Tutkimuspalvelut

LabAnimals Pro - Oulu on koe-eläinkeskuksen (KEKS) eläintietojärjestelmä. Järjestelmää käytetään eläinten tunnistetietojen, toimenpidepyyntöjen, toimenpiteiden sekä muun eläininformaation tallentamiseen ja raportointiin. Järjestelmä on selainkäyttöinen. Google Chrome on suositeltava selain.

Hankelupa on keskeinen elementti LabAnimals Prossa. Lupia on kahdenlaisia: ELLAn myöntämät ulkoiset hankeluvat ja KEKSin sisäiset luvat (Eläinten käyttösuunnitelmat)

Eläimet ovat ohjelmassa aina jonkin luvan alla. Saatuaan uuden luvan luvanhaltija syöttää luvan perustiedot ohjelmaan, tallentaa ja lähettää sen KEKSin aktivoitavaksi. Vasta KEKSin aktivoimalle luvalle on mahdollista tilata ja lisätä eläimiä.

Numerokenttä lupatiedoissa on pakollinen tieto. Hankeluvissa numerona käytetään ESAVIn numeroa. Sisäistä lupaa hakiessaan tutkija laittaa numerokenttään hakuvaiheen tunnuksen, joka on päivämäärä ja omat nimikirjaimet. KEKS antaa luvalle juoksevan lupanumeron hakemuksen hyväksymisen yhteydessä.

Lupa määrittää, mitkä eläimet tutkija voi nähdä. Tutkija voi nähdä/käsitellä eläimiä vain, jos hänet on liitetty LabAnimals Prossa lupaan, jonka alla eläimet ovat (rooli voi olla: luvan haltija/maksaja, vastaava tutkija, lupaan liitetty tutkija). Jos sinun kuuluu nähdä luvalla olevat eläimet, pyydä luvan haltijaa lisäämään sinut lupaan roolisi mukaan.

Ohjelmasta on kaksi versiota:
· Tuotantoversio (https://oulu.labanimals.fi/oulu/) | Täällä on oikea eläindata. Tiedä, mitä teet!
· Kehitysversio (https://oulu-labanimals.custom-wh.eneroc.fi/oulu/) | Tämä versio on tarkoitettu harjoitteluun. Kokeile toimintoja ensin täällä!

Ensimmäistä kertaa kirjauduttaessa ohjelma pyytää täyttämään käyttäjätiedot, jotka lähetetään KEKSin aktivoitavaksi. Aktivoinnin jälkeen ohjelma on käytettävissä ja kirjautuminen tapahtuu Oulun yliopiston verkkotunnuksilla Shibboleth-järjestelmän kautta.

Järjestelmän käyttöohje:
Provet_LabAnimals_ohje_2022.pdf

YHTEYSHENKILÖT KEKSissä

tanja.sankala(at)oulu.fi ja tuula.stranius(at)oulu.fi (eläinasiat)
hanna-marja.voipio(at)oulu.fi (uudet GM-kannat, luvat)
sakari.laaksonen(at)oulu.fi (luvat ja eläinten hyvinvointi)
eija.nissinen(at)oulu.fi (yleinen tekninen neuvonta)

Koe-eläinlaki 497/2013 edellyttää koe-eläinten käytön tilastoinnin vuotuisesti EU-direktiivissä 2010/63 määriteltyjen sääntöjen mukaisesti. Ensisijainen tutkija merkitsee eläimensä valmiiksi LabAnimals Pron tilastointiliittymässä, joka löytyy Raportit valikosta. Hankevastaava hyväksyy ja lukitsee omien lupiensa tilastointimerkinnät. Vuotuiset tilastot tulee olla valmismerkitty ja hyväksytty 31.1. mennessä. Koe-eläinkeskus tekee tilastomerkinnöistä yhteenvedon ja toimittaa valmiin raportin viranomaiselle. Eläimet jotka ovat käytetty ”toimenpiteeseen” päätyvät Eu-raporttiin ja muut eläimet kansalliseen Fi-raporttiin.

Tilastointitietoja voi muokata, merkitä valmiiksi ja tallentaa sitä mukaan kun eläimiä poistetaan luvalta. LabAnimals lähettää muistutusviestin yli kuukausi sitten luvalta poistetuista eläimistä, joille ei ole laitettu valmis-merkintää.

