Valinta

1. Valintakiintiöt

1.1. Yhteispistevalinta

1.2. Koepistevalinta

2. Ylioppilastutkinnon pisteitys

3. Hakukohteet ja valintakoevaatimukset

 

1. Valintakiintiöt

Uusien opiskelijoiden aloituspaikkakiintiö jaetaan kahteen osaan: yhteispistevalintakiintiöön ja koepistevalintakiintiöön. Parittomissa kiintiöissä paikat jakautuvat yhteispistekiintiön eduksi.


1.1. Yhteispistevalinta

Ensimmäisessä vaiheessa puolet aloituspaikkamäärästä täytetään valitsemalla kaikkien hakijoiden joukosta opiskelijat ylioppilastutkintotodistuksesta ja valintakokeesta saadun yhteispistemäärän perusteella.
Alin hyväksyttävä pistemäärä kussakin kirjallisessa valintakokeessa on 15 pistettä, ellei muuta ilmoiteta.
Jos hakijat päätyvät tasapisteisiin, hakijoiden keskinäinen järjestys ratkaistaan ensisijaisesti valintakoepisteiden perusteella, toissijaisesti ylioppilastutkintotodistuksen pistemäärän perusteella (ks. pisteitystaulukko). Jos hakijat tämänkin jälkeen ovat tasapisteissä, järjestys arvotaan.

Pisteet lasketaan seuraavasti:

  1. Valintakokeesta voi saada 40 pistettä.
  2. Ylioppilastutkintotodistuksesta otetaan neljän arvosanan antama yhteinen pistemäärä, joka lasketaan alla olevan taulukon mukaan. Todistuksesta voi saada enintään 40 pistettä.


1.2. Koepistevalinta

Jos sinua ei valita yhteispistevalinnassa, osallistut automaattisesti valinnan toisessa vaiheessa koepistevalintaan. Toinen puoli aloituspaikkamäärästä täytetään valitsemalla opiskelijat pelkän valintakokeen perusteella. Valintakokeesta voi saada 40 pistettä.

Jos hakijat päätyvät tasapisteisiin, ratkaistaan hakijoiden keskinäinen järjestys ylioppilastutkintotodistuksen pistemäärän perusteella. Jos hakijat tämänkin jälkeen ovat tasapisteissä, järjestys arvotaan.

 


2. Ylioppilastutkinnon pisteitys

Ylioppilastutkintotodistuksesta otetaan huomioon äidinkielen arvosana ja muista arvosanoista kolme parhaan pistemäärän tuottava arvosanaa seuraavasti.

 

Ylioppilastutkintotodistuksen pisteitys

aine

taso

l

e

m

c

b

a

äidinkieli (suomi/ruotsi/saame)

 

10

9

8

6

4

2

äidinkieli (suomi/ruotsi/saame)*

 

10

9

6

2

0

0

suomi (kun äidinkieli saame)

 

10

9

8

6

4

2

reaali/ainereaali

 

10

9

8

6

4

2

2. kotimainen kieli

pitkä

10

9

8

6

4

2

 

keskipitkä

9

8

7

5

2

0

vieras kieli

pitkä

10

9

8

6

4

2

 

lyhyt

8

7

6

4

2

0

matematiikka

pitkä

10

9

8

7

6

4

 

lyhyt

7

6

5

3

1

0

*) silloin kun haetaan opinto-oikeutta logopedian tutkinto-ohjelmaan

 

IB-tutkinnon arvosanat rinnastetaan suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoihin seuraavasti.

IB-tutkinto

7

6

5

4

3

2

yo-tutkinto

l

e

m

c

b

a

Higher Level -aineet (HL) rinnastetaan suomalaisen ylioppilastutkinnon pitkän oppimäärän kokeeseen. Subsidiary Level -aineet (SL) rinnastetaan lyhyen oppimäärän kokeeseen, paitsi matematiikka pitkän oppimäärän kokeeseen. IB-tutkinnosta otetaan huomioon neljä ainetta kuten suomalaisesta ylioppilastutkinnostakin. Luonnontieteelliset aineet ja taideaineet pisteitetään (aine)reaalin mukaan, ruotsin kieli pisteitetään toisen kotimaisen kielen keskipitkän oppimäärän mukaan, muut kieliaineet lyhyen oppimäärän mukaan.

 

Reifeprüfung-tutkinnon arvosanat rinnastetaan suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoihin seuraavasti.

Reifeprüfung

15–13

12–10

9–8

7

6–5

4

yo-tutkinto

l

e

m

c

b

a

 

Reifeprüfung-tutkinnosta otetaan huomioon neljä ainetta kuten suomalaisesta ylioppilastutkinnostakin. Luonnontieteelliset aineet ja taideaineet pisteitetään (aine)reaalin mukaan, ruotsin kieli pisteitetään toisen kotimaisen kielen keskipitkän oppimäärän mukaan, muut kieliaineet lyhyen oppimäärän mukaan.

 

European Baccalaureate -tutkinnon pisteet rinnastetaan suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoihin seuraavasti:

EB-tutkinto

10–9,00

8,95–8,00

7,95–7,00

6,95–6,00

5,95–5,00

4,95–4,00

yo-tutkinto

l

e

m

c

b

a

 

European Baccalaureate -tutkinnosta otetaan huomioon neljä ainetta kuten suomalaisesta ylioppilastutkinnostakin. Luonnontieteelliset aineet ja taideaineet pisteitetään reaalin mukaan, ruotsin kieli pisteitetään toisen kotimaisen kielen keskipitkän oppimäärän mukaan, muut kieliaineet lyhyen oppimäärän mukaan.

Toisessa Pohjoismaassa korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet voivat hakea yhteishaussa, mutta heidän valintansa tapahtuu pelkästään valintakokeen perusteella.

 

3. Hakukohteet ja valintakoevaatimukset

Katso hakukohteiden esittelyt ja valintakoevaatimukset kohdasta Tutkinto-ohjelmat ja pääaineet.

Viimeksi päivitetty: 10.10.2017