Jatko-opinto-opas

Jatko-opinto-opas on saatavilla myös tulostettavana pdf-tiedostona tästä linkistä.

Tällä sivulla:

1. Tohtorin tutkinto
   1. Tutkinnon rakenne
   2. Raportointi
   3. Väittelylupa, vastaväittäjä, kustos ja arvostelutoimikunta
   4. Väitöskirjan julkaiseminen ja jakelu
   5. Väitöstilaisuus
   6. Karonkka
   7. Väitöskirjan hyväksyminen
   8. Väitöskirjan arviointikriteerit
   9. Väitöskirjan arvosteluasteikko
2. Lisensiaatin tutkinto
3. Oikeusturva
4. Tutkintotodistus ja publiikki
5. Promootio
6. Jatkotutkintosuunnitelman muutokset
7. Muita seikkoja
8. Siirtymäsäännökset

1. Tohtorin tutkinto

A. Tutkinnon rakenne

Tohtorintutkintoa varten vaadittavien opintojen sisältö kirjataan opintosuunnitelmaan. Tutkintoa varten suoritetaan seuraavat opinnot:
1) Väitöskirja
2) Tutkimusta tukevat opinnot, yhteensä 60 opintopistettä. Näistä Kulttuurin ja vuorovaikutuksen tutkijakoulun opintoja voi olla enintään 20 op. Opinnot arvioidaan asteikolla 0–5 tai hyväksytty/hylätty. Näiden opintojen on oltava suoritettuina ja Oodiin rekisteröityinä ennen kuin väitöskirjan käsikirjoituksen voi jättää tiedekunnan kansliaan esitarkastajien nimeämistä varten. Toiseen tutkintoon kuuluvia opintoja ei voi käyttää jatkotutkinto-opintoihin.

Väitöskirja on tekijän omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä hallittu, yhtenäinen kokonaisuus. Tutkimuksen on oltava tieteellisesti rehellistä, huolellista ja tarkkaa. Sen on täytettävä lähtökohdiltaan ja kaikilta osiltaan tutkimuseettiset normit. Tutkimustyössä noudatetaan tiedekunnan opetussuunnitelmassa hyväksyttyjä tutkimuseettisiä ohjeita ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita (Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen, Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2002).

Väitöskirjaksi voidaan esittää myös vähintään neljä samaan aihepiiriin kuuluvaa tieteellistä artikkelia, joista kolme on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi ja yksi lähetetty julkaisijalle (”submitted”) sekä niistä laadittu tiivistelmä (ns. artikkeliväitöskirja), johon tulee kuulua johdanto, artikkelit ja päätelmät. Artikkeliväitöskirjan tulee tieteelliseltä tasoltaan ja muulta vaatimustasoltaan vastata yhtenäistä väitöskirjatutkimusta (monografiaa). Artikkeliväitöskirja ei voi sisältää aikaisemman oman väitöskirjan osia. Julkaisuihin voi myös kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus niissä voidaan osoittaa.

Väitöskirja voi olla myös digitaalista tai perinteistä kuvaa, ääntä tai muuta esitysmuotoa hyödyntävä tutkielma, joka täyttää väitöskirjalle asetetut vaatimukset. Muuta kuin perinteistä kirjallista esitysmuotoa hyödyntävissä väitöskirjoissa tulee aina olla myös kirjallinen osuus, jonka tulee noudattaa tieteellisen viestinnän esitystapaa.

Väitöskirjajulkaisusta, myös verkkoversiosta, tulee aina käydä ilmi väitöskirjan hyväksymisestä vastuussa olevan tiedekunnan nimi ja yhteystiedot.

B. Raportointi

Jatkotutkinnon suoritusoikeuden saanut opiskelija sitoutuu säännöllisesti ja ensimmäisen kerran viimeistään vuoden kuluttua työnsä aloittamisesta antamaan selvityksen työnsä etenemisestä. Kulttuurin ja vuorovaikutuksen tutkijakoulun myöntämän rahoituksen saaneet opiskelijat jättävät raportin tutkijakoulun johtoryhmälle (toimitetaan tiedekunnan kansliaan), muut opiskelijat jättävät raportin työnsä pääohjaajalle.