Tilastointiliitymässä eläimiä voi hakea ja rajata eri hakukriteerejä hyväksi käyttäen. Ensisijainen tutkija pääsee tilastoimaan niitä eläimiä, joiden eläinkortille hänet on merkitty ensisijaiseksi tutkijaksi.

Jokainen haettu rivi merkkaa yhtä eläintä. Alussa tilastoinnin tila on ”Kesken” ja muokattavat kentät ovat oletusarvoilla. Tarkistetaan arvojen oikeellisuus, korjataan tarvittaessa ja laitetaan ruksi valmisruutuun. LabAnimals tarkistaa rivin ja ilmoittaa, mikäli tiedoissa on tilastollisia ristiriitaisuuksia. Jos ristiriitaisuuksia ei ole, tiedot voidaan tallentaa.

Tallennus muuttaa tilaston joko EU- tai FI-muotoon sen mukaan kumpaan raporttiin eläimet kuuluvat. Halutessa ”Vie Exceliin” komennolla saa Excel-raportin omaan käyttöönsä.

Jos tietoja halutaan muokata ennen kuin hankevastaava lukitsee tiedot, poistetaan valmisruksi, tehdään muutokset ja tallennetaan. Tallennus ilman valmisruksia palauttaa lähtötilanteen.

Luvan hankevastaava hyväksyy ensisijaisen tukijan merkinnät ja lukitsee tiedot klikkaamalla vihreää ”Lähetä valmiit käyttöraporttiin” kenttää.

Koe-eläinten hyvinvointia ja ympäristöolosuhteita seurataan joka päivä. Ammattitaitoinen eläintenhoitaja tarkastaa eläimet vähintään kerran päivässä.

Päivittäin tarkastetaan

• Eläimen yleinen ulkoinen olemus
• Käyttäytyminen
• Puhtaus
• Liikkuminen ja aktiivisuus
• Ravitsemustila
• Karvapeitteen kunto
• Silmät, korvat ja suu
• Ruoan ja juoman kulutus
• Häkin tai karsinan kunto ja puhtaus

Kokenut eläintenhoitaja huomaa nopeasti, jos kaikki ei ole kunnossa. Eläintenhoitaja kirjaa hyvinvointiongelmat LabAnimals Pro-ohjelmaan sekä tutkijan että eläinlääkärin tiedoksi ja toimenpiteitä varten. Eläintenhoitaja ottaa tarvittaessa myös välittömästi yhteyttä koe-eläinlaitoksen eläinlääkäriin, joka tekee tarkemman kliinisen tutkimuksen. Tapauskohtaisesti päätetään toimista eläimen hyvinvoinnin kohentamiseksi tai kokeen keskeyttämisestä eläimen osalta.

Kokeessa olevien eläinten kuntoon ja hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Hankeluvassa tutkija kertoo yksityiskohtaisesti kaikki eläimille tehtävät toimenpiteet ja niistä mahdollisesti koituvat haittavaikutukset. Lisäksi hankeluvassa selvitetään, millä tavoin hyvinvointihaitta minimoidaan ja mitkä ovat perusteet eläimen poistamiselle kokeesta.

Hyvinvoinnin tarkkailun tukena esim. kirurgisten toimenpiteiden jälkeen on hyvinvointilomake, johon merkitään päivittäin ja tarvittaessa useamminkin eläimen tila ja mahdolliset toimenpiteet, kuten kipulääkitys tai nestehoito. Kaikissa eläinhuoneissa on oltava nähtävillä selvitys eläimille tehtävistä koetoimenpiteistä, mahdollisesti aiheutuvista hyvinvointihaitoista, sekä kokeesta poistamisen perusteista toimenpiteiden seurantalomake.

