
Koneensuunnittelun mallia 1960-luvulta.
Koneensuunnittelun laboratoriossa tutkimuksen ja opetuksen kohteena on nimensä mukaisesti koneensuunnittelu, joka jakautuu laboratorion sisällä pienempiin osakokonaisuuksiin. Osakokonaisuudet ovat:
- Perinteinen koneensuunnittelu
- Tietokoneavusteinen suunnittelu
Koneensuunnittelun laboratorion henkilökunta koostuu professoreista, yliopisto-opettajasta, tohtorikoulutettavista ja vaihtuvista projektitutkijoista. Tutkimus koneensuunnittelun laboratoriossa on keskittyy vaihtuviin tutkimusprojekteihin, jotka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä suomalaisen teollisuuden kanssa.

Auto- ja työkonetekniikka keskittyy nykypäivän auto- sekä työkoneteollisuuden vaatimuksien mukaiseen opetukseen ja pyrkii valmistamaan opiskelijat työelämään kehittämään uusia innovaatioita tällä teollisuuden alalla. Auto- ja työkonetekniikassa syvennytään raskaan kuljetuskaluston sekä erilaisten työkoneiden suunnitteluun, tuotekehitykseen ja kontruktiotekniikkaan. Laadukkaan koulutuksen ja tutkimustyön takaavat yhteistyökumppanit suomalaisesta auto- ja työkoneteollisuudesta.

Perinteinen koneensuunnittelu on ollut perustaltaan muuttumaton vuosikymmenien ajan. Perinteisessä koneensuunnittelussa opetus ja tutkimus tähtää koneensuunnittelun perusteisiin, joissa on huomioitu nykypäivän kehittyvän ja edistyksellisen teollisuuden tarpeet.

Paperiteollisuuden koneet on syventävä ammattiaine tuleville paperiteollisuuden osaajille. Paperiteollisuuden koneissa käydään läpi koko paperinvalmistus prosessi puusta - paperiksi. Tutkimuksessa pyritään vastaavasti syventymään nykyisen paperin valmistuksen ongelmiin ja tutkimaan niihin johtavia syitä. Opetuksessa ja tutkimuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä suomalaisten paperiteollisuuden alan yritysten kanssa. Yhteistyö yritysten kanssa on tärkeää etenkin paperiteollisuuden alalla koska kuten kuvasta voi huomata koneiden mittakaava on sen verran suuri ettei niiden käytännönläheiseen opettamiseen ja tutkimiseen ole mahdollisuutta yliopiston tiloissa.

Tietokoneavusteinen suunnittelu toimii perinteisen koneensuunnittelun työvälineenä ja onkin nykyään yksi koneensuunnittelun näkyvimmistä osista, koska lähes kaikki koneensuunnittelun parissa toimivat yritykset ovat siirtyneet perinteisestä koneenpiirustuksesta tietokoneavusteiseen CAD-suunnitteluun. Tietokoneavusteisen suunnittelun avulla piirustuksista voidaan mallintaa havainnollisia 3D-malleja ja valmistaa toimivia kokoonpanoja

Nykyaikaisen koneensuunnittelun lopputulos CAD-mallin muodossa.
Koneensuunnittelun laboratorion tutkimuskohteet painottuvat laboratorion erikoisosaamiseen, joita ovat:
- Auto- ja työkonetekniikka
- Paperikoneteknologia
- Koneenrakennus
- Koneensuunnittelu
- Konemekaniikka
- Telakkateollisuus
- Värähtelymekaniikka
Juhani Niskanen (Koneenrakennus) (laboratorion esimies)
Jouko Karhunen (Koneensuunnittelu)
Mauri Haataja (Auto- ja työkonetekniikka)
Tapio Korpela (Koneenpiirustus, Tietokoneavusteinen suunnittelu)
Eino Antikainen (Koneenrakennus, Koneensuunnittelu)
Perttu Niskanen (Auto- ja työkonetekniikka, Koneensuunnittelu)
Jarmo Junnikkala (Auto- ja työkonetekniikka)
Jonne Untinen (Auto- ja työkonetekniikka)