Ruotsin kieli

Kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelma on tarkoitettu sinulle, joka olet kiinnostunut kielistä, kielenopetuksesta, kulttuurista ja kirjallisuudesta sekä näihin liittyvistä asiantuntijatehtävistä. Tutkinto-ohjelmassa on yhteishaussa viisi hakukohdetta, joista yksi on ruotsin kieli.

Ruotsin kieli pääaineena tarkoittaa lähinnä ruotsin kielen opiskelua, muuta pohjoismaisuutta edustavat norjan, tanskan ja islannin kieleen ja kulttuuriin liittyvät opintojaksot. Perus- ja aineopinnoissa käydään läpi oppiaineen keskeisimpiä asioita: kielenkäyttöä (kirjallinen ja suullinen valmius), kielen rakennetta ja kehitystä (kielioppi, kielihistoria) sekä kieltä ja kulttuuria (kaunokirjallisuus, ruotsalainen ja suomenruotsalainen kulttuuri). Opintoihin kuuluu myös pohjoismaisessa ympäristössä suoritettava kieliharjoittelu. Opintojen edetessä keskitytään syventämään perustietoja ja -taitoja oppiaineen eri osa-alueista (mm. viestintätiede, kielipedagogiikka, käännöstiede, kirjallisuus, sosiolingvistiikka, tyylioppi, kielenoppiminen). Opiskelun loppuvaiheessa laaditaan ruotsin kielellä tai muulla pohjoismaisella kielellä pro gradu ‑tutkielma, jossa opiskelijan tulee osoittaa valmiutensa itsenäiseen tieteelliseen työhön. Ruotsin kielessä voi myös suorittaa 25 opintopisteen laajuisen kääntämisen sivuainekokonaisuuden, joka on tarkoitettu oppiaineen pää- ja sivuaineopiskelijoille.

Opintoja voi suorittaa myös muissa Pohjoismaissa Nordliks- ja Erasmus-vaihto-ohjelmien kautta. Ulkomailla suoritetut opinnot sisällytetään täysimääräisinä tutkintoon. Ruotsin aineenopettajan koulutuksen läpikäyneet valmistuvat kieltenopettajiksi. Tulevat kieltenopettajat lukevat yleensä sivuaineena toista vierasta kieltä (englanti, saksa, ranska) tai muuta koulussa opetettavaa ainetta. Opettajaksi opiskelevat suorittavat lisäksi opettajan pedagogiset opinnot. Aineenopettajakoulutukseen on mahdollista hakeutua opintojen alettua (ensimmäisen vuoden keväällä tai toisen vuoden syksyllä). Mikäli opiskelija ei aio opettajaksi, sivuainevalinnoilla on tärkeä merkitys tutkinnon rakenteen ja opiskelijan ammattisuuntautuneisuuden kannalta. Niiden avulla opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella itselleen sopiva tutkintorakenne. Tämän vaihtoehdon valinneet ovat sijoittuneet yritysten tai julkishallinnon palvelukseen erilaisiin viestintä- ja palvelutehtäviin.

Kirjallinen koe: 15.5.2018 klo 9-12 salissa L4

Kirjallinen koe on kaksiosainen:

1. Ruotsin kielen rakenne ja sanasto.

Ruotsin kielen rakenteiden ja termistön hallinnassa edellytetään lukion B-ruotsin oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.

2. Ruotsin kielen ymmärtäminen ja tuottaminen. Osio pohjautuu kirjalliseen materiaaliin, joka jaetaan valintakoetilanteessa.

Kummastakin kokeen osiosta voi saada 0–20 pistettä. Ollakseen mukana valinnassa hakijan on saatava kummastakin osiosta vähintään 4 pistettä. Alin hyväksyttävä yhteispistemäärä kirjallisesta kokeesta on 15 pistettä.

Ruotsin kielen hakija voi valituksi tultuaan saada sivuaineeksi ilman sivuaineen lähtötasokoetta englantilaisen filologian (englanti), germaanisen filologian (saksa) tai ranskan kielen, jos hänellä on ylioppilastutkinnossa ao. kielistä vähintään arvosana laudatur tai eximia cum laude approbatur.

Englannissa hakijalla on oltava vähintään pitkä oppimäärä, saksassa ja ranskassa ei ole oppimäärärajoitusta. Arvosana ei saa olla viittä vuotta vanhempi. Saksan kielen sivuaineoikeuden voi saada lisäksi muulla todistuksella osoitetulla kielitaidolla (taitotaso A2.2).                         

Englantilaisessa filologiassa sivuainepaikkoja on ruotsin kielen ja germaanisen filologian opiskelijoille yhteensä kahdeksan. Tarvittaessa hakijoiden keskinäinen järjestys määräytyy ensisijaisesti englannin arvosanan mukaan, toissijaisesti ylioppilastutkinnon tuottaman kokonaispistemäärän mukaan. Pisteet lasketaan englantilaisen filologian hakukohteen mukaisesti (äidinkieli, englanti, muista kaksi parhaan pistemäärän tuottavaa ainetta).

Hakukohteeseen hyväksytyille ilmoitetaan sivuainevalinnasta opintojen alussa. Kieliaineissa järjestetään myös erillisiä sivuainekokeita, joihin yliopiston opiskelijat voivat osallistua.

Viimeksi päivitetty: 10.10.2017