Ruokakasvatus on yhä tärkeämpää, koska yli kolmasosalla alakoululaisista on virheellinen kuva ruoantuotannosta.

Mistä maito tulee? Alakoululaisilla heikko käsitys ruoantuotannosta

Suurella osalla alakoululaisista on heikko käsitys ruoantuotannosta. Moni ei esimerkiksi tiedä, mistä maito tulee. Yksi ratkaisu tilanteeseen on ruokakasvatus esimerkiksi maatilalla tai koulupuutarhassa. Asioiden opiskelu aidossa ympäristössä parantaa myös oppimistuloksia merkittävästi.

Tuore väitöstutkimus paljastaa, että yli kolmasosalla alakoululaisista on virheellinen kuva ruoantuotannosta. Oppilaiden mielikuva maatilasta on monesti romantisoitunut tai maatila koetaan jonkinlaisena eläintarhana. Median luoma kuva ruoasta ja sen tuotannosta vaikuttaa paljon lasten ja nuorten mielikuviin.

”Ruokakasvatus on yhä tärkeämpää, koska lasten ja nuorten omakohtaiset kokemukset ruoan reitistä pellolta pöytään ovat vähäisiä maatilojen vähenemisen myötä”, aiheesta Oulun yliopistossa 10.11. väittelevä filosofian maisteri Pia Smeds toteaa.

Smeds tarkasteli väitöskirjatyössään 5- ja 6-luokkalaisten (318 oppilasta Helsingistä, Vaasasta, Forssasta ja Jokioisilta) oppimista ja mielikuvaa ruoan reitistä ja sitä, miten ruoka ja ruoan reitti voivat muodostaa menestyksellisen pedagogisen työvälineen.

Tulosten mukaan oppiminen ruoasta sen aidossa ympäristössä – pellolla, maatilalla ja keittiössä – vahvisti huomattavasti oppilaiden oppimista. Heikkojen oppilaiden oppimistulokset paranivat ja keskiarvo oli korkeampi kuin niiden vahvojen oppilaiden, jotka olivat opiskelleet luokassa. Oppilaat kokivat oppimisen vaivattomammaksi ja keskittyminen oli helpompaa kuin luokassa.

”Samalla karisivat virheelliset mielikuvat. Aidossa oppimisympäristössä opiskeltavaan aiheeseen yhdistyivät käytäntö, teoria ja tekevät ihmiset, vaikkapa maanviljelijä tai keittäjä. Aihe muuttui merkitykselliseksi oppijalle. Kun oppiminen on merkityksellistä, vaivattomampaa ja keskittyminen on helpompaa, vahvistuvat kouluviihtyvyys ja oppimistulokset. Tämä vuorostaan ehkäisee syrjäytymisriskiä”, Smeds sanoo.

Kouluruoka voi olla arvokas opetuksen työväline. Smedsin mukaan ruokakasvatus aidossa oppimisympäristössä auttaa havainnollistamaan syy- ja seuraussuhteita konkreettisesti. Se tuo käytännönläheisesti esille sen, millainen merkitys oppilaan omilla kulutusvalinnoilla on hänelle itselleen ja ympäristölle.

Pia Smeds työskentelee tutkijana Luonnonvarakeskuksessa.

Lue lisää

 

Viimeksi päivitetty: 6.11.2017