus on mukana seuraavissa tutkijakouluissa:
• Kulttuurin ja vuorovaikutuksen tutkijakoulu
• Viestintätieteiden tutkijakoulu CORE
• Nordic Research School in Information Studies NORSLIS

Jatko-opiskelijaksi hakiessasi voit hakea humanistisen tiedekunnan tutkijakoulun jäsenyyttä sekä osallistua sen ja NORSLIS-tutkijakoulun järjestämään koulutukseen. COREn jäseneksi valitaan pääsääntöisesti 4-vuotiskaudeksi.