Yliopisto toiminnan kehittämisen mallin lähtökohtana

 

Oulun yliopiston kuvaus

Vuonna 1958 perustettu Oulun yliopisto on Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja. Oulun yliopisto kouluttaa erikoisalojen asiantuntijoita ja monialaisia osaajia kuudessa tiedekunnassa kahdeksalla koulutusalalla 45 eri koulutusohjelmassa. Kaikilla aloilla voidaan suorittaa jatkotutkintona lisensiaatin- ja tohtorintutkinto. Tutkimusta tehdään kaikissa yliopiston laitoksissa, osastoissa ja laboratorioissa. Lisäksi yliopistossa toimii tiedekuntien välisiä erikoisalojen tutkimusyksiköitä.

Oulun yliopistossa on 17 000 opiskelijaa ja 3000 työntekijää. Yliopisto hyödyntää laajaa monitieteisyyttään, nykyaikaista tutkimus- ja koulutusympäristöään sekä tiiviitä suhteitaan elinkeinoelämän ja muiden kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa.

 

 

Kuvio 1. Oulun yliopiston organisaatio 1.7.2009.

Oulun yliopiston organisaatio on esitetty kuviossa 1. Yliopiston tulosyksiköitä ovat kuusi tiedekuntaa ja joukko erillislaitoksia. Tiedekunnat vastaavat tutkimus- ja opetustoiminnan edellytysten järjestämisestä tehokkaasti ja tuloksellisesti sekä vastaavat tutkimustoiminnan laadusta ja tutkintojen myöntämisestä. Tiedekuntien alitulosyksiköinä ja tutkimuksen ja opetuksen keskeisinä tuloksentekijöinä ovat ainelaitokset. Teknillisessä tiedekunnassa laitosjakoa vastaa osastojako ja osastot voivat puolestaan jakautua laboratorioihin. Humanistisessa tiedekunnassa ei ole laitosjakoa. Lääketieteellinen tiedekunta on koonnut klinikkansa ja laitoksensa viideksi laitokseksi. Nämä muutokset tulivat voimaan vuoden 2008 alussa. Hallituksen päätöksen mukaisesti kasvatustieteiden tiedekunnasta tehdään yksi tulosyksikkö 1.1.2010 alkaen.

Yliopiston perustoimintojen tukitoimintoja hoitavat hallintopalvelut, erillislaitokset sekä tiedekuntien, osastojen ja ainelaitosten kansliat. Tukitoimintoja hoitavia erillislaitoksia ovat elektronimikroskopian laitos, kielikeskus, kirjasto ja koe-eläinkeskus. Yliopiston keskushallinnon eli hallintopalvelujen yksikköjä ovat henkilöstöpalvelut, opetus- ja opiskelijapalvelut, talouspalvelut, tilapalvelut, tietohallintopalvelut, tutkimus- ja innovaatiopalvelut sekä viestintäpalvelut. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut yhdistettiin 1.9.2008 alkaen talouspalveluihin. Samassa yhteydessä tilapalvelut erotettiin omaksi vastuualueekseen.

Oulun yliopistolla on koordinaatiovastuu Kajaanin yliopistokeskuksessa, jonka toimintaan osallistuvat sopimuksen mukaisesti Kuopion, Joensuun, Jyväskylän ja Lapin yliopistot. Oulun yliopisto osallistuu Jyväskylän yliopiston koordinoiman Kokkolan yliopistokeskuksen – Chydenius-instituutin toimintaan. Osana alueellisen toiminnan kokoamista yliopiston hallitus teki päätöksen Oulun ja Lapin yliopistojen yhteisen Meri-Lappi Instituutin lakkauttamisesta 1.1.2009 alkaen. Raahen kaupunginhallituksen asettamassa työryhmässä valmistui vuoden 2009 alussa ehdotus alueen korkeakoulutoiminnan tulevaisuudesta ja yliopisto tekee päätökset jatkotoimenpiteistä vuoden 2009 aikana. Oulun Eteläisen instituutti toimii läänin eteläosassa. Sen toimintaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja Kokkolan yliopistokeskuksen kanssa.

Kasvatustieteiden tiedekunnan kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön sekä Kajaanin opettajankoulutusyksikön harjoittelukouluina toimivat Oulun ja Kajaanin harjoittelukoulut.

 

Oulun yliopiston perustehtävä, visio ja arvot

Oulun yliopiston strategian mukaan yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta, sivistystä ja kulttuuria, vahvistaa kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävää osaamista sekä turvata korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus vaikutusalueellaan.

Oulun yliopiston visio on, että vuonna 2012 se on tiedeyliopisto, jonka tutkimus ja siihen kytkeytyvä opetus ovat korkeaa kansainvälistä tasoa. Yliopistossa on kolme tutkimuksen painoalaa, informaatioteknologia ja langaton viestintä, biotekniikka ja molekyylilääketiede sekä pohjoisuus ja ympäristö. Painoaloilla yliopiston osaaminen on maailman huippua. Painoalojen lisäksi yliopistolla on kansainvälisesti vahvaa osaamista useilla tieteenaloilla.

Oulun yliopisto sitoutuu tiedeyhteisönä yleisiin tieteellisen toiminnan periaatteisiin ja hyvästä tieteellisestä käytännöstä annettuihin suosituksiin. Oulun yliopiston toimintaa ohjaavat arvot ovat yhteisöllisyys, edelläkävijyys ja kumppanuus .