C. Väittelylupa, vastaväittäjä, kustos ja arvostelutoimikunta

Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta. Sitä varten väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus ja artikkeliväitöskirjaan kuuluvat julkaisut jätetään tiedekunnan kansliaan kolmena kappaleena.

Tutkimusdekaani nimeää opiskelijan pääaineen pääedustajan esityksestä väitöskirjalle yksi tai kaksi dosentin tasoista esitarkastajaa, joiden on oltava oman yksikön ulkopuolelta. Yliopiston dosentti, joka ei kuulu yksikön henkilökuntaan, voi kuitenkin toimia esitarkastajana. Esitarkastajaksi ei voida nimetä henkilöä, joka on ollut kanssakirjoittajana jossakin väitöskirjaan sisältyvistä osajulkaisuista tai joka on toiminut työn ohjaajana. Esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kolmen kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta. Jos tarkastajat antavat kumpikin oman lausuntonsa, ne avataan ja saatetaan väitöskirjan tekijän tiedoksi vasta, kun molemmat lausunnot ovat saapuneet tiedekuntaan. Kirjallisten lausuntojen saavuttua tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä. Ennen asian käsittelyä tiedekuntaneuvostossa, väitöskirjan tekijällä on oikeus antaa vastineensa esitarkastajien lausuntojen johdosta.

Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä. Jos väittelylupa myönnetään, tiedekuntaneuvosto nimeää samalla oppiaineen pääedustajan esityksestä väittelijälle vähintään yhden dosentin tasoisen vastaväittäjän oman yksikön ulkopuolelta sekä väitöstilaisuuden kustoksen. Vastaväittäjäksi ei voida nimetä henkilöä, joka on ollut kanssakirjoittajana jossakin väitöskirjaan sisältyvistä osajulkaisuista tai joka on toiminut työn ohjaajana. Esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä. Kustoksena voi toimia tiedekunnan professori tai tiedekuntaan työsuhteessa oleva työn ohjaaja.

Samalla tiedekuntaneuvosto asettaa väitöskirjan arvostelua ja arvosanaehdotusta tekemään arvostelutoimikunnan, johon kustoksen ja vastaväittäjän/vastaväittäjien lisäksi kuuluu tiedekunnan edustajana yksi tai kaksi riittävän tieteellisen pätevyyden omaavaa asiantuntijaa ensisijaisesti tiedekuntaan työsuhteessa olevista. Esityksen tiedekunnan edustajaksi tekee oppiaineen pääedustaja. Työn ohjaaja ei voi olla tiedekunnan edustajana arvostelutoimikunnassa. Kustos perehdyttää vastaväittäjän/vastaväittäjät tiedekunnan säädöksiin ja käytettävään arvosteluasteikkoon. Kustos johtaa puhetta ja toimii sihteerinä. Jos kustos on itse toiminut väitöskirjatyön ohjaajana, hän ei ole äänivaltainen jäsen.

D. Väitöskirjan julkaiseminen ja jakelu

Väitöskirja voidaan julkaista yliopiston Acta Universitatis Ouluensis -sarjassa, muussa tieteellisessä sarjassa, kaupallisena kustanteena tai omakustanteena. Väitöskirjaan kuuluvassa irtolehdessä (tai kiinteässä nimiölehdessä) kerrotaan itse väitöstilaisuuteen liittyviä asioita.  Väittelijän tulee huolehtia siitä, että väitöskirja jaetaan vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta seuraavien jakelulistojen mukaan.

Julkaiseminen Acta Universitatis Ouluensis -sarjassa

Oulun yliopisto maksaa pakollisena ilmaisjakeluna tarvittavan määrän 36 kappaletta ja lisäksi tekijälle 15 kappaletta eli yhteensä 51 kappaletta. Väittelijä maksaa muut kappaleet, samoin kuin esimerkiksi taittopalvelun ja värisivujen kustannukset.

Virastomestarit lähettävät tekijälle ilmoituksen sähköpostilla, kun kirjat ovat saapuneet. Tekijä hakee kirjat (17 kpl) keskusaulasta ja toimittaa niistä 2 kpl oppiaineelle.

