Palaute ja tiedustelut

puh. 0400 584 581 (Tiilikainen)
faksi (016) 228 552
Tietokatu 1 / Lumikontie 1
94600 KEMI

Oulun yliopisto
KEMI-TORNION TOIMIPISTE

PÄÄTTYNEET HANKKEET

Oulun yliopiston Kemi-Tornion yksikkö on vuodesta 1996 alkaen koordinoinut tai osaltaan toteuttanut kaikkiaan yli kolmekymmentä hanketta, joista pääosa on ollut EU-osarahoitteisia.

 

 

Barents Logistics I, 2007-2008

Hankkeen tavoitteena oli Barentsin alueen logistiikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen yhteistyössä Luoteis-Venäjän ja Pohjois-Ruotsin kanssa. Hanke edisti ja tuki sitä työtä, jota on tähän mennessä jo tehty Barentsin kuljetuskäytävän kehittämiseksi.

Lisätiedot: Aaro Tiilikainen, > yhteystiedot

 

 

Center for advanced manufacturing processes – C.A.M.P., 2007-2008

Tavoitteena oli muodostaa Perämerenkaarelle laaja-alaista osaamista omaava yhteistyökeskus, Center for Advanced Manufacturing Processes - CAMP, jossa toimivat yhteistyössä niin alumiini-, teräs- kuin jaloteräsalojen tutkimus- ja kehittämistahot sekä alan yritykset.

Lisätiedot: .., > yhteystiedot

 

 

Barentsin kuljetuskäytävän logistinen kehittäminen BARENTS TRANSPORT CORRIDOR (BTC), 2006-2008

Hanke tavoitteli Länsi-Euroopan ja Muurmanskin alueen välisten tavarankuljetusten lisäämistä. Aiemmissa tutkimuksissa tämä Lapin Syväsataman kautta kulkeva reitti on todettu vaihtoehtoisia reittejä nopeammaksi, ympäristöystävällisemmäksi ja edullisemmaksi. Projektin aikana BTC-reitin käyttöä ja toimivuutta testattiin käytännön tasolla; projekti toteutti kaksi kontin testikuljetusta välillä Hampuri–Kemi–Murmanski. Projekti myös keräsi tietopankkia Pohjoiskalotin logistiikasta, infrastruktuurista ja investoinneista. Tieto tuotiin kaikkien avoimeen käyttöön internetsivuille:
> www.barents-transport.fi

Projektissa oli sekä Interreg III A-osio että Tacis-osio. Projekti sai tukea logistiikan toimijoilta koko kuljetusketjun matkalta. Kaikki kuljetuskokonaisuuteen tarvittavat käytännön yritykset ja osapuolet olivat mukana projektissa: Kemin Satama, Kemi Shipping Oy, Sorakukkola Oy, Bothnia Logistic Centre, Pohjoinen tullipiiri, Oulun yliopisto, Turun yliopisto/ Meren kulun tutkimus- ja koulutuskeskus, Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu, Murmanskin aluehallinto, Murmansk State Technical University, Association Kola Transporters Union, Socium Plus, Barents Road Association. Hankkeeseen on saatu rahoitusta seuraavilta tahoilta: Euroopan Aluekehitysrahasto (EAKR), Lapin lääninhallitus, Lapin Liitto, Kemin kaupunki, Itä-Lapin Kuntayhtymä, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia sekä projektiin osallistuvat yritykset.

Lisätiedot: Aaro Tiilikainen, > yhteystiedot

 

 

InforSec – Tietoturvan tutkimus- ja koulutushanke, 2006-2008

..

Lisätiedot: .., > yhteystiedot

 

 

Etätyön edellytykset, 2007

EU-osarahoitteisen hankkeen tavoitteena oli turvata alueen ja sen yritysten kilpailukykyä ja työvoiman saatavuutta etätyön ja etätyötä mahdollistavan teknologian avulla. Etätyön hyödyistä ja mahdollisuuksista tiedotettiin alueella myös pilottiorganisaatioita laajemmin ja rohkaistiin organisaatioita ottamaan tarvittavat askeleet siirtyä käyttämään uutta teknologiaa hyödykseen.

