Tenttikäytännöt

Luentoihin ja harjoituksiin liittyy usein kirjallinen tentti. Luentotentti pohjautuu opiskelijan luentomuistiinpanoihin ja luennolla jaettuun materiaaliin. Usein on luettava myös erikseen määrätty kirjallisuus. Tentti voidaan suorittaa joustavasti myös kameravalvotussa Examinarium-akvaariotenttitilassa. Tenttitila on käytössä klo 8–20 kolmen tai neljän tunnin jaksoina.

Kotiessee voi olla opintojakson suoritustapana vaihtoehtoinen perinteisen tentin kanssa. Kotiesseiden suorittamisessa vaaditaan tutustumista useisiin tietolähteisiin ja käsiteltävien asioiden työstämistä.

Luentopäiväkirjassa opiskelija kommentoi ja kehittelee edelleen luennon aihetta. Luentopäiväkirjassa yhdistyy luennolla opittu omakohtaiseen, kriittiseen ja kommentoivaan otteeseen.

Monissa harjoitusaineissa (esim. kielten kielitaitokursseilla) arviointi on jatkuvaa eikä erillisiä tenttejä järjestetä. Näillä kursseilla on yleensä läsnäolopakko.

Materiaalitentti eli aineistotentti vaatii opiskelijalta soveltavaa ja ymmärtävää otetta. Tentissä käytettävänä materiaalina voivat olla luentomuistiinpanot tai tentissä jaettavat materiaalit. Kysymykset ovat laajoja, ja vastauksiin odotetaan pohtivaa otetta.

Suullinen tentti järjestetään yleensä pienessä ryhmässä tai pareittain. Se on luonteeltaan dialogimainen, ja siksi tätä tenttimuotoa kutsutaan myös keskustelutentiksi.

Portfolio eli ansiokansio tarkoittaa opintojakson aikana karttuvan oman osaamisen itsearviointia ja dokumentointia. Portfolioon liitetään opintokokonaisuuden aikana tuotettua sekä koko oppimisprosessia kuvaavaa materiaalia.

Luentosalkkuun kerätään luentopäiväkirjaa yliopistossa tai yliopiston ulkopuolella pidetyistä esitelmistä (tai vierailuluennosta tai väitöstilaisuudesta). Luentosalkkuun vaaditaan esimerkiksi 10 tiivistelmää vierailuluennoista ja kuittaus osallistumisesta kuhunkin.

Matkapäiväkirja on kirjallinen, esseemuotoinen matkaseloste tutustumiskäynnistä sovittuun kohteeseen.

Viimeksi päivitetty: 10.10.2017