Suomen ja ruotsin kielitaitovaatimukset ja koulusivistyskieli

Kielitaitovaatimukset yliopistotutkinnoissa

Yliopistojen tutkintojen kielitaitovaatimukset perustuvat lakiin julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/2003. Lain mukaan valtion henkilöstöltä vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa.

Yliopisto-opiskelijan kielitaidosta ja kypsyysnäytteestä eli maturiteetista säädetään yliopistojen tutkintoasetuksessa (794/2004). Sen mukaan opiskelijan tulee osoittaa kotimaisten kielten taitonsa ja vähintään yhden vieraan kielen taito tutkintoonsa sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla (6 §).

Kotimaisten kielten eli suomen ja ruotsin taidon osoittaminen määräytyy siten, että äidinkielenomaista tai -tasoista (erinomaista) suullista ja kirjallista kielitaitoa osoittavat suomen tai ruotsin kielellä hankittu koulusivistys sekä suomen tai ruotsin kielellä suoritettu hyväksytty korkeakoulun kypsyysnäyte. Tutkintotodistuksessa on oltava merkintä tästä. Toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta määrätään erikseen laissa 424/2003.

 

Koulusivistyskieli                                                               

Määritelmä koulusivistyskieli perustuu suomalaiseen perus- ja lukiokoulutukseen, jossa opetuskielenä on joko suomi tai ruotsi. Koulusivistyskieleksi määritellään se kieli, jolla opiskelija on käynyt peruskoulun ja lukion ja josta hänellä on päättötodistuksessaan hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä.

Jos lukio on suoritettu eri kotimaisella kielellä kuin peruskoulu, koulusivistyskieli määrittyy lukio-opintojen perusteella: koulusivistyskieleksi katsotaan se kieli, jolla henkilö on ylioppilastutkinnossa suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi/ruotsi toisena kielenä[1] -kokeessa. Jos opiskelija ei ole suorittanut lukiota, koulusivistyskieli määräytyy peruskoulun päättötodistuksen mukaan, silloinkin kun opiskelija on suorittanut ammatillisen perustutkinnon.

On hyvä huomata myös kolme seuraavaa seikkaa: 1) Suomen- tai ruotsinkielisen peruskoulun päättötodistus, johon sisältyy hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä, riittää osoittamaan koulusivistyskielen, vaikka opiskelija olisi peruskoulun jälkeen suorittanut lukio-opinnot esimerkiksi IB- tai EB-lukiossa eikä tutkinto sisältäisi koulusivistyskieltä määrittäviä opintoja. 2) Vaikka opiskelija olisi suorittanut suomalaisessa ylioppilastutkinnossa erillisenä kokeena toisen äidinkielen tasoisen kokeen, sen ei katsota tuovan opiskelijalle toista koulusivistyskieltä. 3) Vaikka opiskelija olisi käynyt peruskoulun ja lukion suomeksi/ruotsiksi ja hänellä olisi päättötodistuksessaan hyväksytty arvosana suomi/ruotsi toisena kielenä -opinnoista, hänen koulusivistyskielekseen ei voida katsoa suomea/ruotsia, ellei hän ole saanut ylioppilaskokeesta vähintään arvosanaa magna cum laude approbatur.

Edellä esitetyn perusteella voidaan sanoa, että opiskelijan koulusivistyskieli ei ole suomi/ruotsi, jos hän

  • on käynyt peruskoulun ja lukion tai ainoastaan peruskoulun muulla kielellä
  • on käynyt esimerkiksi IB- tai EB-lukion ja suorittanut suomen tai ruotsin äidinkielen opinnot, mutta ylioppilastutkinnon kyseinen arvosana puuttuu; poikkeuksena ovat ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet suomen-/ruotsinkielisen peruskoulun
  • ei ole saanut suomi/ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosanaa magna cum laude approbatur
  • on suorittanut ammatillisen perustutkinnon suomeksi, mutta peruskoulun muulla kielellä.
     

Mikäli koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi, erinomaisen suomen tai ruotsin kielen taidon voi osoittaa valtionhallinnon tutkinnoilla tai yleisillä kielitutkinnoilla.

Kielitutkintoasetuksen 19 §:n mukaan korkeakoulujen täytyy huolehtia koulusivistyskielen ja kypsyysnäytteen kielen merkitsemisestä tutkintotodistukseen. Oulun yliopiston tiedekunnat vastaavat tästä asiasta.

 


[1]Suomi/ruotsi toisena kielenä -oppiaine on tarkoitettu niille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi/ruotsi. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset oppilaat/opiskelijat suorittavat peruskoulussa/lukiossa tämän oppiaineen. Toisella kotimaisella kielellä puolestaan tarkoitetaan ruotsia suomenkielisille ja suomea eli finskaa ruotsinkielisille.


 

Viimeksi päivitetty: 9.12.2016