Painosmäärässä on otettava huomioon pakolliset jakelukohteet, jotka ovat
Acta Universitatis Ouluensis -sarjan väitöskirjoissa seuraavat

Jakelukohde (virastomestarit jakavat) ja kappelemäärä
1. yliopiston kirjasto 17
2. rehtori, tutkimus- ja innovaatiopalvelut, viestintäpalvelut ja opiskelijapalvelut 4
3. sarjatoimittaja 1
4. tiedekunta: ilmoitustaulu, arkisto, tiedekunta- tai osastoneuvoston jäsenet  6
5. vapaakappaleet   6
Yhteensä 34

Väittelijän kappaleista 3–4 kpl kansitetaan väittelijälle, kustokselle ja vastaväittäjille väitöstilaisuutta varten. Väittelijän on lisäksi toimitettava yksi kappale arvostelutoimikunnan tiedekunnan edustajalle.

Julkaiseminen Acta-sarjan ulkopuolella

Oulun yliopisto maksaa muualla kuin Acta Universitatis Ouluensis -sarjassa julkaistujen väitöskirjojen painokustannuksista pakollisten jakelukappaleiden (35 kpl) ja tekijän kappaleiden (15 kpl) osuudet. Korvauksen perusteena on Acta-sarjan julkaisujen keskihinta 4,86 € / kirja (sisältää alv:n 23 %). Korvaus on enintään 243 €.

Korvaus maksetaan väittelijän lähettämän laskun ja painatuskulukuittien perusteella. Vapaamuotoisessa korvaushakemuksessa on mainittava tekijän osoite- ja pankkiyhteystiedot. Mukaan on liitettävä alkuperäinen painatuslasku ja sen maksutosite. Hakemus lähetetään osoitteeseen:

Julkaisutoimittaja Kirsti Nurkkala
Tiedekirjasto Pegasus
PL 7500, 90014 Oulun yliopisto
sisäinen osoite:
Julkaisupalvelut/OYK

Väittelijä jakaa väitöskirjat seuraavan listan mukaisesti:

1. Sisäisen postin osoitteeseen OYK/väitöskirjat (tai Tiedekirjasto Pegasuksen 1. kerroksen palvelupisteeseen) 17 kpl
2. Hallintoviraston virastomestareille (8HALL/virastomestarit) 3 kpl
3. Opetus- ja opiskelijapalveluihin (8OPIN) 1 kpl
4. Humanistiseen tiedekuntaan (1HuTK) 6 kpl (joista 1 ilmoitustaululle ja 1 arkistoon sekä 4 kpl tiedekuntaneuvolle)

Lisäksi kirjapaino lähettää suoraan Kansalliskirjastoon lakisääteiset 6 vapaakappaletta.

Väittelijän on lisäksi toimitettava yksi kappale vastaväittäjälle, kustokselle ja arvostelutoimikuntaan kuuluvalle tiedekunnan edustajalle.

Tiedot kaikista yliopiston väitöksistä julkaistaan verkkosivulla http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitostilaisuudet.html. Sivulta on linkit Acta-sarjassa julkaistavien väitöskirjojen sähköiseen versioon.

 

E. Väitöstilaisuus

Väitöstilaisuus on julkinen. Tilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin astuu saliin väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä. Yleisö nousee seisomaan.

Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä(t) käyttävät frakkia (valkoinen rusetti, mustat liivit), naiset vastaavasti mustaa pukua (ei pitkä). Mikäli asianomaiset aikovat käyttää tummaa pukua, tulee heidän sopia siitä keskenään. Ulkomainen vastaväittäjä voi käyttää halutessaan oman yliopistonsa viittaa. Kustos ja vastaväittäjä(t), mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohto­rinhatun vasemmassa kädessään sisään mennessään ja salista poistuessaan. Tilaisuuden ajaksi hattu asetetaan pöydälle lyyra saliin päin.

Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, mutta seisovat vielä, kustos avaa väitöstilaisuuden lausumalla ”Tänään väittelee filosofian/yhteiskuntatieteiden/… maisteri/lisensiaatti (väittelijän nimi). Hänen (oppiaineen nimi)-alaan liittyvän väitöskir­jansa nimi on (väitöskirjan nimi). Vastaväittäjänä toimii (titteli, nimi ja yliopisto tai muu organisaatio). Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan nimeämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi.” Muut paitsi väittelijä istuutuvat.

Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Hän aloittaa esityksensä sanoin ”Arvoisa kustos, arvoisa(t) vastaväittäjä(t), arvoisat kuulijat.” Lection sisällöstä ja luonteesta antaa tarvittaessa ohjeita kustos.