Meri-Lappi Instituutti oli projektin hallinnoija ja toimintojen koordinoija. Projektin kehittämistyöstä, tutkimuksesta, konsultoinnista ja koulutuksesta vastasivat yhteistyössä Meri-Lappi Instituutti ja Oulun yliopiston Teknillisen tdk:n, Tuotantotalouden osaston Työtieteen yksikkö. Hankkeen rahoittajia olivat Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) / Lapin lääninhallitus sekä yritykset: Balance Systems Oy, Eventum Oy, Paakkola Conveyors Oy, Tietotalo Oy.

Lisätiedot: .., > yhteystiedot

 

 

Behandling av blandförorenade jordar (BeJord), 2006-2007

EU- ja Tekes-osarahoitteisen hankkeen aikana kehitettiin käsittelymenetelmää saastuneille maamassoille. Lisäksi kehitettiin saastuneiden maamassojen joustavaa käsittelyketjua, jonka avulla voidaan vähentää niiden käsittelystä aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Yhtenä päämääränä oli myös rajanylittävän yritysyhteistyön lisääminen.

Lisätiedot: Reima Rönkkö, > yhteystiedot

 

 

Joustava alueellinen koulutusväylä (VÄYLÄ) -kehittämishanke, 2006-2007

VÄYLÄ -hankkeen tavoitteena oli joustavan koulutusväylän luominen toisen asteen opinnoista aina korkeakoulujen jatko-opintoihin saakka. Tarkoituksena oli luoda opintopolku avoimista yliopisto-opinnoista alueelliseen kandidaattiohjelmaan ja yliopiston kampus-alueelle toteutettaviin maisteriopintoihin aluksi tietojenkäsittelytieteissä ja tulevaisuudessa muillakin koulutusaloilla. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Meri-Lappi Instituutti, Oulun Eteläisen instituutti ja Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos. Joustavan alueellisen koulutusväylän myötävaikutuksesta alueen yliopistotasoisen koulutuksen saatavuus paranee ja tutkintoon johtavaa koulutusta voidaan tarjota yliopisto- ja yliopistokeskuspaikkakuntien ulkopuolella asuville.

Lisätiedot: Hanna Alila, > yhteystiedot

 

 

Mätningar och ICT för hemvårds distansmonitoring / Kotihoidon havainnointimenetelmät ja elektroniikan luotettavuus (SensorBand), 2006-2007

Tässä EU- ja Tekes-osarahoitteisessa hankkeessa tutkittiin kaatumisen havainnointia ja kehitettiin lupaava kiihtyvyysanturiin perustuva konsepti, jota kehitetään edelleen ja kokeillaan käytännönläheisissä ympäristöissä parhaillaan käynnissä olevassa SensorBand II-hankkeessa.

Lisätiedot: Kari Remes, > yhteystiedot

 

 

Nätverking ProcessIT Innovations och MNT Northern Finland (ProFi), 2005-2007

Kyseisessä Interreg-hankkeessa rakennettiin yhteistyötä Pohjois-Suomen ja -Ruotsin verkostojen (ProcessIT Innovations, MNT Pohjois-Suomi) välille sekä valmisteltiin uusia tutkimus- ja kehittämishankkeita.

Lisätiedot: Reima Rönkkö, > yhteystiedot

 

 

Teknologian ja kaupan tutkijakoulutus, 2005-2007

Jatko-opintojen suorittaminen yksin etäällä yliopistosta ja tiedeyhteisöstä on työläämpää kuin kampuksella. Usein opinnot jäävät kesken tai ainakin hidastuvat viimeistään tutkimustyön käynnistysvaiheessa. Helpottaakseen tilannetta Oulun yliopisto toteutti Kemissä tutkijakoulutushankkeen Lapin lääninhallituksen sivistysosaston ESR-osarahoittamana. Hanke oli suunnattu Kemi-Tornion alueella asuville tai työskenteleville (rahoituksesta johtuva rajaus) lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon tähtääville henkilöille. Hankkeen kohderyhmänä olivat ensisijaisesti tekniikan, talouden ja tietojenkäsittelyn jatko-opiskelijat ja jatko-opiskelijaksi aikovat.