Hiiribarrieri

• Näytteet tutkitaan kolmesti vuodessa. Terveystarkkailututkimukset perustuvat FELASAn suosituksiin.
• Pääsääntöisesti näytteet kerätään ns. sentineleläimistä. Sentinelhäkkiin siirretään vähintään 2 kk ajan ennen terveystarkkailua likaisia kuivikkeita eläinhuoneen tai häkkitelineen muista häkeistä, jolloin mahdolliset infektiot tarttuvat suuremmalla todennäköisyydellä juuri tutkittavaan yksilöön. Toisinaan tarkailuun valitaan satunnaisesti hiiriä jokaisesta eläinhuoneesta. Hiiret nukutetaan ja lopetetaan näytteenottoa varten.
• Verinäytteistä tutkitaan serologisesti mikrobivasta-aineita.
• Nielusta, emättimestä tai esinahasta sekä umpisuolen sisällöstä otetaan näytteet bakteeriviljelyyn.
• Mm. papanoita, umpisuolen sisältöä, suolistoimusolmukkeita ja sivelynäytteitä voidaan kerätä PCR-tutkimuksiin.
• Iho ja turkki mikroskopoidaan ulkoloisten varalta. Ohut- ja umpisuolen sisällön märkälevitteet mikroskopoidaan ja papanoista tehdään flotaatiotutkimus suoliston alkueläinten, matojen ja madonmunien varalta.
• Eläin tarkastetaan silmämääräisesti näytteiden oton yhteydessä. Tarvittaessa tehdään tarkempi patologinen tutkimus. Ihosienten varalta tutkitaan, jos havaitaan niihin viittaavia merkkejä.
• Näytteet tutkitaan ulkopuolisissa laboratorioissa. Iho ja turkki mikroskopoidaan itse.
• Tutkitut mikrobit, löydökset, analyysimenetelmät ja tutkimuslaboratoriot kerrotaan terveystarkkailuraportissa.

Tutkimusosasto

Hiiret ja rotat

Jyrsijöille tehdään tutkimuspuolella FELASAn suosituksiin perustuvat terveystarkkailututkimukset vähintään kerran vuodessa.

Siat

Porsaat tuodaan kokeita varten sikalasta, jossa on tartuntojen ehkäisy- ja terveystarkkailuohjelma kliinisiä sairauksia tai tuotannollista haittaa aiheuttavien mikrobien varalta. KEKSissä possuille tehdään eläinlääkärintarkastus. Näytetutkimuksia tehdään tarvittaessa, mikäli ilmenee aihetta epäillä tarttuvaa tautia.

Lampaat

Lampaat tuodaan tilalta, joka on mukana valtakunnallisessa tarttuvien lammastautien valvontaohjelmassa. Lisäksi tilalla on terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa. Sopimukseen kuuluu tuotanto-olosuhteiden tarkkailu ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. KEKSiin tuotaville lampaille tehdään eläinlääkärintarkastus. Näytetutkimuksia tehdään tarvittaessa, mikäli ilmenee aihetta epäillä tarttuvaa tautia.

KEKSin eläinten terveystarkkailulöydökset

Hiiribarrieri on puhdistettu noroviruksesta (MNV) syksyllä 2014 ja tällä hetkellä barrierissa ei ole terveystarkkailuohjelmassa tutkittavia mikrobeja tai loisia.

Tarkkailtavista mikrobeista KEKSin tutkimustilojen eläimissä on hiirillä norovirus (MNV, mouse norovirus) ja rotilla Streptococcus agalactiae.

Miksi mikrobiologista terveystarkkailua tehdään?

Eläinten hyvä terveydentila on tärkeä osa eläinten hyvinvointia. Mikrobiologisessa terveystarkkailussa selvitetään, onko eläimissä sellaisia mikrobeja, jotka voivat aiheuttaa tautia joko eläimille itselleen, toisille lajeille tai ihmisille. Mikrobiologinen terveystarkkailu on hyvä keino tautien leviämisen ennaltaehkäisemiseksi ja eläinten yleisen terveydentilan lisäämiseksi.

Mikrobiologisen terveystarkkailun perusta

• Eettinen käsityksemme ja lainsäädäntömme velvoittavat huolehtimaan eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista.
• Sekä sairautta aiheuttavien että piilevien patogeenien ehkäisy kohentaa eläinten yleistä terveydentilaa, lisää koe-eläinten fysiologista tasalaatuisuutta, parantaa tieteellisten tutkimustulosten luotettavuutta ja vähentää kokeissa tarvittavien eläinten määrää.
• Oireettomatkin infektiot voivat vääristää eläinkokeista saatavia tuloksia.
• Terveystarkkailtuja eläimiä otetaan vastaan myös muihin koe-eläinlaitoksiin.

