Tiivistelmä auditointiraportin sisältämistä keskeisistä vahvuuksista ja kehittämissuosituksista

(Lue auditointiraportti kokonaisuutena tästä).

Oulun yliopistoon rakennettu kaikki toiminnot kattava laatujärjestelmä (Toiminnan kehittämisen malli) auditoitiin Korkeakoulujen arviointineuvoston toimesta loppuvuodesta 2009. Auditointi läpäistiin hyväksytyksti. Auditointi on voimassa kuusi vuotta.

Laatutyöhön on sitouduttu
Auditointiryhmän mukaan Oulun yliopiston laatujärjestelmä on lähtökohdiltaan avoin, henkilöstön keskuudessa laajasti tunnettu ja järjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on jatkuvaa näyttöä. Yliopiston henkilöstö sekä opiskelijat ovat sitoutuneet laatutyöhön Toiminnan kehittämisen mallin rakentamisen yhteydessä sekä yliopistossa toimivien yhteistyöelinten kautta. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus arvioitiin erityisen hyväksi, ja se sai korkeimman mahdollisen arvosanan (edistynyt). Koulutuksen laadunvarmistuskäytännöt ovat juurtuneet keskeiseksi osaksi koulutustoimintaa ja riittämätön laatu tunnistetaan tehokkaasti. Koulutuksen laadunvarmistuksessa kehitetään toimintaa sekä opiskelijoiden että opettajien antaman palautetiedon pohjalta. Yliopistolla on useita hyviä vuorovaikutteiseen palautteenantoon kannustavia käytäntöjä, kuten henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteiset palautepäivät ja ylioppilaskunnan toteuttama Omppu opelle -päivä.

Opiskelijajärjestöt, kuten ainejärjestöt sekä opiskelijoista muodostetut työryhmät nähdään varteenotettavana ja sitoutuneena toimijana yliopiston sisällä. Tämä on yliopiston erityinen vahvuus. Laadunvarmistusjärjestelmän osat, esimerkiksi itsearviointiraportit ja palautejärjestelmä, ovat mahdollistaneet yliopiston yhteistyön opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat on otettu aktiivisesti mukaan laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen. Auditointihaastatteluissa auditointiryhmä tunnisti yliopiston erityiseksi vahvuudeksi tuki- ja palvelutoimintojen yhteistyön opiskelijoiden kanssa. Jatko-opiskelijoiden osallistuminen laadunvarmistustyöhön on vaihtelevaa.

Arviointikulttuuri kehittynyttä
Arvioinnin ja kehittämisen vastuut ovat selkeästi määritelty. Yliopisto näkee toimivat yhteistyöelimet kriittisen tärkeiksi kehittämiskohteiden tunnistamisessa ja toiminnan seuraamisessa. Auditointihaastatteluista kävi ilmi että tämä toteutuu myös käytännössä. Esimerkiksi opetuksen kehittämistyöryhmät nähtiin parhaina välineinä toiminnan kehittämisessä. Koulutuksen laadunvarmistuksessa työryhmät, itsearviointiraportit, sekä palautejärjestelmä ovat tehokkaita keinoja riittämättömän laadun tunnistamiseen. Sekä opetuksen että tutkimuksen itsearvioinnit on koettu hyödylliseksi. Haastattelujen mukaan ne auttavat saamaan kokonaisvaltaisen kuvan omasta toiminnasta, auttavat tiedon ja parhaiden käytäntöjen levittämisessä sekä tuovat esille kehittämistarpeita. Tutkimuksen ulkoinen kokonaisarviointi vuonna 2007 oli merkittävä vaihe laatutyössä. Sen perusteella arvioitiin ja suunnattiin uudelleen myös tutkimuksen painoaloja. Painoalayksiköiden rakentamisella on saatu aikaan rakenne, joka käyttää jatkuvaa arviointia ja varmistaa laatua sisäänrakennetusti. Kokemukset sisäisistä auditoinneista nousivat myös positiivisina esille auditointihaastatteluissa.

