[Kansainväliset asiat] > [Vaihtaripalautteet] > [Kreikka] > [University of Athens (Ethniko kai Kapodistriako Panepistimio Athinon, Athine)] >

 

Vaihtaripalaute 16.4.2003, nainen, matemaattiset tieteet

Kohdemaa: Kreikka
Kohdeyliopisto: University of Athens (Ethniko kai kapodistriako Panepistimio Athinon)
Vaihtoaika: syyskuu 2002-helmikuu 2003
Vaihto-ohjelma: Erasmus

 

1. Rahoitus

Matkaan lähdettiin pelkällä ERASMUS-stipendillä sekä luottavaisella mielellä KeLan opintotuen suhteen. Omia säästöjä oli kasassa kymppitonnin mennyttä rahaa, mutta lainaa en ottanut. Isovanhemmiltani sain tuhannen markkaa ja Äiti lupasi tukea jos tulee jotain yllättävää menoa. Ihmettelen vieläkin vaikka valtaisia summia rahaa menikin, että edelleen on pelivaraa. Todennäköisesti kohtuullinen vuokra edesauttoi, mutta matkustelu todella söi kassaa..
Yhteensä olisiko minulla mennyt koko vuonna kymppitonni markoissa? Että normaalia suurempaan rahanmenoon saa varautua mutta ei mitään sen kummempaa.

 

2. Opinnot

Osallistuin ihan ensiksikin ILPC:n kurssille, siitä kannattaa kysyä kansainvälisten asioiden toimistosta lisää. Mutta Patraan yliopisto tarjosi kuukauden mittaista kurssia, josta kyllä sai hyvän pohjan täysin uuden kielen oppimiseen. SUOSITTELEN. Tosin en välttämättä Patraa, siellä olosuhteet olivat jopa odotettua heikommat (tästä voi multa kysellä lisää jos kiinnostusta on). Kuulemani mukaan Kreetalla olisi ollut paras.

No, syyskuun alusta kirjauduin sitten Ateenan yliopistoon sisälle, ja helmikuun lopulla pois. Tarjottiinhan siellä opetusta, kreikan kieltä kaksi kertaa neljä tuntia viikossa (iltaisin). Tämä olikin ainoa jota oli mahdollista suorittaa, sillä omat matikan opinnot oli kreikaksi, eikä millään taholla ollut tarjota edes englanninkielistä materiaalia. Olihan se kiva kokemus käydä tutustumassa oppitunteihin, numerot ja symbolit kyllä ymmärsi, samoja kuin meidän käyttämiä kun olivat, mutta siihen se sitten jäi. Selitys tuli hyvin nopsaa kreikaksi, eikä edes kunnon Kreikka-englanti sanakirjoja olut saatavilla paitsi kalliissa keskuskirjakaupassa.

Kaiken kaikkiaan meidän oli hankittava 7 opiskelijakorttia (tiedekunnan oma, ruokailuun, kielikeskukseen, terveydenhoitoon, liikuntaan, kuukausilippuun kulkuvälineisiin...). Kai siihen systeemiin oli liian hankala toteuttaa yhtä ainoaa..?.. muutenkin, ensin haetaan paperi luukulta A, kaupungin toiselta puolelta osoitteesta X tulee sinun hakea siihen leima, ja tule sitten tänne takaisin niin viereisestä talosta sinulle tehdään opiskelijakortti. Älä menetä hermojasi, tässä maassa EI SYSTEEMIT TOIMI kuin länsimaassa.

Olin ennalta muka viisas ja otin historian prujuja mukaani luettavaksi, tentin ne vasta suomessa, siitä sain opintoviikkoja vähän lisää. Kertasin myös yhden aikaisemmin puolittain käymäni matikankurssin, josta myös toivon pääseväni läpi täällä kotilaitoksessa. Suosittelen oman oppimateriaalin mukaanottoa. Siellä on aikaa lukea matkustelun lomassa :)

 

3. Yliopiston palvelut

Tämän kohdan saisi jättää tyhjäksi :) Aika huonosti oli yliopistolla palveluja, ei edes neuvontapalveluja. Pätee kyllä laki, että kaikki kyllä sanovat auttavansa sinua kaikessa eteen tulevassa, mutta loppupelissä he tietävät vain, kuka seuraava henkilö saattaisi auttaa sinua, jolta saat taas uuden osoitteen tai puhelinnumeron... oravanpyörä.

