Tieteenä ja oppiaineena historialle on ominaista laajuus ja monipuolisuus. Yhdentyvässä maailmassa historia on perustana maailman tuntemukselle ja tämän päivän ongelmien ja muutosten ymmärtämiselle niin globaalilla kuin paikallisella tasolla. Oppiaineen tutkimus ja opetus keskittyy erityisesti kulttuurien kohtaamiseen sekä pohjoiseen identiteettiin ja elämään liittyviin ilmiöihin ja kysymyksiin antiikista nykypäiviin. Opiskelun tavoitteena on historiallisen kehityksen keskeisten piirteiden hallinnan lisäksi oppia ymmärtämään ja tutkimaan historiaa ja tuottamaan sekä esittämään historiallista tietoa.

Opiskelu muodostuu kirjatenteistä, luennoista, verkkokursseista, erilaisista seminaareista ja kirjallisista ja suullisista harjoituksista, kirjoitelmien ja tutkielmien laatimisesta sekä omakohtaisesta tutkimustyöstä. Yksi tärkeimmistä edellytyksistä monien historia-alojen opiskelussa on riittävä kielitaito. Ensisijaisesti tarvitaan passiivista kielitaitoa, so. kykyä ymmärtää vieraskielisiä tekstejä. Sen lisäksi, että historian opinnoissa opiskelija erikoistuu omaa kiinnostustaan vastaavaan tutkimusaiheeseen, hän saa myös vankan yleissivistyksellisen ja historialliseen ajatteluun perustuvan pohjan erilaisia työuria varten. Opintoihin voi sisältyä myös työharjoittelujaksoja. Opiskelu pätevöittää moniin yhteiskunnallisiin tehtäviin koulutuksen ja tutkimuksen, arkisto-, kirjasto- ja museolaitoksen, kulttuuri- ja sivistystoimen, tiedotusalan ja kansainvälisten organisaatioiden piirissä.