Lisätiedot: Kari Remes, > yhteystiedot

 

 

Palvelujohtamisen ja logistiikan maisteriohjelma, 2004-2007

Palvelujohtamisen ja logistiikan maisteriohjelmassa opiskelijat suorittivat kauppatieteiden maisterin tutkinnon (KTM) pääaineenaan joko logistiikka (suuntautuminen logistiikka) tai markkinointi (suuntautuminen palvelujohtaminen). Maisteriohjelmassa hyödynnettiin koulutuksen ja työelämän välisiä yhteistyömahdollisuuksia mm. verkostoitumalla, kehittämisprojekteilla, työelämälähtöisillä pro gradu -tutkielmilla, tutustumiskäynneillä ja kokemusten- sekä tiedonvaihdoilla. Koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta parannettiin mm. opetustyön ohella tehtävällä tutkimus- ja kehittämistyöllä. Tavoitteena oli kouluttaa logistiikan ja palvelujohtamisen asiantuntijoita alan yritysten, julkisen hallinnon, viestinnän ja koulutuksen tehtäviin.

Koulutusohjelma toteutettiin kahtena eri projektina Kemissä ja Oulussa. Opetuksen toteuttamisesta ja sisällöstä vastaasivat Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunta (erityisesti logistiikka) ja Lapin yliopiston kauppatieteiden ja matkailun tiedekunta (erityisesti palvelujohtaminen). KTM-tutkintovaatimuksista vastasi Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunta. Hankkeen rahoittajia olivat Euroopan Sosiaalirahasto (ESR), Lapin lääninhallitus (Tavoite 1 -ohjelma) ja Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus.

Lisätiedot: Mirva Petäjämaa, > yhteystiedot

 

 

eKomponenttien testauslaboratorio, 2003-2007

Kyseisessä EU-osarahoitteisessa hankkeessa rakennettiin Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle elektroniikan komponenttien testaukseen erikoistunut laboratorio. > Lue lisää.

Lisätiedot: Kari Remes, > yhteystiedot

 

 

Ympäristöalan toiminnan ja yhteistyön kartoitus ja kehittäminen – NET, 2004-2005

Pohjois-Ruotsin ja -Suomen teollisuus ja yhdyskunnat käyttävät nykyisin yhä enenevässä määrin taloudellisia resursseja ympäristöpalveluiden ostoon. Pääasiassa nämä palvelut liittyvät jätehuoltoon, kaatopaikkateknologiaan, sekä ilman- ja vesiensuojeluun ja koulutuspalveluihin. Suuri osa näihin palveluihin käytetystä rahavirrasta ohjautuu alueen ulkopuolelle. Tässä Interreg-hankkeessa kartoitettiin em. palveluiden tarve sekä tarjonta alueella, sekä luotiin toimivia yhteistyöverkostoja joiden avulla paikallinen kysyntä ja tarjonta saataisiin kohtaamaan paremmin toisensa.

Lisätiedot: Reima Rönkkö, > yhteystiedot

 

 

PhD Polis – IT Research in Telecom and Internet, 2002-2005

Interreg-hankkeessa kehitettiin Ruotsin ja Suomen pohjoisten alueiden yliopistoyksiköiden (Luulaja, Rovaniemi, Kemi, Oulu) välistä yhteistyötä muodostamalla yhteinen tutkijakoulu, joka käsitti yhteisiä tutkimusprojekteja ja henkilöresurssien vaihtoa. Yksikkömme osallistui PhD Polis-hankkeen p4-alaprojektiin.

Lisätiedot: Kari Remes, > yhteystiedot

 

 

Digitaalisen median maisterikoulutusohjelma, 2001-2005

Digitaalisen median maisterikoulutusohjelma oli osa Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelmaa, ja se tähtäsi filosofian maisterin tutkintoon. Digitaalisen median suuntautumisvaihtoehdossa koulutetaan asiantuntijoita digitaalisen median sisällöntuotannon ja järjestelmien kehittämiseen ja käyttöön organisaatioiden tiedonhallinnassa sekä viestinnässä. Suuntautumisvaihtoehdon valinnut voi toimia esimerkiksi käyttöliittymä-, systeemi- tai ohjelmistosuunnittelijana, tietokantaohjelmoijana tai projektipäällikkönä.

