Koulutustarjonta
Oulun yliopisto tarjoaa monenlaisia opiskeluvaihtoehtoja. Perus- ja jatkotutkintoon tähtäävät koulutukset sekä eri maisteriohjelmat tuottavat työelämässä arvostetun yliopistotutkinnon. Lisäksi osaamisen päivittämiseen tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia mm. avoimen yliopiston koulutustarjonnan, täydennyskoulutuksen ja tiedekuntien täydentävien opintokokonaisuuksien kautta.
Etsi
Koulutusohjelmat ja oppiaineet (5-6-vuotiset)
Arkkitehti
Arkkitehdin tutkinto on Suomessa ammattitutkinto. Arkkitehtuurin koulutusohjelmasta valmistuu arkkitehteja vaativiin ja monipuolisiin rakennetun ympäristön ja maankäytön suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviin.
Koulutusohjelman kolmen ensimmäisen vuoden opinnot (tekniikan kandidaatti, arkkitehtuuri) antavat vahvan taiteellisen, teknistieteellisen ja ammatillisen perustan arkkitehdin tutkinnon suorittamiseksi. Kandidaatin tutkinnon (180 op) jälkeen opiskelija valitsee oman erikoistumisalansa arkkitehdin koulutusohjelman (120 op) kolmesta opintosuunnasta, jotka ovat yhdyskuntasuunnittelu, rakennussuunnittelu ja Architectural Design.
Opiskelun pääpaino on suunnitteluharjoitustöissä, joita tehdään sekä itsenäisesti että ryhmätyönä. CAD-opetus ja työpajatyöskentely on integroitu opintojaksoihin. Harjoitustöiden yhteiset kritiikkitilaisuudet luovat pohjaa arkkitehtuurikeskustelulle ja antavat opiskelijoille valmiuksia työelämään.
Arkkitehtuurin osaston vahvuuksiin voidaan tänä päivänä lukea myös kansainvälisyys opetuksen ja vuorovaikutteisuuden tasolla. Kansainväliset workshopit ja tunnettujen kotimaisten ja ulkomaalaisten, arkkitehtien, tutkijoiden ja taiteilijoiden vierailuluennot kuuluvat olennaisena osana opetukseen.
Osaston opiskelijat ja täältä valmistuneet arkkitehdit ovat viime vuosina menestyneet loistavasti niin kotimaassa kuin kansainvälisellä areenalla erilaisissa arkkitehtuurikilpailuissa. Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osasto on arkkitehtuurin, taiteen ja teknillisen tiedon utelias soveltaja, dynaaminen yksikkö, joka pyrkii määrätietoisesti kansainväliselle tasolle sekä opetuksessa että tutkimuksessa.
- Tutkintoon vaadittavat opinnot
- Opintojen rakennekaavio
- Osaamistavoitteet
- Aiemman osaamisen tunnustaminen
- Opintojen toteutus
- Opetuskieli
- Opintojen suoritustavat, arviointikäytänteet ja -asteikko
- Tutkinnon ammatillinen profiili
- Jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen
- Valmistumisen edellytykset
- Tutkinnon antama kelpoisuus
Arkkitehdin tutkintoon johtava moduulirakenteinen koulutusohjelma koostuu opintosuuntien moduuleista, täydentävistä ja syventävistä moduuleista sekä diplomityöstä. Kunkin moduulin (=’korin’) laajuus on 30 op ja sen sisältämät opintojaksot on integroitu yhden lukukauden mittaisiksi studiokursseiksi.
Arkkitehdin tutkinnon suoritettuaan opiskelija
- osaa toimia itsenäisesti suunnittelijana, asiantuntijana tai tutkimusryhmässä yhdyskuntasuunnittelun, rakennussuunnittelun, korjaussuunnittelun tai arkkitehtuuria lähellä olevissa muotoilun tehtävissä
- osaa arvioida, valita ja soveltaa taiteellisia ja tieteellisiä metodeja arkkitehtuurin alan työtehtävissä
- tunnistaa tutkimuksen peruskäsitteet ja keskeiset arkkitehtuurin alan teoriat, metodit ja käytännöt sekä osaa soveltaa tutkimustuloksia ja teoreettista tietoa käytännön tehtävissä
- osaa arvioida ympäristökysymyksiä ja kestävää kehitystä laajasti arkkitehdin ammattialalla
- kykenee asettamaan annetulle suunnittelutehtävälle tavoitteet ja osaa luovan työn prosesseja hyväksi käyttäen kehittää erilaisia analyysiin ja ongelmanratkaisuun perustuvia ratkaisumalleja tehtävän mittakaavasta riippumatta
- osaa esittää ja perustella valitsemiensa ratkaisujen toiminnalliset periaatteet
- osaa soveltaa ja yhdistää luovalla tavalla edistyksellisiä työmenetelmiä ja -välineitä ratkaisujensa visualisoinnissa
- kykenee seuraamaan arkkitehtuurin alan kotimaista ja kansainvälistä kehitystä ja osallistumaan arkkitehtuurin alaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun
- osaa itsenäisesti ottaa vastuun omasta ammatillisesta kehittymisestään ja erikoistumisestaan.
