Mekatroniikan opetus ja tutkimus keskittyy koneiden ohjaukseen tarvittavien laitteistojen ja menetelmien laajapohjaiseen hallintaan. Mekatroniikka yhdistää perinteisen konetekniikan elektroniikkaan sekä säätö- ja ohjaustekniikkaan. 

Konediagnostiikan ja kunnossapidon opetus ja tutkimus kohdistuu koneiden ja mekaanisten laitteiden kunnonvalvontaan uusien menetelmien avulla.

Laboratorion henkilökuntaan kuuluu professori, yliopistonlehtori, kaksi yliopisto-opettaja, kolme tohtorikoulutettavaa ja laboratorioinsinööri. Lisäksi laboratoriossa työskentelee vaihteleva määrä tutkijoita ja vaihto-opiskelijoita.

Lisää tietoa mekatroniikan ja konediagnostiikan laboratorion tarjoamasta opetuksesta ja tutkimuksesta voit hakea seuraavilta sivuilta:

• Mekatroniikan tutkimus

Moniteknisen laitteen suunnittelu tapahtuu usein tietokoneavusteisissa suunnitteluympäristöissä. Mekaanisen konstruktion lisäksi on pystyttävä mallintamaan laitteen dynaaminen (liikkeen aikainen) toiminta ja säädön vaikutus laitteen toimintaan. Mekaniikan suunnitteluun, laboratoriossa on käytössä mm. I-Deas ja Catia suunnitteluohjelmistot. Kokoonpanon dynaamisen toiminnan mallintamisessa käytetään mm. autoteollisuudesta tuttua Msc.Adams- virtuaalisuunnitteluympäristöä. Säätösuunnittelussa käytössä on Matlab/Simulink- ohjelmisto. Opetus- ja koelaitteiden ohjauksessa voidaan hyödyntää nerilaisia tiedonkeruujärjestelmiä ja graafisia ohjelmointiympäristöjä (Labview). Ajoneuvosovelluksiin soveltuvat tiedonkeruujärjestelmät ja mm. FPGA-piireihin perustuvat reaaliaikaiset ohjaimet ovat hyödynnettävissä. Lisäksi laboratoriosta löytyy puitteet kenttäväylien teollisuuslogiikkojen, sulautettujen PC tuotteiden (PC-104) ja mikro-ohjainten opetukseen ja tutkimukseen.

1. Virtuaalimallinnus
2. Ajoneuvovaimennus (puoliaktiiviset vaimennusjärjestelmät)
3. Älykkäät materiaalit ja -rakenteet
4. Lääketieteen tekniikan mekatroniset sovellukset
5. Koneautomaation sovellukset

• Konediagnostiikan ja kunnossapidon tutkimus

Kunnossapidon tavoitteisiin ei kuulu pelkästään se, että koneet ja laitteet pidetään uutta vastaavassa kunnossa, vaan parantavan kunnossapidon keinoin lisätään koneiden luotettavuutta entisestään sekä niiden kyky’ tuottaa parempilaatuisia tuotteita. Toisaalta modernisointien avulla pyritään kasvattamaan koneiden kapasiteettia, mikä on monesti sekä taloudellisesti että ekologisesti edullisempaa kuin lisäkapasiteetin rakentaminen. Kaikki nämä toimenpiteet vaativat perinteellistä koneiden kunnon diagnostisointia. Tulevaisuudessa suurien konepajojen liikevaihdosta pääosan muodostavat useassa tapauksessa modernisointi- ja kunnossapitotyöt.

Tutkimusaloista mainittakoon

1. Hitaasti pyörivien laitteiden kunnonarviointia
2. Sumeanlogiikan, neuroverkkojen ja lingvististen yhtälöiden käyttö automaattisessa diagnostisoinnissa.
3. Etädiagnostiikka ja signaalien langaton tiedonsiirto
4. Öljyanalyysit ja tribologia
5. Reaali- ja kompleksiarvoisten aikaderivaattojen käyttö signaalinkäsittelyssä ja aktiivisessa vaimennuksessa