Historia

Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkinto-ohjelma on tarkoitettu sinulle, joka olet kiinnostunut ihmisistä ja ihmisen toiminnasta historian, kulttuureiden ja viestinnän näkökulmista.

Tutkinto-ohjelmassa on yhteishaussa neljä hakukohdetta, joista historia on yksi. Hakukohteessa on kaksi pääainetta:

  • aate- ja oppihistoria
  • historia

Historian oppiaineessa opiskellaan ja tutkitaan menneisyyttä laaja-alaisesti monista eri näkökulmista. Tarkastelun kohteina ovat paikallinen ja globaali historia, erilaisten ihmisryhmien historia, ihmisten ja ympäristön välinen vuorovaikutus sekä historian käyttö yhteiskunnassa. Historian opiskelu tarjoaa näkökulmia arvioida ajankohtaisia kysymyksiä ja yhteiskunnallisia muutosprosesseja. Tutkimus ja opetus keskittyvät erityisesti kulttuurien kohtaamiseen, ympäristöön ja terveyteen sekä pohjoisiin identiteetteihin, yhteiskuntiin ja yhteisöihin. Opintojen aikana opiskelijalle kehittyy valmius arvioida kriittisesti historiasta esitettyjä tulkintoja ja tehdä itse tutkimusta. Opiskelija erikoistuu omaa kiinnostustaan vastaavaan tutkimusaiheeseen ja saa vankan ja laaja-alaisen perustan erilaisia työuria varten.

Aate- ja oppihistoriassa tutkitaan aatteita ja tieteiden historiaa. Oppiaineen tutkimuskenttään kuuluvat erilaiset ideologiat, käsitteet ja ”-ismit”, kuten liberalismi, sosialismi ja nationalismi. Näille ilmiöille ja uskomusjärjestelmille haetaan selityksiä paitsi tieteellisen ajattelun, myös esimerkiksi talouden, politiikan ja uskonnon maailmoista. Oppi- eli tieteenhistoria selvittää, miten tieteellistä tietoa on eri aikoina hankittu, millaista tietoa on pidetty "tieteellisenä" ja miten tiede nivoutuu politiikkaan, kulttuuriin ja aatteisiin. Opinnot tuottavat kykyä hallita laajoja asiakokonaisuuksia, tuottaa ja jäsentää uutta tietoa sekä esittää sitä ymmärrettävästi ja loogisesti.

Historia-aineiden opiskelu muodostuu kontaktiopetuksena luennoista ja erilaisista seminaarimuotoisista harjoituksista sekä kirjatenteistä ja verkkokursseista. Opinnot sisältävät myös runsaasti itsenäistä työskentelyä, kuten esseiden ja tutkielmien laatimista. Monipuolinen ja riittävä kielitaito on tärkeä edellytys vieraskielisten tekstien ymmärtämiselle ja omasta aihealueesta argumentoinnille vieraalla kielellä. Opinnot takaavat laajan yleissivistyksen, ja tutkielmien myötä hankitaan erikoisosaamista joltakin aihealueelta. Opintoihin voi sisältyä myös työharjoittelujaksoja.

Aate- ja oppihistorian ja historian oppiaineet muodostavat yhteisen hakukohteen, ja niillä on yhteiset perusopinnot (ts. ensimmäisen vuoden opinnot). Myös valintakokeessa on aineistoon perustuvia kysymyksiä molemmista aineista. Ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä valitset kumman aineista haluat kandidaatin- ja maisterintutkintojesi pääaineeksi, koska yhteisten perusopintojen jälkeen molemmilla aineilla on omat aine- ja syventävät opintonsa. 

Jos haluat historian opettajaksi, voit osallistua aineenopettajan soveltuvuuskokeeseen ensimmäisen opiskeluvuoden kevätlukukaudella ja/tai toisen opiskeluvuoden syyslukukaudella. Valinta aineenopettajan koulutukseen tehdään toisen opiskeluvuoden syyslukukauden lopussa soveltuvuuskokeen ja opintomenestyksen perusteella.

Muut kuin opettajiksi valmistuvat voivat valita sivuaineensa vapaasti omien tavoitteidensa ja urasuunnitelmiensa mukaisesti.

Voit vaihtaa pääainettasi humanistisen tiedekunnan sisällä siinä vaiheessa, kun olet suorittanut uudesta pääaineestasi vähintään perusopinnot loppuarvoarvosanalla kolme.    

Historia-alan ammattilaisilla on vankka näkemys yhteiskunnasta ja sen kehityksestä. Opiskelijat pätevöityvät jo opintojensa aikana tiedon analysoinnin ja tuottamisen asiantuntijoiksi, ja oppivat arvioimaan kriittisesti historiasta esitettyjä tulkintoja ja ajankohtaisia kysymyksiä.

 

Valintakoe: 8.5.2018 klo 9-12 salissa L1

Hakija vastaa kokeessa aate- ja oppihistorian sekä historian valintakoetehtäviin.

Valintakokeessa on kaksi esseetehtävää, jotka perustuvat lukion pakollisiin historiakursseihin ja niihin liittyvään, kokeessa jaettavaan aineistoon. Kummastakin tehtävästä voi saada 0-20 pistettä ja koko kokeesta 0–40 pistettä. Vastausten arvioimisessa kiinnitetään huomiota asiatiedon hallinnan lisäksi kykyyn asettaa ilmiöitä yhteyksiinsä, kykyyn hahmottaa kokonaisuuksia ja erottaa olennainen epäolennaisesta. Lisäksi arvioidaan taitoa esittää asiat jäsennellysti ja johdonmukaisesti.

Alin hyväksytty pistemäärä valintakokeessa on 15 pistettä.

 

Viimeksi päivitetty: 15.10.2017