Historia

Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkinto-ohjelma on tarkoitettu sinulle, joka olet kiinnostunut historiasta, kulttuureista ja viestinnästä. Tutkinto-ohjelmassa on yhteishaussa kuusi hakukohdetta, joista yksi on historia. Haet Opintopolussa historiaan, mutta valitset samalla haluamasi pääaineen, joko historian tai aate- ja oppihistorian.

Tieteenä ja oppiaineena historialle on ominaista laajuus ja monipuolisuus. Yhdentyvässä maailmassa historia on perustana maailman tuntemukselle ja tämän päivän ongelmien ja muutosten ymmärtämiselle niin globaalilla kuin paikallisella tasolla. Oppiaineen tutkimus ja opetus keskittyy erityisesti kulttuurien kohtaamiseen sekä pohjoiseen identiteettiin ja elämään liittyviin ilmiöihin ja kysymyksiin antiikista nykypäiviin. Opiskelun tavoitteena on historiallisen kehityksen keskeisten piirteiden hallinnan lisäksi oppia ymmärtämään ja tutkimaan historiaa ja tuottamaan sekä esittämään historiallista tietoa.

Opiskelu muodostuu kirjatenteistä, luennoista, verkkokursseista, erilaisista seminaareista ja kirjallisista ja suullisista harjoituksista, kirjoitelmien ja tutkielmien laatimisesta sekä omakohtaisesta tutkimustyöstä. Yksi tärkeimmistä edellytyksistä monien historia-alojen opiskelussa on riittävä kielitaito. Ensisijaisesti tarvitaan passiivista kielitaitoa, so. kykyä ymmärtää vieraskielisiä tekstejä. Sen lisäksi, että historian opinnoissa opiskelija erikoistuu omaa kiinnostustaan vastaavaan tutkimusaiheeseen, hän saa myös vankan yleissivistyksellisen ja historialliseen ajatteluun perustuvan pohjan erilaisia työuria varten. Opintoihin voi sisältyä myös työharjoittelujaksoja.

Historiassa on mahdollista hakeutua aineenopettajan koulutukseen. Valinta tehdään toisen opiskeluvuoden aikana opintomenestyksen ja soveltuvuuskokeen perusteella.

Opiskelu pätevöittää myös moniin yhteiskunnallisiin tehtäviin tutkimuksen, arkisto-, kirjasto- ja museolaitoksen, kulttuuri- ja sivistystoimen, tiedotusalan ja kansainvälisten organisaatioiden piirissä.

 

Valintakoe: 9.5.2017 klo 9-12 salissa L1.

Historia ja aate- ja oppihistoria muodostavat yhteisen hakukohteen, mutta kumpikin on itsenäinen oppiaine ja voi olla sekä humanististen tieteiden kandidaatin että filosofian maisterin tutkinnon pääaine. Molemmista aineista on valintakokeessa omat kysymyksensä, ja hakemuksessa tulee ilmoittaa kumpaan aineeseen hakee. Hakija vastaa kokeessa valitsemansa pääaineen valintakoetehtäviin. 

Historian valintakokeessa on kaksi tehtävää, jotka perustuvat lukion pakollisiin historiakursseihin ja niihin liittyvään, kokeessa jaettavaan aineistoon. Kummastakin tehtävästä voi saada 0–20 pistettä. Vastausten arvioimisessa kiinnitetään huomiota asiatiedon hallinnan lisäksi kykyyn asettaa ilmiöitä yhteyksiinsä, kykyyn hahmottaa kokonaisuuksia ja erottaa olennainen epäolennaisesta. Lisäksi arvioidaan taitoa esittää asiat jäsennellysti ja johdonmukaisesti.

 

Viimeksi päivitetty: 19.10.2016