Kirjallisuus

Kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelma on tarkoitettu sinulle, joka olet kiinnostunut kielistä, kielenopetuksesta, kulttuurista ja kirjallisuudesta sekä näihin liittyvistä asiantuntijatehtävistä. Tutkinto-ohjelmassa on yhteishaussa viisi hakukohdetta, joista yksi on kirjallisuus ja suomen kieli. Haet Opintopolussa kirjallisuuteen ja suomen kieleen, ja valitset ensimmäisenä syksynä niistä toisen tutkintosi pääaineeksi.

Kirjallisuuden opintojen aikana perehdytään kirjallisuuden historiaan, kirjallisuuden tutkimuksen teoriaan ja metodeihin sekä kirjallisten teosten käytännön analysointiin ja tulkintaan. Kirjallisuus nähdään yhteydessä muihin taiteenlajeihin ja kulttuurin ilmiöihin.

Kirjallisuus on luonteeltaan vapaa pääaine. Se mahdollistaa monipuolisen opiskelutien omien kiinnostusten ja ammattitoiveiden mukaisesti. Opiskelija pystyy jo ensimmäisen vuoden perusopintojen jälkeen valitsemaan monista eri vaihtoehdoista: mitä kirjoja lukee ja mistä tekee esseitä, mihin kirjallisuudenalueeseen ja vaihtoehtoiseen linjaan suuntautuu. Aineessa saavutetaan vahvat tietotaidot kirjallisuuden alalta. Akateeminen koulutus kasvattaa kritiikin sietokykyä ja uteliaisuutta tiedettä kohtaan.

Viime aikoina opetukseen on lisätty kirjoittamiskoulutusta ja verkkokursseja, kurssien suorittamista kotiessein ja opiskelijoiden itse vetäminä ryhminä. Opetuksessa ja tutkimuksessa on muun muassa pohjoisuutta, kirjallisuushistoriaa, lasten- ja nuortenkirjallisuutta, scifiä, dekkareita, naistutkimusta, gendertutkimusta - kaikkea maan ja kirjataivaan väliltä.

Kirjallisuutta pääaineenaan opiskellut voi pätevöityä monenlaisiin kulttuurialan eri tehtäviin: esim. kulttuurikriitikoksi ja toimittajaksi lehtiin ja radioon, kustannusalalle, sisällöntuottajiksi ja asiantuntijoiksi erilaisiin kulttuuri- ja viestintäalan asiantuntijuutta edellyttäviin töihin, kirjallisuuden, taiteen ja kulttuurin tietämystä edellyttäviin uusien medioiden ja projektien työtehtäviin, kaupunkien ja kuntien kulttuurihallintoon jne. Tällöin sivuaineiksi kannattaa valita muita taideaineita, kuten taidehistoria ja elokuvatutkimus, kulttuuriaineita, kuten kulttuuriantropologia tai arkeologia, tai soveltuvia sivuaineita muista tiedekunnista.

Kirjallisuus voi olla myös pääaineena äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan tutkinnossa, jolloin aineyhdistelmään liitetään mukaan suomen kieli ja opettajan pedagogiset opinnot. Kirjastoalan pätevyyden tuottaa tutkinto, jossa sivuaineena opiskellaan informaatiotutkimusta.

Valintakoe: 17.5.2018 klo 13-17 salissa L4

Valintakokeessa hakijalle annetaan teksti, josta on kaunokirjallisuuden analyysikykyä mittaava tehtävä. Kokeen tästä osiosta voi saada enimmillään 20 pistettä. Lisäksi on kielellistä päättelykykyä testaavia tehtäviä. Kokeen tästä osiosta voi myös saada enimmillään 20 pistettä. Hakijan on saatava kokeesta vähintään 15 pistettä voidakseen tulla valituksi.

Koe perustuu äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen peruskoulun ja lukion oppimäärään.

Viimeksi päivitetty: 15.10.2017