Meidän yliopistolla ei muuten ollut mitään keskuskirjastoa, mutta saimme käyttää viereisen yliopiston (Polytechnic) kirjaston palvelua. Sieltä pääsi mm. nettiin tunniksi per päivä ilmaiseksi, ja opiskelutarkoitukseen sai lisätunnin.

Urheilupalveluita yliopisto tarjosi ihan kiitettävästi peruslajien osalta, mutta esim. kuntonyrkkeily oli tuntematon käsite. (Ulko)uima-allas löytyi, olisi siihen tarvinnut kaiken maailman lääkärin todistukset varmistamaan ettei ole...hmm, en jaksa käsittää mitä sairauksia he kuvittelivat kloorivedessä leviävän. Minä en onneksi tiennyt tästä kuin myöhemmin, eikä kukaan edes kysynyt oliko minulla ko. todistuksia tms. Koko kaupungissa ei muuten ollut kuin pari yleisessä käytössä olevaa uima-allasta. Jotta urheilukursseille saattoi osallistua, oli hankittava taas yksi erillinen opiskelijakortti.

Terveydenhuoltoon oli meillä mahdollisuus. Siinä kaupungin keskustassa heti yliopiston päärakennuksen (Ippokratus 4 tms.) kulmalla oli virka-aikaan lääkärin vastaanotto. Tarpeen vaatiessa sai lähetteen paikalliseen sairaalaan, mutta muiden vaihtareiden palaute (itse en joutunut siellä käymään) oli aika.. negatiivista. Kaupungista löytyi kyllä lehtien sivuilta esim. saksalaisia yksityislääkäreitä jotka palvelivat myös englanniksi. Suosittelisin niitä jos tarve vaatii.. Antibiootteja sai apteekeista ilman reseptiä. Kannattaa soitella suomeen mahd. vaikuttavien aineiden nimiä, lääkevalmistajathan saattavat erota.

 

4. Ruokailu

Kreikassa on sellainen systeemi, että opiskelijat eivät saa valtiolta opintotukea, mutta valtio kustantaa 2-4 ateriaa päivässä. Joissain ammattikorkeissa tarjoiltiin myös aamu- ja iltapala, mutta yliopistolta saa kaksi lämmintä ateriaa päivässä MYÖS ERASMUS-OPISKELIJAT ILMAISEKSI. Ruuan taso tosin, no, yhden aterian päivässä saattoi syödä mutta kun ruokalajivariaatio oli n.8 eri ruokalajia, alkoi sama pöperö kohta kyllästyttää. Kaikki tarjottava yleensä ui oliiviöljyssä. Ei terveellinenkään määrättömiä määriä syötäessä ole terveellistä. Osa ruuista oli ihan syötäviä, ei siinä mitään, ja ruualla tarjottiin myös salaattia, leipää ja jälkiruokana vaihteli sellainen sokerikakku ja lisä-ainehyytelö.

Huom! Kesä-aikaan tätä mahdollisuutta ei toki ole, huolimatta siitä mitä kielikurssin esitteet teille lupaavat!

Kesällä kuitenkin pärjää juomalla paljon, syömällä hedelmiä ja leipää, ja souvlakia sekä pita-leipää on tarjolla useammassa pikaruokalapaikassa kohtuulliseen hintaan. Jos olette menossa Patraan tai Ateenaan päin, kannattaa kysellä ravintolavinkkejä minulta!

Muutenkin vihannekset ja hedelmät ovat edullisia läpi vuoden, valikoima on kausiluonteinen. Kesällä persikkaa ja viinirypäleitä, syksyllä omenaa, päärynää ja talvella appelsiineja. Banaania oli muistaakseni ympäri vuoden.

 

5. Asuminen

Ateenassa on asuntopula. Kannattaa kuitenkin yliopiston sivuilta etsiä sanalla esperasmus (saattaa löytyä netistä, minulla on ko. ryhmittymän sähköpostilistan ainakin senaikainen osoite), se on sellainen Erasmus-opiskelijoita auttava muutaman paikallisen ryhmä, jotka ovat itsekin olleet Erasmus-vaihdossa joskus. Esperasmuksen postilistalta kannattaa kysellä löytyisikö kämppiksiä jakamaan asuntoa, yksin sitä on lähes mahdoton hakea. Myös omalta paikalliselta yhteyshenkilöltä yliopiston laitoksen puolelta kannattaa kysellä, voisiko hän auttaa kielitaidollaan ja paikallistuntemuksellaan esim. lehtien ilmoituspalstoilta jos olette saaneet ryhmän kokoon (huom, kielikursseilta saa ystäviä esim. asuntoa jakamaan :) kielikurssilla saa myös arvokasta aikalisää, siellä kun pitäisi olla asunto jo hommattuna siksi aikaa.. Itse jaoin nelihuoneisen asunnon kielikurssilla tapaamani kolmen saksalaisen kanssa.
Vuokra on siinä 150-300e kuussa. Meikäläisellä 165e. Meidän asunnossa oli myös luksus: pyykinpesukone. Kielikurssin aikana pyykättiin käsin. Ei häävi, mutta itsepalvelupesulassa koneellinen olisi maksanut 7e, joten..