Eläinten mikrobiologisen puhtaustason luokittelu

• Akseenisilla eläimillä ei ole lainkaan viruksia, bakteereja, sieniä tai loisia. DNAn endogeenisiä viruksia voi kuitenkin esiintyä. Kasvatus on mahdollista vain isolaattorissa.
• Gnotobioottisia eläimiä saadaan antamalla akseenisille eläimille tunnettu mikrobiseos. Kasvatus on mahdollista vain isolaattorissa.
• SPF-eläimet (specific pathogen free) ovat vapaita tietyistä eläinlajikohtaisista haitallisista mikrobeista ja loisista. Näiden eläinten mikrobistatus tunnetaan suurella varmuudella terveystarkkailujen ja eläinosaston hyvän eristystason perusteella. SPF-eläimiä ylläpidetään yleensä barrieriosastolla tai IVC-häkeissä (individually ventilated cages).
• Konventionaaliosastojen eläimiä pidetään yllä eläinosastoilla, joiden eristystaso ei ole yhtä korkea kuin barrierissa, ja eläimet ovat yleensä perinteisissä avohäkeissä. Myös konventionaalieläimet pyritään pitämään mikrobiologisesti mahdollisimman korkeatasoisina, ja ne ovat parhaimmillaan yhtä puhtaita kuin barrierikasvatetut SPF-eläimet. Alemman eristystason ja yleensä harvemmin tehtävien terveystarkkailututkimusten vuoksi konventionaalieläinten status on kuitenkin epävarmempi kuin varsinaisten SPF-eläinten.

Millä perusteella tutkittavat mikrobit ja loiset valitaan?

Perusteena on mikrobin tai loisen haitallisuus eläinten tai ihmisten terveydelle tai tieteelliselle tutkimukselle. Kaikkea ei voi testata, joten mikrobivalinta on aina kompromissi. Laitoskohtaisten tarpeiden perusteella päätetään mitä, miten ja kuinka tiheästi tutkitaan. KEKSissä lähtökohtana ovat FELASAn suositukset. Eri puolilla maailmaa suositukset vaihtelevat. Tiedon lisääntyessä, uusia mikrobeja löydettäessä ja diagnostiikan kehittyessä suositukset muuttuvat.

Terveystarkkailutulosten tulkinta

• Jos tarkkailussa on yksikin positiivinen tulos, koko yksikkö katsotaan saastuneeksi kyseisellä mikrobilla.
• Jos kaikki näytteet ovat negatiivisia, koko yksikkö katsotaan puhtaaksi kyseisestä mikrobista.

Saatu terveystarkkailutulos muuttuu historialliseksi heti, kun näytteet on otettu. Yksikön puhtaustilanne on sitä epävarmempi mitä pitempi aika viimeisestä näytteenotosta on kulunut.

Kokeen keskeyttäminen yksittäisen eläimen kohdalla (humane end point) on se ajankohta, jolloin eläimelle aiheutunutta kipua tai kärsimystä on viipymättä vähennettävä esim. lopettamalla eläin, päättämällä kivulias toimenpide tai lievittämällä muilla keinoin kipua tai kärsimystä.

Eläinkoetta suunniteltaessa on ennakkoon mietittävä, miten eläinten hyvinvointi voi kokeessa vaarantua. Kokeen keskeyttämisajankohta kuvataan hankesuunnitelmassa ja määritellään keskeyttämisen perusteet.

Jos on odotettavissa, että eläimelle aiheutuu kokeessa kipua, kärsimystä tai muuta haittaa, keskeyttämisajankohdaksi on määriteltävä sellainen ajankohta, jossa eläimen kokema kipu tai kärsimys on niin vähäinen kuin mahdollista, mutta kokeen tarkoitus kuitenkin saavutetaan.

Jos eläimelle aiheutunut haitta ylittää ennalta määritellyt keskeyttämisen perusteet ennen suunniteltua kokeen päättämisen ajankohtaa, koe on päätettävä kyseisen eläimen kohdalta. Jos eläin sairastuu tai vahingoittuu odottamattomasti kokeesta riippumattomista syistä, se on tarvittaessa lopetettava lopetusperusteiden mukaisesti.

Yleisiä kriteerejä eutanasialle ovat esimerkiksi kivuliaisuus, huomattava laihtuminen tai kuivuminen, syömättömyys tai juomattomuus, tai epänormaali yleisolemus ja käyttäytyminen.