Opiskelijalla on mahdollisuus lukea hyväkseen toisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja, jotka sisällöltään vastaavat opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja. Opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja voidaan hyvin perustellusta syystä korvata sellaisilla opintojaksoilla, jotka eivät sisälly opetussuunnitelmaan. Opiskelijavaihdon yhteydessä ulkomailla suoritettavat opinnot tulisi suunnitella etukäteen, jolloin ne ovat varmimmin hyväksyttävissä täysimääräisesti teknillisessä tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon.
Arkkitehtuurin osastolla opiskelija voi esittää korvattavaksi tai hyväksiluettavaksi opetusohjelman ulkopuolella tehtyjä itsenäisesti laadittuja suunnitelmia ja kirjallisia töitä. Asiassa noudatetaan samoja periaatteita kuin mitä hyväksilukemisista ja korvaavuuksista on muutoin säädetty.
Toisessa arkkitehtikoulussa tehty vastaava harjoitustyö hyväksytään osaston harjoitustyöksi hyväksilukemis- tai korvausmenettelyn kautta. Omissa nimissä tehtyjä kilpailutöitä voidaan hyväksyä osaston harjoitustyöksi, kun tästä sovitaan etukäteen kyseisessä laboratoriossa.
Koulutusohjelmassa noudatetaan Oulun yliopistossa määriteltyjä aiemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pääperiaatteita: http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintopolku/ahot
Arkkitehtuurin opiskelu on kokopäiväistä opiskelua, joka vastaa 60 opintopistettä vuodessa. Lukuvuosi on jaettu neljään periodiin, joiden välissä on syksyllä ja keväällä tenttiviikko. Pakolliset opintojaksot on kaikki sisällytetty osaston vuosisuunnitelmaan, jota noudattamalla koko tutkinto (120 op) voidaan suorittaa kahdessa vuodessa täysipäiväisesti opiskellen. Yhden lukukauden opinnot muodostavat aina 30 op:n kokonaisuuden. Tutkintoon pakollisena kuuluva toimistoharjoittelu suoritetaan yleensä kesällä 1.-2. opintovuoden välissä. Opiskelijalla on mahdollisuus ohjauttaa harjoitustöitä ja osallistua tentteihin myös kesällä.
Tutkinnon opetuskielet ovat suomi ja englanti. Arkkitehdin tutkinnon voi suorittaa kokonaan englannin kielellä Architectural Design –opintosuunnassa, joka on samalla arkkitehtuurin osaston vastuulla oleva kansainvälinen maisteriohjelma.
Arkkitehdin tutkintoon johtava moduulirakenteinen koulutusohjelma koostuu opintosuuntien moduuleista, täydentävistä ja syventävistä moduuleista sekä diplomityöstä. Kunkin moduulin (=’korin’) laajuus on 30 op ja sen sisältämät opintojaksot on integroitu yhden lukukauden mittaisiksi studiokursseiksi. Korien sisältämien opintojaksojen luennot ja harjoitustyöt tukevat toisiaan muodostaen siten yhden laajemman kokonaisuuden.
Opiskelija voi valita oman opintopolkunsa arkkitehdin tutkinnon ensimmäisen vuoden aikana seuraavista koreista: A. Design-led Urban Renewal, B. Kestävän kehityksen rakennussuunnittelu, C. Kestävä kaupunkikehittäminen, D. Julkisten rakennusten suunnittelu / Design of Public Buildings. Toisen vuoden syksyllä valittavat korit ovat: E. Strateginen yhdyskuntasuunnittelu, F. Rakennushanke ja restaurointi sekä G. Advanced Architectural Design. Syventäviä opintoja (S) tulee arkkitehdin tutkintoon sisältyä vähintään 60 op, joista diplomityön osuus on 30 op.