Koulutuksen kohderyhmänä olivat tietojenkäsittelyalan opistotasoisen koulutuksen tai ammattikorkeakoulutasoisen tai jonkin muun soveltuvan alan yliopistotasoisen tutkinnon suorittaneet tai keskeyttäneet yrityksissä tai julkisyhteisöissä työskentelevät henkilöt. Maisterikoulutusohjelmaa toteutettiin samanaikaisesti viidellä paikkakunnalla: Kemissä, Oulussa, Raahessa, Kuusamossa ja Kajaanissa. Yhteensä opiskelijoita näillä viidellä paikkakunnalla oli 105. Koulutusohjelmaan haki 49 henkilöä, joista opiskelijoiksi valittiin 20 (11 naista, 9 miestä) Kemi-Tornio alueelta. Hankkeen rahoittajia olivat Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) ja Lapin lääninhallitus (Tavoite 1 –ohjelma).

Lisätiedot: .., > yhteystiedot

 

 

Logistiikan maisterikoulutusohjelma, 2001-2005

Logistiikan maisterikoulutusohjelmassa opiskelijat suorittivat kauppatieteiden maisterin tutkinnon (KTM) logistiikka pääaineenaan. Koulutusohjelmasta valmistui uusimmat tiedot omaavia logistiikan osaajia, joilla on valmiudet johtaa ja kehittää logistisia prosesseja koko toimitusketjun näkökulmasta. Opinnäytetyöt, joilla opiskelijat osoittivat ammattialansa asiantuntemusta, pyrittiin laatimaan työelämän tarpeisiin. Koulutuksen kohderyhmänä olivat vähintään opisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet tai yliopistotasoisen tutkinnon suorittaneet tai keskeyttäneet työelämässä olevat henkilöt. Koulutusohjelmaan haki 105 henkilöä, joista opiskelijoiksi valittiin aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella 30 (15 naista, 15 miestä). Opiskelijoita oli sekä Lapin että Oulun lääneistä.

Koulutus toteutettiin monimuotoisena, joten opiskelu oli mahdollista myös työn ohella. Lähiopetus järjestettiin Kemissä iltaisin ja viikonloppuisin; muutoin suosittiin erilaisia harjoitustyötoteutuksia. Koulutuksen laajuus oli 160 opintoviikkoa. Hankkeen yhteistyöosapuoli oli Oulun yliopiston Taloustieteiden tiedekunta, joka vastasi pääaineen opetuksesta ja opintojen tieteellisestä tasosta sekä myönsi tutkinnot. Hankkeen rahoittajat olivat Euroopan Sosiaalirahasto (ESR), Lapin lääninhallitus (Tavoite 1 –ohjelma) ja Oulun lääninhallitus (Tavoite 3 –ohjelma).

Lisätiedot: Mirva Petäjämaa, > yhteystiedot

 

 

MILKE – Mikroelektroniikan instrumentointiin liittyvien t&k-valmiuksien kehittäminen, 2001-2003

EU-osarahoitteisessa MILKE-hankkeessa kehitettiin Kemissä sijaitsevan mikroelektroniikkaan, erityisesti anturiteknologiaan suuntautuneen tutkimus- ja kehityslaboratorion valmiuksia toimia yritystoimintaa edistävänä ja synnyttävänä ympäristönä.

Lisätiedot: Kari Remes, > yhteystiedot

 

 

CMS – Compact Muon Solenoid, 1996-2003

CMS-toiminta liittyi CERNin CMS-detektorihankkeeseen ja se muodostui useista osaprojekteista. Projekteissa toteutettiin mm. CMS-detektorin pii-ilmaisinosan prototyyppi, johon suunniteltiin nauhailmaisin, lisäksi tehtiin erilaisten detektorirakenteiden mittauksia.

Lisätiedot: Kari Remes, > yhteystiedot

 

 

SUVAS – Spektrin UV-alueen selvitystyö, 2001

Tässä MATINE-hankkeessa selvitettiin mittauksin spektrin UV-alueella 280-400 nm esiintyvää taustasäteilyn määrää erilaisissa ympäristöissä (metsä, ranta, kaupunki) ja olosuhteissa (lumeton/luminen). Lumen ja veden heijastusvaikutus sekä pilvien vaimentava vaikutus auringosta maahan saapuvan UV-säteilyn määrään tuli mittauksissa esiin. Rannalla mitattu UV-säteilyn määrä oli hieman suurempi kuin kaupungissa tai metsässä.