Lection päätyttyä väittelijä lausuu: ”Pyydän Teitä, herra/rouva professori/dosentti/tohtori (nimi) tiedekunnan nimeämä­nä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta.”

Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan asemaa ja merkitystä tieteessä ym. yleisluonteisia kysymyksiä. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat.

Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä kohdistaa ensin huomion muodollisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus.

Vastaväittäjä saa käyttää tarkasteluunsa enintään neljä tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi riittä­västi aikaa. Jos tarkastus vie yli neljä tuntia, pidetään tauko, jonka kustos ilmoittaa. Koko tilaisuus ei saa ylittää kuutta tuntia.

Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaalleen nousten esittää loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan.

Väittelijä esittää seisaaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle. Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: ”Tämän jälkeen ke­hotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on muistuttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoron herra/rouva kustokselta.”

Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoen, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa siirrytä syrjään asiasta. Vastaväittäjä huomioi tiedekunnalle antamassaan lausunnos­sa myös väitöstilaisuudessa esitetyt puheenvuorot.
Kustos päättää seisaaltaan väitöstilaisuuden lausumalla: ”Julistan väitöstilaisuuden päättyneeksi.”

 

F. Karonkka

Väitöstilaisuuden jälkeen väittelijä tarjoaa useimmiten väitöskahvit kaikille väitöstilaisuuteen osallistuneille. Väittelijä voi viedä vastaväittäjän ja kustoksen lounaalle. 

Illallisjuhla eli väitöskaronkka on vanha akateeminen perinne. Karonkka on väitösprosessin päättäjäisjuhla, jonka väittelijä järjestää kiitokseksi vastaväittäjälle, kustokselle ja muille työhön vaikuttaneille. Nykyisin voi karonkkaan kutsua akateemisen yhteisön lisäksi sukua ja ystäviä. 
Koska väitöskirjan kohtalo selviää muodollisesti vasta väitöstilaisuuden lopussa, ei ennen ollut tapana lähettää kutsuja etukäteen. Nykyisin väittelijä kuitenkin lähettää kutsut. Väittelylupa tiedekunnalta varmistaa jo väitöskirjan laadun. Kut­sun jokainen väittelijä muotoilee haluamallaan tavalla mutta kutsussa on hyvä kertoa tilaisuuden pukeutumiskoodi, varsinkin jos väittelijä ei halua vanhan tavan mukaista frakki- ja iltapukutilaisuutta tai haluaa antaa pukeutumisvaihtoehtoja. 

Vastaväittäjän ja kustoksen lisäksi karonkkaan voidaan kutsua niitä professoreja, joiden alaan väitöskirja kuuluu sekä muita väitöskirjatyössä avustaneita. Väitöstilaisuuden "ylimääräiset vastaväittäjät" eli kysymyksiä ja huomautuksia esittäneet henkilöt on aikaisemmin ollut tapana kutsua karonkkaan, mutta kirjoittamattoman lain mukaan he eivät ota kutsua vastaan.
Karonkan voi järjestää kotona, ravintolassa tai muussa sopivassa tilassa. 

Miehet pukeutuvat yleensä frakkiin ja valkoisiin liiveihin (väitöstilaisuudessa mustat liivit). Naisilla on iltapuku. Perinteinen akateeminen juhlaväri on musta, mutta nykyään myös värikkäät puvut ovat yleistyneet. Frakin vaihtoehto on tumma puku, jolloin daamilla on lyhyt juhlava puku. Jos väittelijä toivoo muunlaista pukeutumista, on siitä hyvä kertoa kutsussa.

Väitellyt on illan isäntä tai emäntä, ja vastaväittäjä on kunniavieras. Kunniavieraan paikka on pöydässä väitelleen oikealla puolella. Jos väitöstilaisuudessa on ollut kaksi vastaväittäjää, sijoitetaan heidät väitelleen molemmille puolille. Seuraavana istumajärjestyksessä on kustos, väittelijän vasemmalle tai vastapäätä. Hänen jälkeensä tulevat muut vieraat, yleensä akateemisten saavutusten järjestyksessä. 

