Toinen kotimainen kieli ja kypsyysnäyte

Yliopisto- ja korkeakoulututkintojen kielitaitovaatimuksista on säädetty laissa (424/2003). Kielitaitovaatimuksiin vaikuttaa opiskelijan koulusivistyskieli, jonka perusteella puolestaan määrittyvät sekä opiskelijan toinen kotimainen kieli että kypsyysnäytteen kieli.

Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten koulusivistyskieli määritellään, miten kielitaito osoitetaan kotimaisissa kielissä ja mitä kypsyysnäyte tarkoittaa sekä millä kielellä se kirjoitetaan. Sivustolla käsitellään myös taustaltaan muun kuin suomen- tai ruotsinkielisen opiskelijan kielitaitovaatimuksia.

Alimpana tällä sivulla olevat linkit ohjaavat oikeaan menettelytapaan sekä toisessa kotimaisessa kielessä että kypsyysnäytteessä.

Koulusivistyskieli

Koulusivistyskielen määritelmän lähtökohtana on suomalainen perus- ja lukiokoulutus, jossa opetuskielenä on suomi tai ruotsi. Koulusivistyskieleksi määrittyy joko suomi tai ruotsi sen perusteella, millä kielellä opiskelija on käynyt peruskoulun ja/tai lukion. Opiskelijalla pitää olla myös arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen/ruotsin kielestä. Koulusivistyskieli määrittyy ylioppilaskirjoitusten suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeen perusteella, jos koe on suoritettu vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur. Muilla kuin kotimaisilla kielillä annettavan perus- ja lukiokoulutuksen tai pelkästään suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeella ei voi osoittaa saaneensa koulusivistystä suomen tai ruotsin kielellä. Lukion yhteydessä saksalaisessa koulussa, IB-lukiossa tai EB-lukiossa suoritetut suomen tai ruotsin äidinkielen opinnot eivät ole koulusivistyskieltä vastaavia opintoja. Myöskään saksalaisen koulun perusopetuksessa äidinkielenä opiskeltu suomi ei tuota asetuksessa tarkoitettua koulusivistyskieltä. Koulusivistyskieli ei määräydy ammatillisen perustutkinnon kautta. Lue lisää täältä.

Kielitaidon osoittaminen kotimaisissa kielissä

Opiskelijoiden, joiden koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, tulee osoittaa kandidaattivaiheen tutkinnon yhteydessä sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan. Tämä tarkoittaa valtion viranomaisia, kunnallisia viranomaisia, itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten samoin kuin eduskunnan virastojen ja tasavallan presidentin kanslian palveluksessa olevia henkilöitä. Lain (424/2003) 6§:n 1 momentin mukaisen kielitaidon osoitus merkitään erikseen tutkintotodistuksen liitteeseen. Opiskelijan toinen kotimainen kieli määräytyy koulusivistyskielen mukaan. Jos koulusivistyskieli on suomi, toisen kotimaisen taito on osoitettava ruotsin kielessä. Jos koulusivistyskieli on ruotsi, toisen kotimaisen taito on osoitettava suomen kielessä. Jos opiskelija on jo aiemmin suorittanut toisen kotimaisen kielen opinnot muussa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, suoritus hyväksiluetaan AHOT-menettelyllä, mikäli kurssi vastaa koulutusohjelmassa vaadittavaa kurssia.

Kypsyysnäyte

Opinnäytetyön yhteydessä kirjoitetaan kypsyysnäyte, jolla opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin taitonsa. Tekstistä tarkastetaan siis sisällön lisäksi myös kieliasu. Kieliasu tarkastetaan vain kerran, tavallisesti kandidaatintutkinnon yhteydessä. Jokaisella tiedekunnalla on omat toimintatapansa liittyen esimerkiksi siihen, milloin ja missä kypsyysnäyte kirjoitetaan. Opiskelijan tulee ottaa hyvissä ajoin selvää näistä toimintatavoista omasta tiedekunnastaan.

Kypsyysnäytteen kirjoitusohjeet

Kypsyysnäytteen kieli

Kypsyysnäyte kirjoitetaan suomeksi tai ruotsiksi. Kieli määräytyy koulusivistyskielen perusteella. Suomeksi sen kirjoittavat opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä suomen kielellä. Ruotsinkielisen kypsyysnäytteen kirjoittavat koulusivistyksensä ruotsiksi saaneet.

Opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla, ei koske yliopistojen tutkintoasetuksen 6 §:n 1 momentin kielitaitovaatimukset. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää siis yliopisto eli käytännössä tiedekunnat. Esimerkiksi koulutusdekaani voi oikeuttaa antamaan kypsyysnäytteen jollakin vieraalla kielellä. Kypsyysnäytteen vieraalla kielellä suorittamisesta pitää sopia erikseen etukäteen osaston, laitoksen tai oppiaineen kanssa. Tällaisessa tapauksessa kypsyysnäytteen kieltä ei kuitenkaan tarvitse tarkastuttaa.

Selvitä toisen kotimaisen kielen polku tästä (suomi tai ruotsi)

Selvitä suomen kielen ja kypsyysnäytteen (maturiteetin) polku tästä

Viimeksi päivitetty: 11.4.2017