Lisätiedot: Leena Palmu, > yhteystiedot

 

 

Ympäristöteknologian palvelujärjestelmän kehittäminen pohjoisilla alueilla, 2000-2001

..

Lisätiedot: Reima Rönkkö, > yhteystiedot

 

 

SILKO2 – Säteilynilmaisimien kotelointi 2, 2000-2001

Tekes/EAKR-osarahoitteisessa hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin ilmaisinten pakkaus- ja kotelointitekniikoita. Erityisinä kiinnostuksen kohteina olivat valoilmaisimen vakuumipakkaus ja fotokatoditeknologia. Hankkeen tuloksena saatiin tietoa valittujen materiaalien sekä rakenne- ja valmistusteknisten vakuumisuljentaratkaisujen soveltuvuudesta ilmaisinten kotelointiin. Fotokatoditeknologiaan liittyen tuotettiin raportti, joka sisältää mm. kuvauksen materiaaleista, menetelmistä ja saatavuudesta.

Lisätiedot: Kari Remes, > yhteystiedot

 

 

Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen kaatopaikan pintarakenteessa, 1999-2001

..

Lisätiedot: Reima Rönkkö, > yhteystiedot

 

 

Ilmaisinkehitysprojekti, 1998-2000

Tekes-hankkeen tavoitteena oli tutkia ja kehittää erityyppisiä ilmaisinrakenteita, joita voidaan hyödyntää kaupallisten anturien kehitystyössä. Turun yliopiston ottaminen VTT:n ohella mukaan prosessointiyksikkönä mahdollisti tulevaisuudessa vastaavan kaltaisten kehityshankkeiden toteuttamisen laajemmalla pohjalla. Samalla saatiin lisää tietoa monikammioprosessoinnin mahdollisuuksista suunnitteilla olevaa piin prosessointiyksikköä varten.

Lisätiedot: Kari Remes, > yhteystiedot

 

 

Laboratoriovalmiuksien kehittäminen ympäristöteknologian tuotteistamiseksi ja tuotekehityksen tehostamiseksi, 1998-2000

..

Lisätiedot: Reima Rönkkö, > yhteystiedot

 

 

Biologisen hajukaasupesurin kehitys ja testaus, 1998-1999

..

Lisätiedot: Reima Rönkkö, > yhteystiedot

 

 

Detektoriprosessin testaus, 1998-1999

Tutkimustyön tavoitteena oli vertailla ns. perinteisen prosessointilaitteiston ja monikammioprosessoriin perustuvan prosessointisysteemin vastaavuutta ja soveltuvuutta piin prosessointiin sekä selvittää näiden prosessointivaihtoehtojen kustannukset. Prosessointivaihtoehtojen soveltuvuutta ja vastaavuutta vertailtiin prosessoimalla valodiodi samoilla spekseillä sekä TKK:n elektronifysiikan laboratoriossa (perinteinen prosessi) että Turun yliopiston elektroniikan ja tietotekniikan laboratoriossa (monikammioprosessori).

Tehtyjen selvitysten perusteella todettiin, että prosessointien tekninen laatu oli molemmilla vertailussa olleilla menetelmillä tavoitteiden mukainen. Piin prosessointi monikammioprosessorisysteemillä on laitehankintojen osalta jonkin verran edullisempi vaihtoehto. Monikammioprosessorin hankintaa tuki lisäksi suunnittelun ja huollon osalta laitteen kotimaisuus, prosessointimenetelmien joustavaa muunneltavuutta lisäävä modulaarinen rakenne sekä edullisemmat tilaratkaisut.