Koulutusohjelma sisältää kolme eri opintosuuntaa:
- Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta. (korit A, C ja E).
- Rakennussuunnttelun opintosuunta. (korit B, D ja F)
- Architectural Design –opintosuunta. (korit A, D ja G)
Yksittäiset opintojaksot yleensä ja diplomityö arvostellaan arvosanoin tyydyttävä (1), erittäin tyydyttävä (2), hyvä (3), erittäin hyvä (4), kiitettävä (5). Kandidaatintyö ja kypsyysnäytteet arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty. Yksittäisten opintojaksojen arvostelussa voidaan käyttää myös asteikkoa hyväksytty/hylätty. Arkkitehtuurin osasto on täydentänyt opintosuoritusten arvosteluasteikkoa lyhyellä ohjeistuksella, joka koskee kaikkia perustutkintojen suorituksia kuten tenttejä, harjoitustehtäviä ja diplomitöitä.
Arkkitehdin tutkinnon sisältö ja koulutusohjelman tavoitteet pohjautuvat EU:n ammattipätevyysdirektiivissä (2005/36/EY) säädettyihin arkkitehtikoulutukselle asetettuihin vaatimuksiin (artikla 46). Arkkitehdin ammatin keskeisin tehtäväalue on perinteisesti ollut rakennusten suunnittelu. Laajentunut arkkitehdin tehtäväkenttä sisältää uudisrakennusten suunnittelun lisäksi yhä enemmän kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelua sekä rakennuskannan täydennys- ja korjaussuunnittelua. Tavoitteena on ympäristön suunnittelu toiminnallisesti, teknisesti, taiteellisesti ja ekologisesti tasapainoiseksi kokonaisuudeksi alueen paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen.
Arkkitehdin ammattikuvaa luonnehtivia työtehtäviä ovat seuraavat:
- rakennetun ympäristön suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät: rakennussuunnittelu (uudisrakennukset, muotoilu ja korjausrakentaminen) ja maankäyttö- ja kaupunkisuunnittelu sekä rakennussuojeluun ja kulttuurimaiseman suojeluun liittyvät suunnittelutehtävät
- suunnittelun johto-, hankesuunnittelu- tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävät maankäytön suunnittelun ja rakennushankkeiden piirissä
- pääsuunnittelijan tehtävät
- julkiseen hallintoon liittyvät asiantuntija- ja suunnittelutehtävät
- arkkitehtuurin alaan liittyvät opetus- ja tutkimustehtävät.
Arkkitehdin tutkinnon suorittaneet ja henkilöt voivat suorittaa osastolla jatko-opintoja. Jatkotutkinto on nykyään ensisijaisesti tekniikan tohtorin tutkinto. Jatko-opiskelijaksi pyrkivän on osoitettava omaavansa hyvä perehtyneisyys suunniteltujen pääaineopintojen alalla. Ajantasaiset ohjeet jatko-opintoihin hakeutumisesta, jatko-opintojen rakenteesta ja sisällöstä sekä niiden suorittamisesta löytyvät yliopiston tutkijakoulun (UniOGS) verkkosivuilta.
Arkkitehdin tutkintoa varten opiskelijan on tutkintoon vaadittavien opintosuoritusten ja opinnäytetyön lisäksi kirjoitettava kypsyysnäyte koulusivistyskielellään, saavutettava riittävä suomen ja ruotsin kielen taito kuten lain (424/2003) 6 §:n 1 momentissa on määritelty (ellei sitä ole osoitettu jo kandidaatin tutkinnossa). Tutkintotodistusta on anottava tiedekunnalta.
Tutkinto on arkkitehdin ammattitutkinto, joka antaa oikeuden harjoittaa arkkitehdin ammattia Suomessa ja EU:ssa lakien ja asetusten puitteissa sekä hakea Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) jäsenyyttä.
Tutkinto antaa kielitaidon puolesta kelpoisuuden valtion virkoihin kielitaitopykälän 6 mukaisesti: Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnosta (2004/794), Kielitaitopykälä 6§
Perustiedot
Oikopolut
- oulun.yliopisto(at)oulu.fi
- Tel. +358 8 553 1011
- Fax +358 8 553 4112
- PL 8000
- FI-90014 Oulun yliopisto
