Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata kemialliseen analytiikkaan liittyvän näytteenoton tavallisimmat virhelähteet erityisesti silloin, kun kyseessä on kiinteä heterogeeninen näyte. Opiskelija osaa kertoa myös näytteenottoon käytettävistä yleisimmistä välineistä ja niiden ominaisuuksista. Lisäksi opiskelija osaa kuvata näytteenkäsittelyyn käytettävien laitteistojen ja menetelmien periaatteet erityisesti silloin, kun kyseessä on näytteenkäsittely alkuaineiden kokonaispitoisuuksien määritystä varten, tai alkuaineiden fraktiointi selektiivisillä uutoilla.

Oppimateriaali: Sirén, H., Perämäki, P., Laiho, J.: Esikäsittelyn käsikirja, Kemian Kustannus Oy, 2009 ja luentomateriaali.

Vastuuhenkilö: Paavo Perämäki

Linkit

IUPAC: NOMENCLATURE FOR SAMPLING IN ANALYTICAL CHEMISTRY

EURACHEM / CITAC Guide: Measurement uncertainty arising from sampling. A guide to methods and approaches

Mittatekniikan Keskus: FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkredirointia varten

Liite 1 Näytteenoton virhelähteet, luotettavuuden estimointi ja näytteenottoketjun optimointi

Esimerkki 1    Esimerkki 2    Esimerkki 3    Esimerkki 4    Esimerkki 5    Esimerkki 6