Väitellyt tarjoaa karonkassa ruokaa, juomaa ja mahdollisesti myös ohjelmaa. Aluksi väitellyt toivottaa läsnäolijat terve­tulleiksi ennen ruokailun aloittamista. 

Puheiden aika on vasta ruuan jälkeen eli kahvin aikana. Väitellyt kiittää omassa puheenvuorossaan vastaväittäjää ja muita työssä avustaneita. Vastaväittäjän vastauspuheenvuoro on yleensä tyyliltään kepeän asiallinen, ei liian juhlava tai vakava. Seuraava puheenvuoro on varattu kustokselle hänen niin halutessaan. Tämän jälkeen puheenvuoro on muilla läsnäoli­joilla siinä järjestyksessä, jossa väitellyt heidät omassa puheenvuorossaan mainitsi. Omaiset mainitaan, jos heitä halutaan kiittää, puheessa vasta lopuksi. 

Karonkan järjestämisestä antaa tarvittaessa ohjeita myös kustos. 

G. Väitöskirjan hyväksyminen

Arvostelutoimikunta (vastaväittäjä/t, kustos ja tiedekunnan edustaja/t) kokoontuu mahdollisimman pian väitöstilaisuuden jälkeen. Arvostelutoimikunnan kokouksesta laaditaan pöytäkirja, johon sisältyvät arvosanaehdotus ja vastaväittäjän/vastaväittäjien lausunto sekä lyhyt selostus väitöstilaisuudesta. On toivottavaa, että vastaväittäjä varautuu kirjoittamaan lausuntonsa jo väittelypäivänä. Vastaväittäjän on kuitenkin toimitettava lausuntonsa pöytäkirjan liitteeksi viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Koska arvosanaehdotuksessa tulee ottaa huomioon paitsi väitöskirjan tieteelliset ansiot myös väittelijän puolustautuminen, kaikkien  toimikunnan jäsenten on oltava läsnä väitöstilaisuudessa. Lausunnon allekirjoittavat kaikki toimikunnan jäsenet ja se toimitetaan mahdollisimman pian tiedekunnan kansliaan.

H. Väitöskirjan arviointikriteerit

Väitöskirjan onnistumista arvioidaan seuraavin kriteerein:

• Aiheenvalinta, tutkimusongelma, tehtävän rajaus ja tutkimuskysymykset: Aiheen tulee olla tutkimuksellisesti relevantti. Tehtävä tulee lisäksi rajata tarkoituksenmukaisesti. Tutkimuksen kaikissa vaiheissa noudatetaan hyväksyttyjä tutkimuseettisiä periaatteita.
• Aiemman tutkimuksen huomioiminen: Tutkimuksen tulee olla mielekäs jatko aiempaan tutkimukseen tai kokonaan uuden tutkimusalueen avaus. Aiempaa tutkimusta ei kuitenkaan pidä toistaa sellaisenaan.
• Käsitteellinen selkeys, määritelmät ja aiheen teoreettinen hallinta: Lukijan tulee saada selkeä käsitys siitä, mistä tutkimuksessa on kyse.
• Käytetyt menetelmät: Tutkijan on esiteltävä menetelmänsä, niiden mahdolliset esikuvat ja perusteltava niiden käyttö.
• Aineisto: Aineiston on oltava laadullisesti aiheen kannalta relevanttia ja määrällisesti riittävää.
• Ongelman selvittely ja ratkaisu: Ongelma on selvitettävä esitettyjen menetelmien ja kootun aineiston pohjalta.
• Tulosten esittely ja johtopäätökset: Tulosten ja johtopäätösten merkitystä tieteellisenä edistysaskeleena ei tule liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Analyysin on oltava johdonmukaista ja eri näkökulmat huomioivaa. Lisäansioiksi voidaan katsoa mielenkiintoiset jatkotutkimusmahdollisuudet ja tutkimusten yhteiskunnallinen merkittävyys.
• Muotoseikat: Esityksen on oltava rakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasultaan selkeä. Tutkijan on hallittava oman tieteenalansa terminologia ja muu kielenkäyttö.
• Tutkijan itsenäisyys ja kriittisyys: Tutkijan tulee olla kriittinen suhteessa aiempaan tutkimukseen, teorioihin, menetelmiin, aineistoon, tiedonlähteisiin ja oman työn tieteelliseen merkitykseen. Hyvä tutkimus on omaperäinen ja itsenäinen.