Tavoite- ja tulosohjauksella on yliopistossa pitkät perinteet ja se on vakiintunut tehokkaaksi osaksi koulutuksen sekä tutkimustoiminnan laadunvarmistusta. Johtamisjärjestelmä on hyvin selkeästi vastuuta ja tehtäviä ylhäältä alaspäin jakava ja toimii yliopiston perustehtävien laadunvarmistuksessa hyvin. Yliopiston vahva arviointikulttuuri antaa vankan pohjan toiminnan arvioinnille ja jatkuvalle kehittämiselle.  Toiminnan kehittämisen mallin sisältämät laadunvarmistuksen menettelytavat muodostavat kokonaisuuden, joka tukee yliopiston johtamista ja toiminnanohjausta.

Sidosryhmäyhteistyössä kehitettävää
Oulun yliopisto menestyi myös muiden audirointikohteiden osalta erittäin hyvin ja sai muista auditointikohteista arvosanaksi toiseksi korkeimman (kehittyvä). Heikoimmaksi jäi auditointikohde 5 b) Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta, josta saatiin arvosanaksi alkava. Auditointiryhmän mukaan ulkoisten sidosryhmien entistä suoremmalla kytkemisellä laatutyöhön voitaisiin vielä tehostaa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vaikuttavuutta sekä koulutuksen että tutkimuksen alueella. Ulkoisilta sidosryhmiltä kerättävän palautteen hyödyntäminen sekä sidosryhmille viestiminen vaihtelevat yksiköittäin.  Yhteistyö ulkoisten sidosryhmien kanssa tulisi systematisoida osaksi laadunvarmistusjärjestelmää ja sen dokumentaatiota.

Auditointiryhmän toimittama auditointiraportti sisältää myös muita kehittämissuosituksia. Auditointiryhmä toteaa, että yliopiston laatudokumentaatio on varsin laaja ja laatudokumentaation yksinkertaistamisella ja yhtenäistämisellä voitaisiin parantaa sen käytettävyyttä. Yliopistotason laatukäsikirjan eri osille tulisi nimetä vastuupäivittäjät. Laatujärjestelmä tuottaa riittävästi tietoa tiedekuntien ja laitosten käyttöön, mutta tietoa julkaistaessaan yliopisto ei riittävässä määrin huomioi kunkin yliopistossa toimivan ryhmän ja sidosryhmien erityisiä tiedontarpeita.

Yliopiston tavoitteekseen asettamat kansainvälisyys ja monitieteisyys tulisi nostaa tavoiteasettelussa ja toiminnanohjauksessa nykyistä konkreettisempaan rooliin. Yliopiston asettamien strategisten tavoitteiden kattavat konkretisointi yliopiston johtamisessa niin, että tavoitteet vaikuttavat yksiköissä tehtävään työhön saakka, on laatutyön yksi kehittämiskohde. Huomiota tulisi myös kiinnittää yliopiston toimintaohjeiston saatavuuteen myös englanninkielisenä.

Strategiassa on määritelty yliopiston yhteiset indikaattorit, joiden avulla seurataan toiminnan
onnistumista. Indikaattoreista suurin osa on opetusministeriön määrittelemiä seurantaindikaattoreita. Auditointiryhmä ehdottaa, että yliopiston omasta strategiasta johdettuja indikaattoreita otettaisiin entistä enemmän käyttöön.

 

Auditoinnin arvosanat auditointikohteittain (Kriteeristö: puuttuva, alkava, kehittyvä, edistynyt)

1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio (Kehittyvä)
2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus
a) Tutkintotavoitteinen koulutus (Edistynyt)
b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö (Kehittyvä)
c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö (Kehittyvä)
d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) (Kehittyvä)
e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen (Kehittyvä)
3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen (Kehittyvä)
4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen (Kehittyvä)
5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus
    a) korkeakoulun sisällä (Kehittyvä)
    b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta (Alkava)
6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen
7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. (Kehittyvä)