 

6. Hintataso

Taisin jo mainitakin, että Kreikassa on suunnilleen sama hinta-taso kuin Suomessa. Mutta esim. leipä ja vaatteet on pikkaisen halvempia, kun esim. jukurtti ja maito sekä elektroniikka hieman kalliimpia. Muttei suurempia eroja. No, olut oli edullisempaa, mutta kahvit kahvilassa suhteellisen tyyriitä, n.1,50-4e kupillinen.

 

7. Vakuutus

Kysy ensin siitä firmasta, missä vanhemmillasi on vakuutus. Hae myös tarjous Pohjolalta, EASY-nimisellä vakuutuksella on hyvä hinta-laatusuhde opiskelijalle. Äitini vakuutukset olivat Sammossa, ja kotivakuutuksen piiriin kuului myös minulle osamatkavakuutus. Lisävakuutus (joka kattoi, no, kaiken ilman omavastuuta) siihen tuli loppujen lopuksi halvemmaksi kuin muiden yhtiöiden tarjoukset. En nyt hintaa muista, mutta maksoin muutaman kymmenen euron lisämaksun siitä omavastuun nollaamisesta ja kannatti, sillä käsimatkatavarareppuni varastettiin heti matkani alussa
Ateenan juna-asemalla. kannattaa JUURI sitä paikkaa varoa! Siellä liikkuu kaikki ne mm. albanialaiset laitapuolen kulkijat jotka tekevät näpistyksiä ja kassin ryöstöjä ihan ammatikseen..

 

8. Matkustelu

Paras viimeiseksi. Jos olet kiinnostunut muustakin kuin opintojen etenemisestä ulkomaanvaihtosi aikana niin lähde rohkeasti englanninkielisten maiden ulkopuolelle. Siellä kun ei ole paineita seurata luentoja, pääsee, no sivistämään itseään ja hankkimaan kullanarvoisia elämänkokemuksia. Itse kiersin kreikan maan ristiin rastiin, kävin Bulgarian puolella Sofiassa ja Turkissa. Ovat siinä niin lähellä että kun kerrankin on liikkeessä.. kannatti nähdä ja käydä. Bulgariasta tykkäsin todella, hintataso oli enemmän kuin sopiva (lue: halpa). Tuli mm. vaatteita hamstrattua kun puoleen hintaan löytyi ihan laatutuotteitakin. Italiakin on yllättävän lähellä.

Kreikan saaristo on aivan ihana paikka, eritoten Egean meren saaret siellä Patran edustalla! Zakynthos oli ehkä paras lomakohde joka kierrettiin. Saarilla kannattaa vuokrata skootteri päiväksi (ihan b-ajokortilla saa ajaa alle 50 kuutioista moposkootteria..), sillä pääsee paljon miellyttävämmin ja edullisemmin kuin vuokraamalla auto.

Ota tästä neuvosta vaari: paras ja ajan tasalla oleva matkaopas on Lonely Planet (TV:stä tuttu :). Se on englanniksi, mutta huomaat pian ettei se tuota ongelmaa. Asiat on selkeästi esitetty hyvässä järjestyksessä. On vertailtu moneen muuhunkin ja testiemme paras.

Tietenkin jos aikaa riittää, aina voi laittaa tavaroita menemään cargona ilmateitse kotiin, ja tulla maita pitkin takaisin.. käytä mielikuvitusta, kerrankin kun lähdet niin lähde kunnolla, monilla lopahtaa kiinnostus kotimaahan palattuaan. On toki myös meitä jotka innostuvat iäksi. Joku viisaampi on sanonut sitä kaukokaipuuksi...

 

Lopuksi ihan kommenttina ja kuvauksena mitä fiiliksiä jäi päällimmäisenä mieleen:

 

- millaisena näet/tunnet vaihto-opiskelu aikasi näin jälkeenpäin, kun
olet ollut jo jonkin aikaa koti-suomessa?