I. Väitöskirjan arvosteluasteikko(pohjautuu edellä esitettyihin arviointikriteereihin)

1 (välttävä)
Väitöskirjassa on vakavia puutteita. Se täyttää kuitenkin tiedekunnan väitöskirjalle asettamat vähimmäisvaatimukset.

2 (tyydyttävä)
Väitöskirjassa on huomattavia puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita. Se voi olla myös niukka.

3 (hyvä)
Väitöskirja on normaalisuoritus. Se on käsitteellisesti ja kielellisesti selkeä. Sen tutkimusongelma, metodit ja lopputulokset on perusteltu hyvin ja se perustuu relevanttiin aineistoon.

4 (kiitettävä)
Väitöskirja on keskimääräistä parempi. Siinä on selkeitä, osin huomattaviakin ansioita ilman näitä mitätöiviä puutteita.

5 (erinomainen)
Väitöskirja on kaikilta osiltaan erityisen ansiokas ja kunnianhimoinen.

Kun arvostelutoimikunnan pöytäkirja on saapunut tiedekuntaan, se saatetaan väittelijän tiedoksi. Väittelijällä on oikeus antaa vastine vastaväittäjän lausunnosta ennen asian ratkaisemista tiedekuntaneuvostossa.

Väitöskirjan hylkäämisestä tai hyväksymisestä ja annettavasta arvosanasta päättää tiedekuntaneuvosto.

 

 

2. Lisensiaatintutkinto

Jatkotutkinnon suoritusoikeuden saanut opiskelija voi suorittaa halutessaan lisensiaatintutkinnon ennen tohtorintutkintoa. Lisensiaatintutkintoon kuuluva seuraavat opinnot.
1) Lisensiaatintutkimus
2) Tutkimusta tukevat opinnot, yhteensä 60 opintopistettä/30 opintoviikkoa. Näistä Kulttuurin ja vuorovaikutuksen tutkijakoulun opintoja voi olla enintään 20 op. Opinnot arvioidaan  0–5. Näiden opintojen on oltava suoritettuina ja Oodiin rekisteröityinä ennen kuin lisensiaatintutkimuksen voi jättää tiedekunnan kansliaan tarkastajien nimeämistä varten. Toiseen tutkintoon kuuluvia opintoja ei voi käyttää jatkotutkinto-opintoihin.

Lisensiaatintutkimus voi olla yhtenäinen julkaisematon käsikirjoitus. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös vähintään kaksi samaan aihepiiriin kuuluvaa tieteellistä artikkelia, joista molemmat on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi sekä niistä laadittu tiivistelmä, johon tulee kuulua johdanto, artikkelit ja päätelmät. Artikkelitutkimuksen tulee tieteelliseltä tasoltaan ja muulta vaatimustasoltaan vastata yhtenäistä lisensiaatintutkimusta (monografiaa). Artikkelitutkimus ei voi sisältää aikaisemman oman lisensiaatintutkielman osia. Julkaisuihin voi myös kuulua yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus niissä voidaan osoittaa. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yhtenäinen painettu ja julkaistu teos, johon sovelletaan artikkelitutkielmasta annettuja yleisiä ohjeita.

Lisensiaatintutkimus sekä siitä laadittu erillinen tiivistelmä toimitetaan tiedekunnan kansliaan kahtena sidottuna kappaleena ja yhtenä irtolehtikappaleena. Tiivistelmä kirjoitetaan painetulle lomakkeelle tai valmiiseen lomakepohjaan (ks. http://www.oulu.fi/hutk/lomakkeet/index.html). Tiivistelmän ehdoton enimmäispituus on yksi sivu.

Turkimusdekaanii nimeää tutkimukselle oppiaineen pääedustajan esityksestä kaksi tarkastajaa. Tarkastajat pyritään valitsemaan ensisijaisesti lisensiaatintutkimuksen tekijän oman yksikön ulkopuolelta. Perustellusta syystä tästä määräyksestä voidaan kuitenkin poiketa. Yliopiston dosentti, joka ei kuulu yksikön henkilökuntaan, voi kuitenkin toimia tarkastajana. Työn ohjaaja sen sijaan ei voi toimia tarkastajana. Toisen tarkastajan on oltava tohtori tai professorin virkaan nimitetty, ja toisen vähintään lisensiaatti. Tarkastajat antavat tutkimuksesta lausunnon kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta ja ehdottavat tutkimuksen hyväksymistä tai hylkäämistä ja hyväksyttävälle tutkimukselle arvolausetta. Jos tarkastajat antavat kumpikin oman lausuntonsa, ne avataan ja saatetaan työn tekijän tiedoksi vasta, kun molemmat lausunnot ovat saapuneet tiedekuntaan.

