Tutkintovaatimukset

Vuonna 2012 ja sen jälkeen opintonsa aloittavat

Pääaineet: kasvatustiede, kasvatuspsykologia, musiikkikasvatus
Vastuuhenkilö: Leena Syrjälä

Kokonaisopintopistemäärä: 30 op

Tieteenalakohtaiset opinnot 20-26 op:

  • Tutkimussuunnitelmaseminaari 4 op
  • Muut tieteenalakohtaiset opinnot 16-22 op

Yleis- ja valmiustaito opinnot 4 op:

  • Johdatus tohtoriopintoihin 1 op
  • Tieteen etiikka 2 op
  • Seurantaryhmän tapaamiset 1 op

Opetustehtäviä 0-6 op (kun opiskelija on suorittanut vähintään 2 op korkeakoulupedagogiikkaa)

Lisätietoja:
Opiskelijalle, jolla perustutkinto on muulta kuin kasvatustieteen alalta, voidaan määrätä täydentäviä opintoja enintään 10 op. Opiskelijat, joiden perustutkinto on muun kuin kasvatustieteen tutkinto, suorittavat filosofian tohtorin tutkinnon. Opiskelijat, joilla on perustutkinto kasvatustieteistä, suorittavat kasvatustieteen tohtorin tutkinnon.

Ennen vuotta 2012 opintonsa aloittaneet

Kasvatustieteiden tiedekunnassa voi suorittaa joko kasvatustieteen tohtorin (KT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinnon. Kasvatustieteellisen alan tohtorin tutkintoon sisältyy 160 opintopisteen laajuinen väitöskirjatyö, 40 opintopisteen laajuiset pääaineopinnot ja 40 opintopisteen laajuiset sivuaine- ja muut tieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä tukevat opinnot. Tutkinnon pääaineena voi olla joko kasvatustiede, kasvatuspsykologia tai musiikkikasvatus.

Kasvatustieteen tohtorin tutkintoa suorittavilta vaaditaan sivuaineen syventäviä opintoja 30 opintopistettä tai monitieteisiä jatkokoulutuskelpoisuuden antavia syventäviä opintoja 30 opintopistettä tai 35 opintopisteen laajuinen aineopintokokonaisuus, jota ei ole sisällytetty maisteritutkintoon. Tutkinnon sivuaineopinnoissa filosofian tohtorin tutkintoa suorittavilta vaaditaan kasvatustieteellisiä sivuaineen syventäviä opintoja 30 opintopistettä niiltä opiskelijoilta, joilta ne puuttuvat. 40 opintopisteen laajuisiin sivuaineopintoihin sisällytetään lisäksi muita opintoja 5-10 opintopisteen verran. Kasvatustieteellisiksi oppiaineiksi luetaan kasvatustiede, kasvatuspsykologia, aikuiskasvatus, erityispedagogiikka, varhaiskasvatus ja musiikkikasvatus.

Kokoomaväitöskirjan rakenne (kaikille)

Kokoomaväitöskirjan tulee koostua vähintään kolmesta hyväksytystä, vertaisarvioidusta julkaisusta sekä yhteenveto-osuudesta. Julkaisujen tulee olla mielellään JUFO-luokituksen saaneissa lehdissä. Osa julkaisuista voi olla suomenkielisiä.Yksi osajulkaisu voi olla myös ns. conference proceedings -artikkeli tai artikkeli kokoomateoksessa edellyttäen, että julkaisu on vertaisarvioitu (blind review).

Väittelijän täytyy olla ensimmäisenä kirjoittajana vähintään kahdessa osajulkaisussa. Mikäli väittelijä on toisena kirjoittajana jossain julkaisussa, tulee yhteenvedossa eritellä väittelijän kontribuutio selkeästi.

Näistä ohjeista voidaan poiketa erityistapauksissa. Poikkeukset käsitellään tutkimuksen johtoryhmässä. Ohjaajat voivat myös konsultoida tutkimuksen johtoryhmää ohjattavansa kokoomaväitöskirjan kelpoisuuteen liittyen.

 

Lisätietoja tutkintovaatimuksista opinto-oppaasta tai koulutuspäälliköltä
Helena Seppälä
p 08 553 3724

Viimeksi päivitetty: 29.4.2014