Englantilainen filologia

Kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelma on tarkoitettu sinulle, joka olet kiinnostunut kielistä, kielenopetuksesta, kulttuurista ja kirjallisuudesta sekä näihin liittyvistä asiantuntijatehtävistä. Tutkinto-ohjelmassa on yhteishaussa viisi hakukohdetta, joista yksi on englantilainen filologia.

Englantilainen filologia pääaineena suoritettu tutkinto takaa opiskelijalle tieteellisen peruskoulutuksen, johon kuuluvat myös monipuoliset vuorovaikutus- ja työelämätaidot sekä vankka englannin kielen asiantuntijuus.

Englantilaisen filologian opetussuunnitelma koostuu kielen, kielenoppimisen, kirjallisuuden ja kulttuurin tutkimukseen liittyvistä opinnoista, jotka ovat teoreettisia ja soveltavia. Opetusohjelmassa on myös useita kursseja, jotka kehittävät työelämävalmiuksia.

Opintojen alkupuolella keskitytään parantamaan erityisesti käytännön kielitaitoa ja syvennetään kielen rakenteen tuntemusta. Tältä pohjalta perusopinnoista siirrytään vähitellen teoreettisempiin opintoihin ja tutkimukseen.

Opintojen edetessä lisääntyy samalla myös valinnaisuus, joten halutessaan opiskelija voi todella perehtyä juuri sellaisiin aihepiireihin, joihin tuntee vahvimmin mielenkiintoa. Näin tapahtuu varsinkin syventävissä opinnoissa, joihin liittyy lisäksi keskeisenä pro gradu -tutkielman laatiminen.  Kieliharjoittelu englannin kieltä puhuvassa maassa kuuluu valinnaisena osana opintoihin.

Englantilaisen filologian opiskelijat suuntautuvat opinnoissaan kahtaalle: toiset tähtäävät aineenopettajiksi, osa yleisemmin muille aloille. Opettajaksi suuntautuvilla tutkintoon sisältyy pääaineen lisäksi pedagogiset opinnot sekä yleensä ainakin yksi koulussa opetettava aine (usein toinen kieliaine), koska koulujen opettajanvirat käytännössä lähes aina edellyttävät tällaisia aineyhdistelmiä. Sivuaineopinnot valitaan oman mielenkiinnon mukaan vähitellen tarkentuvien urasuunnitelmien pohjalta.

Ne opiskelijat, jotka eivät valmistu aineenopettajiksi, eivät päätä opintojaan mihinkään varsinaiseen ammattitutkintoon, mutta hankittu koulutus antaa heille silti hyvän pohjan moneen ammatilliseen suuntaan. Tällöin valitut sivuaineet, opiskeluaikainen harjoittelu ja työelämäyhteydet vaikuttavat usein ratkaisevasti työhön sijoittumiseen.

Sivuaineiksi voi valita humanistisen tiedekunnan oppiaineista juuri ne, jotka tukevat parhaiten omaa urasuunnitelmaa; sivuaineita voi hankkia muistakin tiedekunnista, esim. taloustieteet ja tietojenkäsittelytiede.  Tutkinnon suorittaneista ovat seurannan mukaan hyvin monet sijoittuneet julkiselle sektorille ja yrityselämään opettajiksi, kieliasiantuntijoiksi, toimittajiksi, tutkijoiksi, suunnittelijoiksi, kouluttajiksi ja monipuolisiin hallinnollisiin tehtäviin.

Valintakoe: 9.5.2018 klo 13-16 salissa L1.

Valintakoe on kirjallinen ja koostuu kahdesta tai kolmesta erityyppisestä englanninkielisestä kirjoitustehtävästä, jotka vaihtelevat pituudeltaan (n. 300–500 sanaa). Kirjallisen kokeen maksimipistemäärä on 40 pistettä.

Valintakoe perustuu etukäteen luettavaan aineistoon. Aineisto voi koostua lyhyistä tieteellisistä teksteistä, kaunokirjallisesta materiaalista, sanoma- tai aikakauslehtiartikkeleista tai visuaalisista materiaaleista. Aineisto käsittelee kielentutkimusta, kielenoppimista sekä englanninkielisen maailman kulttuuria ja kirjallisuutta.

Valintakokeen tavoitteena on testata hakijoiden kykyä käsitellä aineiston esittämää tietoa ja soveltaa sitä kirjoitustehtävien ohjeiden mukaisesti. Voidakseen tulla hyväksytyksi hakijan tulee saada jokaisesta tehtävästä vähintään 50 % pisteistä.

Kirjoitustehtävien arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:

  • sisältö – käsittelemiesi asioiden täsmällisyys ja asiaankuuluvuus

  • kieliasu – kielen virheettömyys, täsmällinen ja sujuva ilmaisu, sanaston monipuolinen käyttö, lauserakenteiden hallinta

  • tekstien jäsentely ja rakenne – argumentoinnin looginen jäsennys, tekstin johdonmukaisuus

Englantilaisen filologian hakija voi valituksi tultuaan saada sivuaineeksi ilman sivuaineen lähtötasokoetta ruotsin kielen, germaanisen filologian (saksa) tai ranskan kielen, jos hänellä on ylioppilastutkinnossa ao. kielistä vähintään arvosana laudatur tai eximia cum laude approbatur.

Ruotsissa hakijalla on oltava vähintään keskipitkä oppimäärä, saksassa ja ranskassa ei ole oppimäärärajoitusta. Arvosana ei saa olla viittä vuotta vanhempi.

Germaanisen filologian sivuaineoikeuden voi saada vaihtoehtoisesti muulla todistuksella osoitetulla kielitaidolla (taitotaso A2.2).

Hakukohteeseen hyväksytyille ilmoitetaan sivuainevalinnasta opintojen alussa. Kieliaineissa järjestetään myös erillisiä sivuainekokeita, joihin yliopiston opiskelijat voivat osallistua.


 

Viimeksi päivitetty: 10.10.2017