Lisätiedot: Leena Palmu, > yhteystiedot

 

 

Klooripitoisen materiaalin havaitseminen kierrätyspolttoaineista, 1997-1999

Tekes/EAKR-hankkeessa tutkittiin useiden eri menetelmien soveltuvuutta klooripitoisen aineksen, erityisesti PVC-muovin, tunnistamiseen kierrätyspolttoaineista. Kirjallisuuden perusteella PVC-muovin tunnistamiseen on käytetty ainakin röntgenfluoresenssispektroskopiaa (XRF), Raman-spektroskopiaa, infrapunaspektroskopiaa (NIR, MIR) ja liukukipinäspektroskopiaa. Tutkimustyön kohteina olivat seuraavat menetelmät: XRF, UV-fluoresenssi/fosforesenssi, Raman ja röntgenläpivalaisu.

Optiset menetelmät (fluoresenssi, Raman) ovat erittäin herkkiä näytteen ominaisuuksille, erityisesti värille, joten niiden käyttö tunnistusmenetelmänä on hyvin rajallinen. Röntgenmenetelmistä XRF on potentiaalinen ehdokas säteilyn absorptio-ongelmistaan huolimatta. Edellä mainituissa menetelmissä tunnistamisen mahdollistava ilmiö syntyy näytteen pintakerroksissa, joten myös näytteen pinnan ominaisuudet, mm. likaisuus, vaikuttavat mittaukseen. Röntgenläpivalaisu­menetelmää käytettäessä kyetään tutkimaan näytettä koko sen paksuudelta, mutta se ei sovellu PVC:n tunnistamiseen.

Lisätiedot: Kari Remes, > yhteystiedot

 

 

Melututkimus Oy Metsä-Botnia Ab:n ja Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaita ympäröivillä asuinalueilla, 1997-1998

..

Lisätiedot: Reima Rönkkö, > yhteystiedot

 

 

SILKO – Säteilynilmaisimien kotelointi, 1997-1998

Tekes-rahoitteisen tutkimustyön tavoitteena oli selvittää protosarjojen avulla mahdollisuudet valmistaa edullista sarjatuotantoon sopivaa kotelointi- ja pakkaustekniikkaa, joka täyttää kehitystyön kohteiksi valittujen ilmaisimien koteloinnissa vaaditut spesifikaatiot. Hankkeessa tutkittiin siirtovalutekniikan soveltamista dosimetriseen ilmaisimeen ja UV-ilmaisimen kotelointia.

Tutkimuksen kohteiksi valituilla materiaaleilla ja menetelmillä kyetään parantamaan UV-ilmaisimelle merkittäviä ominaisuuksia, vastetta ja luotettavuutta. Paras läpäisy ja riittävä luotettavuus saavutetaan käyttämällä UV-laatuista kvartsi-ikkunaa, joka liitetään Kovar-kanteen metallijuotosmenetelmällä. Edellistä vaihtoehtoa luotettavampi on safiiri-ikkunan lasiliittäminen, jolloin läpäisy on kuitenkin kvartsia huonompi. Dosimetrien osalta löydettiin siirtovalupakkausten massatuotantoa helpottavia materiaaleja ja ratkaisuja.

Lisätiedot: Kari Remes, > yhteystiedot

 

 

CSF – Compact Silicon Foundry, 1997

..

Lisätiedot: Leena Palmu, > yhteystiedot

 

 

AMS – Alpha Magnetic Spectrometer, 1996-1997

Hankkeen tarkoituksena oli antaa Selmic Oy:lle AMS-modulien kokoonpanossa ja testauksessa tarvitsema tekninen tuki. Hanke liittyi NASA:n ja kansainvälisen kollaboraation kokeeseen, jossa rakennettiin avaruuteen sijoitettava antimaterian mittaussysteemi AMS (Alpha Magnetic Spectrometer). Systeemi testattiin avaruussukkulalennolla ja sijoitetaan rakenteilla olevalle kansainväliselle avaruusasemalle (International Space Station). Osa laitteistossa tarvittavista pii-ilmaisinmoduleista valmistettiin Kemissä Selmic Oy:ssä. Laboratoriomme osallistui lähinnä ilmaisinmodulien testaukseen.

Lisätiedot: Kari Remes, > yhteystiedot

 

 

Kaatopaikkakaasu Pohjois-Suomen kaatopaikoilla, 1996

..

Lisätiedot: Reima Rönkkö, > yhteystiedot