Sotesoppaa ja luovuutta, osa 2: Alan erityispiirteitä

Tämä on jatkoa Sotesoppaa, osa 1 -kirjoitukselle, jossa käsittelimme start-up -yritysten luovuutta.

Sosiaali- ja terveysalan yritysten kasvuun ja liiketoimintaan liittyy monia erityispiirteitä. Osa niistä liittyy meneillään olevaan sote-uudistukseen, jonka venyessä ilmaus "sote-sopasta" on tullut turhankin tutuksi. Kuitenkin sote-alan yritystoimintaan liittyy jo itsessään monia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä yrityksille haastavankin toimialan. Toisaalta osa jo tapahtuneista muutoksista sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisessa ovat olleet yritysten kannalta myönteisiä. Esimerkiksi kunnat ovat ulkoistaneet monia palveluita, joita ne ovat aiemmin tuottaneet itse (muun muassa kotiin tarjottavia palveluita ja siivousta). Tämä ulkoistaminen on avannut markkinoita myös pienille yrityksille.

Palveluiden ulkoistaminen avaa markkinoita pienille, paikallisille sote-yrityksille

Täysin vapaa liiketoiminta terveysalalla ilman julkisen sektorin ohjausta on yhteiskuntakäsityksemmekin perusteella vieras ajatus. Jo perustuslaki takaa riittävän terveydenhuollon kaikille varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Sote-palveluiden tuottajiin, toimivatpa ne julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla, kohdistuu eri tasoista sääntelyä ja ohjausta kansalliselta, alueelliselta ja paikalliselta tasolta.

Työllistyminen julkiselle sektorille ollut terveysalan normi

Kansalaisten terveydestä ja heikoimmassa asemassa olevista huolehtimista pidetään yhtenä yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä. Sote-alan yrittäjyys ja palveluiden tuottaminen yksityisellä sektorilla herättää Suomessa voimakkaita tunteita, sillä toimiala on ollut hyvin vahvasti julkissektorin hallinnoima ja tuottama. Jotkut kansalaiset pelkäävät, että sote-palveluiden tuottaminen yksityisenä liiketoimintana on rahan tekemisestä toisten terveyden kustannuksella. Toisaalta yksityisen sektorin uskotaan olevan myös tehokkaampi resurssien käyttäjä, mitä pidetään myönteisenä asiana yhteisten verovarojen käytön kannalta.

Perinteisesti julkiselle sektorille työllistyminen on ollut sote-alalle valmistuneille lähes itsestäänselvyys. Sote-yrittäjyydestä on tullut kuitenkin yleisempää ja yrittäjyys on nykyään osa myös sote-alan koulutusta. Alalla työskentelevät mieltävät kuitenkin itsensä ensisijaisesti sote-alan ammattilaisiksi ja yrittäjyyteen ryhdytään ensisijaisesti itsensä työllistämiseksi ja laadukkaan palvelun tuottamiseksi. Haluttomuus mieltää itsensä "johtajaksi" vaikuttaa yrityksen kasvuhalukkuuteen, jos yrittäjälle riittää oma ja työntekijöiden toimeentulo aktiivisen kasvuhakuisuuden sijaan. Kuitenkin tälläkin hetkellä alalla on lisääntyvästi liiketoimintaorientuneita ja aktiivisesti kasvua etsiviä yrityksiä. Markkinat ovat valinnanvapauden lisääntyessä avautumassa kilpailulle yhä voimakkaammin, mikä edelleen lisää mahdollisuuksia kasvuhaluisille yrityksille.

Sote-alan yrittämisen erityispiirteitä

Yksityisistä sote-palveluista valtaosa rahoitetaan julkisin varoin. Yhteentörmäyksiä syntyy julkisen sektorin roolien moninaisuudesta, kun se toimii yhtä aikaa mm. sote-palveluiden rahoittajana, tilaajana, valvojana sekä yksityissektorin kilpailijana palveluiden tuottajana.

Toimiala on pienyritys-, nais- ja työvoimavaltainen ala. Suomessa kaikista työllisistä 16 %  (n. 390 000) työskentelee sote -alla. Naisten osuus alalla on erityisen suuri, sillä lähes 30% työllisistä naisista työskentelee alalla.

Terveyspalveluille leimallista on erittäin pienten eli 1-2 henkilöä työllistävien runsas määrä (yli 80%). Osuutta selittää ammatinharjoittajien runsaus. (Hartman, 2011). Sosiaaliapalveluala elää voimakkaasti yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen seuraksena (Hartman, 2012). Toisin sanoen suuremmat yritykset ostavat alan pienempia toimijoita ja pyrkivät laajentamaan toimintaansa. Samaan aikaan pienistä sosiaalialan yrityksistä vain harvat ovat kasvuhakuisia.

Maailman suurin palveluala

Palvelualoille tyypillisesti henkilökunnan rooli korostuu kaikessa sote -yritysten toiminnassa. Usein tehtävät vaativat koulutettua henkilökuntaa, joka samalla on yrityksen kasvot tuotetulle palvelulle. Yrittäjän näkökulmasta onnistunut rekrytointi, hyvän henkilökunnan sitoutuneisuus ja työhyvinvointi ovat avainasemassa yrityksen menestyksessä. Mikäli esitetty sote -malli toteutuu, tullaan kaikista julkisin varoin maksetuista palveluista maksamaan sama hinta. Valinnanvapauden lisääntyessä asiakaskokemuksella tulee olemaan yhä tärkeämpi merkitys yrityksen liiketoiminnalle.

/Anna-Mari Simunaniemi ja Martti Saarela

Viitatut lähteet:
Hartman, S. (2011) Terveyspalvelut. Toimialaraportti 10/2011. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki.
Hartman, S. (2012) Sosiaaliala. Toimialaraportti 5/2012. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki

Viimeksi päivitetty: 12.9.2016