Siirtymäsäännökset

Yleistä

1. Siirtymäaika on kolme vuotta. Opiskelija, joka on aloittanut opintonsa ennen lukuvuotta 2005 – 2006, voi jatkaa opintojaan vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti. Viimeinen mahdollisuus suorittaa vanhan asetuksen mukainen, opintoviikkomitoitettu tutkinto on kesäkuussa 2008. Kesäkuun 2008 publiikkiin on ilmoittauduttava viimeistään 6.6.2008. Kaikkien tutkintoon tulevien opintojen on oltava Oodissa viimeistään 6.6.2008, pää- ja sivuaineopintojen lisäksi myös koostettuina opintokokonaisuuksina. Heinäkuussa 2008 ei enää kirjoiteta tutkintotodistuksia.

2. Vanhan tutkintoasetuksen mukaan opiskeleva noudattaa vuoden 2004 – 2005 opetus­suunnitel­maa tutkinnon rakenteen ja opintokokonaisuuksien, tutkielmien mitoituksen sekä kieli- ja viestintäopintojen vaatimusten osalta.

3. Ennen lukuvuotta 2005 – 2006 opintonsa aloittaneet opiskelijat valitsevat, kumman tutkintojärjestelmän mukaisesti he jatkavat siirtymäaikana opintojaan. Uuteen tutkintojärjestelmään siirtymisestä ilmoitetaan tiedekunnalle kirjallisesti erityisellä lomakkeella. Ilmoitus on sitova. Siirtyminen kirjataan Oodiin. Lomake avautuu tästä linkistä.

4. Yksittäisten opintojaksojen osalta vaatimuksia noudatetaan soveltavasti siten, että opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. HOPSista käy ilmi, miten opiskelija suorittaa keskeneräisen opintokokonaisuuden valmiiksi vanhan asetuksen vaatimusten mukaisesti, mutta uusien vaatimusten mukaisia jaksoja soveltuvin osin opintoihinsa sijoittaen.

Vanhan järjestelmän mukaisten opintojen hyväksilukemisen periaatteet

1. Kaikki vanhojen vaatimusten mukaan suoritetut opinnot luetaan uudessa järjestelmässä hyväksi.

2. Muutettaessa opintoja opintoviikoista opintopisteiksi arvioidaan opintokokonaisuuksia seuraavasti:

   • Vanhan järjestelmän mukaan suoritetut perusopinnot (20 ov) vastaavat 40 opintopisteen laajuisia opintoja.
   • Vanhan järjestelmän mukaan suoritetut perusopinnot (15 ov) vastaavat 30 opintopisteen laajuisia perusopintoja.
   • Vanhat perus- ja aineopinnot (yht. 40 ov) vastaavat perus- ja aineopintoja (80 op).
   • Vanhat perus- ja aineopinnot (yht. 35 ov) vastaavat perus- ja aineopintoja (70 op).
   • Vanhan järjestelmän perus- ja aineopintojen jälkeen uuden järjestelmän mukaiset syventävät opinnot tehdään oppiaineen ohjeen mukaisesti joko uuden järjestelmän mukaisia syventävien opintojen vaatimuksia noudattaen tai ne soveltuvin osin suorittaen.
   • Jos kokonaisuuden opintoviikkomäärä on em. poikkeava, esim. 32 ov, käytetään muunnossa kerrointa 2, jolloin 32 ov = 64 op.

3. Vanhan järjestelmän mukaisten perusopintojen jälkeen suoritettavat uuden järjestelmän mukaiset aineopinnot suoritetaan oppiaineen ohjeen mukaan soveltuvin osin siten, että perus- ja aineopintojen yhteenlaskettu laajuus on pääaineessa vähintään 70 op ja sivuaineessa vähintään 60 op.

4. Opintokokonaisuuksien ulkopuolelle jäävät opinnot (= muut opinnot), jotka on suoritettu ennen lukuvuotta 2005 – 2006 muutetaan opintoviikoista opintopisteiksi käyttäen kerrointa 2.

5. Vanhassa järjestelmässä suoritettuja pakollisia äidinkielen, vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen opintoja ei tarvitse täydentää opiskelijan siirtyessä uuteen järjestelmään. Opintoviikot muutetaan opintopisteiksi käyttäen kerrointa 2.

6. Em. kerrointa käytetään humanistisen tiedekunnan tuottamien opintojaksojen muuntamisessa. Muilla tiedekunnilla ja yliopistoilla voi olla muu kerroin. Muuntamisessa käytetään tällöin ao. tiedekunnan/yliopiston muuntokerrointa.

Tutkintotodistuksiin liittyviä asioita

1. Kandidaatin- tai maisterintutkintoon sisällytettyjä opintoja ei voi käyttää toistamiseen muussa tutkinnossa. Vanhasta uuteen järjestelmään siirtyvien kohdalla on kuitenkin seuraavat poikkeukset.

   • Vanhan asetuksen mukaan kandidaatintutkinnon suorittaneen ei tarvitse suorittaa maisterin tutkinnossa muuta kuin syventävät opinnot ja tutkielma. Maisterintodistuksessa kerrotaan, että siihen on hyväksiluettu opintoja kandidaatintutkinnosta. Näin maisterintutkinnon opintopistemäärä 120 täyttyy.
   • Jos syventävät opinnot sisältyvät minimilaajuiseen 120 ov:n kandidaatintutkintoon, edellytetään maisterin tutkinnossa tutkielman lisäksi 40 op muita opintoja.

2. Opetettavan aineen opinnot ja muut opettajan kelpoisuuteen kuuluvat opinnot ilmaistaan todistuksen liitteessä. Liite annetaan pääsääntöisesti kaikille sekä ylemmän, että alemman tutkinnon suorittaneille.

3. Keskeneräisiin opintokokonaisuuksiin sisältyvät opinnot suositellaan pääsääntöisesti jätettäväksi tutkinnon ulkopuolelle ainakin silloin, jos opiskelijan tavoite on suorittaa opintokokonaisuus maisteritutkinnon aikana valmiiksi.

4. Jos opiskelija haluaa sisällyttää keskeneräisiä opintokokonaisuuksia tutkintoonsa, kirjataan ne opintopisteinä kohtaan muut opinnot. Tällöin opinnot on sisällytetty yhteen tutkintoon eikä opiskelija voi enää käyttää niitä toisessa tutkinnossa.

5. Tutkintoon sisällytettävä pieni sivuainekokonaisuus on pääsääntöisesti perusopinnot 25 op. Sivuaineeksi voidaan myös merkitä myös:

   • Ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut, temaattisesti yhteenkuuluvat opinnot ja kauppakorkeakoulussa, oikeustieteellisessä tiedekunnassa tai taidekorkeakouluissa suoritetut opinnot, joiden opintokokonaisuuksia ei ole arvosteltu.  Opintojen laajuuden tulee olla vähintään 10 op. Todistukseen merkitään tällöin aina suorituspaikka. Opintoja ei arvostella.
   • Opettajan pätevyyteen vaadittavat puheviestinnän opinnot vähintään 10 op.

Kieli- ja viestintäopinnoista merkitään todistukseen opintopistemäärä. Vanhasta uuteen järjestelmään siirtyville merkitään uuden järjestelmän mukaiset pakolliset opinnot. Vanhan järjestelmän mukaista toisen vieraan kielen tekstin ymmärtämisen taitoa ei lasketa uudessa järjestelmässä kieliopintoihin, vaan muihin opintoihin.