Lisensiaatintutkimuksen arvosteluasteikkona käytetään seuraavaa: 1 (välttävä), 2 (tyydyttävä), 3 (hyvä), 4 (kiitettävä), 5 (erinomainen). Arvostelukriteereinä käytetään väitöskirjan arvostelukriteereitä. Lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä ja arvosanasta päättää tutkimusdekaani tarkastajien lausuntojen pohjalta. Jos tarkastajat antavat kumpikin oman lausuntonsa ja näissä esitetään eri arvosanaa, hyväksymisestä päättää tiedekuntaneuvosto.

Erikoispuheterapeutin koulutukseen sisältyvää lisensiaatintutkimusta koskevat erityismääräykset

Asetuksen 568/2005 mukaisen erikoispuheterapeutin koulutuksen sisältävän filosofian lisensiaatin tutkinnon lisensiaatintutkimusta koskevat yleisten määräysten lisäksi seuraavat erityismääräykset:

1. Lisensiaatintutkimus on neurologisia kommunikoinnin häiriöitä käsittelevä logopedian alan tutkielma, joka on kirjoitettu artikkelimuotoon. Se voi olla myös jo julkaistu tai julkaistavaksi aiottu käsikirjoitus
2. Lisensiaatintutkimuksen laajuus koko koulutuksen laajuudesta on 40 opintopistettä ja sen suositeltava enimmäispituus on noin 25 sivua.
3. Lisensiaatintutkimus arvioidaan asteikolla hylätty – hyväksytty – kiittäen hyväksytty.
4. Lisensiaatintutkimukseen ei tarvitse sisällyttää erillistä teoriatiivistelmää.

 

3. Oikeusturva

Yliopistolaissa (558/2009) säädetään lisensiaatintutkimuksiin ja väitöskirjoihin liittyvistä asioista.

44 §
Ennen väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta.

82 §
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen sekä syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi tehdä yliopiston määräämälle hallintoelimelle oikaisupyynnön opintosuorituksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Humanistisessa tiedekunnassa väitöskirjoja ja lisensiaatintutkimuksia koskevat oikaisupyynnöt käsittelee tiedekuntaneuvosto. Oikaisupyyntö toimitetaan opintoasiainpäällikölle.

 

 

4. Tutkintotodistus ja publiikki

Kun kaikki lisensiaatintutkintoon tai tohtorintutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu, opiskelija voi jättää tiedekunnan kansliaan tutkintotodistusanomuksen.  Tutkinto myönnetään pääsääntöisesti aikaisintaan 14 vuorokauden kuluttua siitä, kun tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan (ks. Oikeustuva).

Tiedekunnan dekaani myöntää tutkintotodistukset. Publiikki on suoritettujen tutkintojen julkistamistilaisuus, jossa tiedekunnan dekaani luovuttaa tutkintotodistukset tutkinnon suorittaneille. Publiikki järjestetään yleensä kerran kuukaudessa (ei heinä- ja elokuussa). Publiikkiin ilmoittaudutaan jättämällä todistusanomuslomake tiedekunnan opintopalveluihin. Tarkat tiedot publiikkien järjestämisestä saa tiedekunnan opintopalveluista ja tiedekunnan nettisivulta http://www.oulu.fi/hutk/opiskelu/valmistuminen.html.  Tutkintoon kuuluvista opinnoista on oltava opintorekisterissä (OODI) koostettuna arvosteltu kokonaisuus.

Publiikkiin ilmoittautuvan on oltava yliopiston kirjoissa läsnäolevana. Mikäli opiskelija ei ilmoittaudu vuosittaisen ilmoittautumisajan kuluessa, hän menettää opiskeluoikeutensa. Samalla hän menettää käyttäjätunnuksen yliopiston atk-palveluihin. Opiskeluoikeuden menettämisen jälkeen ilmoittautuminen edellyttää uudelleenkirjaamismaksun maksamista 35 euroa (Valtioneuvoston asetus yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista 1082/2009).