Kannatti ehdottomasti lähteä. Kullan arvoista elämänkokemusta ja laajensi näkökenttääni huomattavasti: maailmassa on muitakin sivistyneitä valtioita ja kansoja kuin me suomalaiset. Tosin Kreikkalaisista en menisi vannomaan:) Vaihto-opiskelu oli tarvittava hengähdys arkirutiineista ja estää paikalleen juuttumisen/polkemisen tehokkaasti. Virkistävä ja mielenkiintoinen kulttuurikylpy Suomen rajojen ulkopuolella sain minut näkemään myös monia ennen näkymättömiä pieniä asioita Suomessa. Opin että mitä sitä kaipaa ja arvostaa elämässä todella, ja muutama (ennen niin ikäväkin) asia menee taas. Opiskelumotivaationi on kasvanut kun ei siellä mitään merkittävää (opiskelusuhteessa) aikaan saanut. Nyt jaksaakin taas ottaa muita kiinni. On vähän niin kuin olisi puolen vuoden lomalta tullut :)

- mitä "reissusta" jäi päällimmäisenä mieleen?

"Pitää lähteä että voi palata takaisin". Päällimmäisenä jäi mieleen, että olisipa vaihtopaikka ollut jossain muualla päin Kreikkaa, esimerkiksi Patrassa tai Kreetalla, siellä kun kuulin olevan PAALJON pätevämpiä matikan laitoksia kuin Ateenassa oli. Mieleen jäivät myös retkellä saadut uudet ystävät, jotka kukainenkin majailee jossain kauempana.. Kreikasta ja Ateenasta mieleen jäivät oliiviöljy, mopot ja se hirveä-ääninen trafiikki muutenkin, ilmansaasteet ja se muu luonnosta piittaamattomuus (ei harrastettu kierrätystä ym.), kaunis saaristo, ihanan kuuma loppukesä ja mukava kielikurssi, reissut Istanbulissa, Bulgarian Sofiassa, Italian Venetsiassa, Itävallan Wienissä, Tšekin hyvä ruoka, ja tietysti Berliini sekä sinne jäänyt "ehkä se oikea?"...

 

- mitä jäit kaipaamaan/et jäänyt?

Jäin kaipaamaan (kuten edellä): hyviä ystäviä, matkustelua, englannin (ja muiden vieraiden kielten) päivittäistä käyttöä, uuden näkemistä ja kokemista!!

En jäänyt kaipaamaan Ateenaa (mutta Kreikan saaristoon voisin joskus jopa palata). En pidä suurkaupungeista. En myöskään kaipaa sitä ylitsevuotavaa oliiviöljyn määrää kaikissa ruuissa, sekä valkeaa leipää. En kaipaa myöskään niitä tuskaisia hetkiä jolloin täytyi piipahtaa tarkistamassa pankkitilillä paljonko rahaa oli TAAS mennyt...

 

- tuntuuko elämäsi kotona nyt jotenkin erilaiselta kuin ennen vaihtoa?
onko jokin muuttunut?

 

On. Kun kerran lähtee, jää ainainen kaipuu jonnekin sinne missä ei parasta aikaa ole. Jotkut ovat kutsuneet sitä "kaukokaipuuksi". Havaintojeni mukaan siihen sairastumisen riski on suuri. Onko se nyt hyvä vai huono asia.. minulla tämä reissu ulkomaailmaan ei jää viimeiseksi, vaan tästä on hyvä lähteä hiukan jopa viisastuneempana kohti uutta seikkailua.

Elämäni täällä on alkanut tasaantua, mutta silti "epätodellinen" olo jäystää mielen sopukoissa. Olen vaipunut (alitajuiseen) työnarkomaniaan, jotta saan rahat kerättyä ja opinnot mallilleen SEURAAVAA REISSUA VARTEN.. Ei kiinnosta aloittaa pysyviä seurustelusuhteita tai tehdä mitään muitakaan liikkuja jotka saattaisivat hidastaa lähtemästä. Tämä on vain tietysti minun oma ratkaisuni järjestää asiani.

 

- voisitko lähteä vaihtoon uudelleen?
Voin, ja aionkin. Suunnitelmat alkoivat itse asiassa raksuttaa päässäni jo ennen kuin ehdin edes tajuta elämäni normalisoituvan.

 

Sivun alkuun

 

• International Coordinators

• Lomakkeet - Forms
• Oppaat - Guides
• Esitykset - Presentations

• Staff
• Where to find us?

international.office (at) oulu.fi

International Services
PO BOX 8000
90014 University of Oulu
Finland

tel. +358 294 48 4045
fax +358-8-553 4041

Internal address:
8 KOPA (Administration)
Student 2 (Student Center)