 

Yliopisto-organisaation erityisluonteesta

Yliopisto on organisaationa erityinen ja sen tehtävä on ainutlaatuinen. Yliopisto tuottaa uutta tietoa avoimessa tieteellisessä prosessissa, jonka tulokset julkistetaan kaikkien arvioitavaksi. Tutkimukseen perustuva koulutus turvaa tieteen jatkuvuuden ja tuottaa tieteellisesti päteviä asiantuntijoita tutkimustyöhön ja muun työelämän palvelukseen. Yliopiston tuloksellisuus ja vaikuttavuus syntyvät viime kädessä tutkimuksen tieteellisestä merkittävyydestä ja oppimisen syvällisyydestä.

Yliopisto toimii oman erityislaatunsa vuoksi sekä sisäisen että ulkoisen epävarmuuden kentässä. Menestyksekäs toiminta edellyttää joustavuutta ja muutosvalmiutta, siis optimaalista kykyä innovatiiviseen ongelmanratkaisuun. Tieteellisen menetelmän perusperiaate on itseään korjaavuus. Laadunvarmistuksen näkökulmasta se tarkoittaa toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja muutosvalmiutta. Kriittistä keskustelua menettelytavoista kunnioitetaan, ja siitä halutaan oppia. (1)

 

Opetuksen itsearviointijärjestelmä laatujärjestelmän rakentamisen perustana

Oulun yliopistossa systemaattinen laadunvarmistus aloitettiin lukuvuonna 1993–1994, jolloin hallituksen päätöksellä otettiin käyttöön opetuksen itsearviointijärjestelmä (2) . Järjestelmän rakentaminen aloitettiin vuonna 1992 toteutetun yliopiston kokonaisarvioinnin (3) suositusten pohjalta. Järjestelmän rakentamisessa on hyödynnetty olemassa olevaa monitieteistä kulttuuria ja sen toimivia käytänteitä. Yliopistotason järjestelmä on muodostanut laadunvarmistuksen kehikon ja sisältänyt yliopiston suositukset laadunvarmistuksen yksikkökohtaisista käytännöistä. Laadunvarmistuksen toteuttaminen on ollut ennen kaikkea yksiköiden vastuulla siitä syystä, että koulutuksessa kyseessä ovat luovat opettamisen ja oppimisen prosessit, joiden yhteisiä suuntaviivoja ei voi tai on erittäin vaikea etukäteen, ylhäältäpäin määrätä tai päättää.

Järjestelmää rakennettaessa keskiöön nostettiin opiskelijan oppimisen edistäminen ja tukeminen. Opiskelijat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, joiden antaman palautteen avulla voidaan löytää oppimista häiritseviä ja tukevia tekijöitä. Lähtökohtana on, että opetuksen arvioinnin tulee olla jatkuvaa ja sen tulee antaa mahdollisuuksia kehittämiseen ja laadun parantamiseen. Yksiköt ovat arvioineet opetuksen ja sen tukitoimien onnistumista ja ongelmia vuosittaisessa itsearviointiraportissa, jonka laatimisen avuksi yliopisto on tehnyt arviointimatriisin ja -kriteerit. Palautteen keräämisessä on alusta saakka korostettu laadullista eli sanallista palautetietoa, jotta ongelmat nousisivat aidosti esiin ja samalla saataisiin kehittämisehdotuksia. Palautteen käsittelyn kollegiaaliseksi foorumiksi lanseerattiin Palautepäivä-käytäntö, joka on vuosittainen tai lukukausittainen yksikön yhteinen keskustelu- ja kehittämisareena arvioinnille. Järjestelmää rakennettaessa jokaiseen yksikköön tai koulutusohjelmaan perustettiin opetuksen kehittämistyöryhmä (OKTR), jonka tehtävänä on ollut koordinoida ja kehittää yksikön opetusta ja sen tukitoimia. Opiskelijat ovat olleet mukana laatutyössä erityisesti opetuksen kehittämistyöryhmien kautta, sillä jokaisessa ryhmässä on ollut opiskelijoilla 4–5 edustajan edustus. OKTR:t ovat osoittautuneet järjestelmässä erittäin tärkeäksi elementiksi. (4)

Toiminnan kehittämisen mallin toiminta-ajatus perustuu opetuksen itsearviointijärjestelmän käytöstä saatuun kokemukseen.

 

Alaviitteet

(1) Lue lisää Oulun yliopiston laatujärjestelmän taustasta: Karjalainen, A. 2005. Koulutuksen laatujärjestelmän perusteet; Oulun yliopiston lausunto OPM:n muistiosta Korkeakoulutuksen laadunvarmistus.

(2) Opetuksen laadun parantaminen Oulun yliopistossa -kehittämisohjelma hyväksyttiin Oulun yliopiston hallituksen kokouksessa 15.12.1993.

(3) Oulun yliopiston kokonaisarviointi. 1993. Liuhanen, A-M. (toim.). Oulun yliopiston hallintoviraston julkaisuja 6. Muita Oulun yliopistossa toteutettuja arviointeja ja selvityksiä on koottu laatutyön sivuille http://www.oulu.fi/laatutyo/toteutetut_arvioinnit.htm.

(4) Karjalainen, A. & Sippola, P. 1998. Opetusta kehittävä laadunarviointijärjestelmä Oulun yliopistossa. Teoksessa Hämäläinen, K. & Moitus, S. (toim.): Laatua korkeakoulutukseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 6; Alaniska, H. 2006. Opiskelija Oulun yliopistossa – taustaa OOLA-projektille. Teoksessa Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 16. 27-34.