Henkilökohtainen osallistuminen publiikkiin on erittäin toivottavaa. Mikäli tutkinnon suorittanut ei osallistu publiikkiin, hän voi noutaa todistuksensa tiedekunnan kansliasta publiikkipäivänä. Myös nimetty asiamies voi noutaa todistuksen. Pyynnöstä todistus toimitetaan myös postitse vastaanottajan vastuulla kirjaamattomana kirjeenä. Todistuksen noutamistavasta tai postittamisesta on sovittava tiedekunnan kanslian kanssa tutkintotodistusanomusta jätettäessä. Todistusanomuslomakkeita saa tiedekunnan opintopalveluista tai tiedekunnan verkkosivulta http://www.oulu.fi/hutk/opiskelu/lomakkeita.html. 

 

5. Promootio

Promootio on yliopiston suurin säännöllinen akateeminen juhla, joka Oulun yliopistossa järjestetään neljän vuoden välein.

Promootioon voivat osallistua kaikki Oulun yliopistossa tohtoriksi valmistuneet, joita ei aiemmin ole vihitty tohtoreiksi. Promootiossa vihitään nuorten tohtorien lisäksi myös tiedekuntien nimeämiä kunniatohtoreita.

Tohtoripromootion juhlallisuudet ajoittuvat kolmelle päivälle. Ensimmäisen päivän iltana kokoonnutaan miekanhiojaisiin. Pääjuhla, tohtoreiden vihkiminen promootioaktissa, pidetään seuraavana päivänä. Päivän aikana promovoitavat omaisineen osallistuvat kulkueeseen Oulun keskustassa ja juhlajumalanpalvelukseen. Promootiopäivän iltaan kuuluvat promootiopäivälliset ja -tanssiaiset. Kolmas päivä käytetään niin kutsuttuun promootiopurjehdukseen, huviretkeen veden äärelle.

Eurooppalaisten yliopistojen promootioperinne ulottuu 1200-luvulle ja alkoi muotoutua erityisesti Bolognan yliopistossa. Suomessa ensimmäinen promootio pidettiin vuonna 1643 Turun Akatemiassa. Tohtoreille luovutetaan vihkimisen yhteydessä tohtorin tunnusmerkit, tohtorinhattu, miekka ja diplomi.

Kunniatohtoriksi vihkiminen puolestaan on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi henkilölle osoittaa. Kunniatohtoreilla on merkittäviä tieteellisiä tai Oulun yliopiston kannalta merkittäviä yhteiskunnallisia ansioita.

 

6. Jatkotutkintosuunnitelman muutokset

Jos jatkotutkinnon tutkimusaihe muuttuu olennaisesti tai  tutkimusta tukeviin opintoihin tulee muutoksia tai ohjaajat muuttuvat, opiskelijan on laadittava uusi suunnitelma. Dekaani hyväksyy muutetun suunnitelman.

 

7. Muita seikkoja

Toisen yliopiston tai tiedekunnan jatko-opiskelijan hakeutuessa jatko-opiskelijaksi humanistiseen tiedekuntaan ja tarjotessa väitöskirjaa tarkastettavaksi, humanistinen tiedekunta selvittää, onko työ mahdollisesti ollut jo tarkastettavana muualla.

 

8. Siirtymäsäännökset

Nämä ohjeet astuvat voimaan 1.8.2007 ja niitä sovelletaan heti kaikkiin jatkotutkinto-opiskelijoihin.  Opiskelija, jolla on voimassa oleva opintosuunnitelma, voi kuitenkin jatkaa opintojaan aikaisemman suunnitelman mukaisesti.

Näihin ohjeisiin on tehty yliopiston 1.1.2010 voimaan astuneen opetuksen johtosäännön edellyttämät muutokset, jotka koskevat mm. arvosteluasteikkoa, esitarkastajia ja vastaväittäjää. Tiedekuntaneuvoston 28.1.2010 tekemän päätöksen mukaan esitarkastajat nimeää tutkimusdekaani. Lisensiaatintutkimuksen hyväksyy tutkimusdekaani.

 

Päivitetty 1.2.2010