Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointi ja kehittäminen

 

Kehittävä arviointi on yksi toiminnan kehittämisen mallin käytäntöjä ohjaavista periaatteista. Se tarkoittaa kriittistä tulosten tarkastelua suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kehittävän arvioinnin periaatteen mukaisesti arviointitiedon perusteella tehdään yhteisiä johtopäätöksiä toiminnan tilasta ja sovitaan toiminnan kehittämisestä. Arviointia tehdään aina tavoitteena löytää uusia, parempia tapoja työn tekemiseen. Arvioinnin ja kehittämisen käytännöt ovat näin ollen päällekkäisiä. Kehittämiskohteita tunnistetaan ja niiden edellyttämistä toimenpiteistä päätetään sisäisillä mekanismeilla eri toiminnan tasoilla yksittäisen opettajan ja opiskelijan vuoropuhelusta aina koko yliopiston tasolla tehtäviin strategisiin päätöksiin asti.

Toiminnan kehittämisen mallin yhteistyöelinten sekä arviointikäytäntöjen lisäksi yliopiston toiminnanohjauksen kokonaisuus ja viralliset päätöksentekoelimet (1) toiminnan joka tasoilla ovat olennaisessa asemassa toiminnan kehittämisessä. Toiminnan kehittämisen mallin yhteistyöelimet eri tasoilla voivat tehdä päätöksentekoelimille esityksiä. Toiminnan arviointi ja kehittäminen osana yliopiston toiminannohjausprosessia on kuvattu tarkemmin luvussa 9.

 

Yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän arvioinnin ja kehittämisen tasot

Koulutuksen arvioinnissa ja kehittämisessä on kolme tasoa (kuvio 14): 1) arvioinnin ja kehittämisen käytännöt yksiköissä, 2) sisäiset arvioinnit ja auditoinnit yliopiston tasolla ja 3) määräajoin tai tarvittaessa toteutettavat ulkoiset arvioinnit tai auditoinnit. Ulkoiset arvioinnit voivat koskea koko yliopistoa, tiedekuntaa, yksikköä tai yksittäistä koulutusohjelmaa.

 

 

Kuvio 14. Yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän arviointikäytäntöjä toiminnan eri tasoilla.

Seuraavassa on kuvattu yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän laadunvarmistuksen toimijoiden tehtävät ja vastuut. Yksikkötasolla vastuutetut tehtävät voidaan hoitaa myös tiedekuntatasolla, mikäli tiedekunta niin päättää.

 

Yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän arviointi ja kehittäminen yksiköissä ja tiedekunnissa

Yliopiston yksiköissä ja tiedekunnissa yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän laadunvarmistus integroituu koulutuksen ja tutkimuksen laadunvarmistukseen. Yksiköitä kannustetaan tunnistamaan omat tapansa harjoittaa yhteiskunnallista vuorovaikutustehtävää sekä luomaan omaan kokoonsa ja omiin strategisiin tavoitteisiinsa sopiva tapa käsitellä yhteiskunnallisessa vuorovaikutustehtävässä onnistumista.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän yhteistyöelimet
Yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän arvioinnista ja kehittämisestä yksikkötasolla vastaavat esimerkiksi yksikön OKTR ja TETR yhteistyössä. T yöryhmien kokouksiin sekä arviointi- ja palautetilaisuuksiin suositellaan kutsuttavan säännöllisesti ulkopuolisten sidosryhmien edustajia. Yksiköillä voi myös olla sidosryhmäyhteistyöhön erityisesti tätä varten perustettuja toimielimiä, mikäli se koetaan tarpeelliseksi. Tiedekuntatasolla yhteiskunnallisessa vuorovaikutustehtävässä onnistumista seuraavat ja arvioivat tiedekunnan tutkimustoimikunta ja koulutustoimikunta yhteistyössä, mikäli tiedekunnassa sellaiset on. Tiedekunnilla on myös omia, erityisesti sidosryhmäyhteistyötä varten perustettuja neuvottelukuntia ja muita toimielimiä. Yhteistyöelimet tekevät esityksiä toiminnan kehittämiseksi tiedekuntaneuvostolle.

Toiminnan seuraaminen ja itsearviointi
Yksiköiden edellytetään tarkastelevat vuosittain omaa toimintaansa yliopiston päättämien toimintaa kuvaavia tunnuslukuja ja tilastotietoja.Vuosittaista arviointitietoa käsitellään yliopiston johdon kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa tulosneuvotteluohjeiden mukaisesti. Toiminta- ja taloussuunnitelmien vuoden 2010 määrälliset tavoitteet ja indikaattorit (tunnusluvut) löytyvät tästä (2).

Yliopiston ohjaus- ja työelämäpalvelut tukee yksiköiden itsearviointia tuottamalla esimerkiksi valmistuneiden työuria ja koulutuksen toimivuutta koskevaa laadullista ja määrällistä palautetietoa osana jatkuvaa opetuksen laadunarviointityötä. Seurantatutkimuksista laaditaan koululutusohjelmakohtaiset yhteenvedot opetuksen kehittämistyöryhmien, laitosten johtajien ja opintojen ohjauksesta vastaavien henkilöiden käyttöön. Yksiköillä on myös omia tapoja kerätä laadullista palautetietoa yhteiskunnallisessa vuorovaikutustehtävässä onnistumista.

Missä mennään -tilaisuus
Yksiköiden suositellaan arvioivan toiminnassa onnistumista lukuvuosittain järjestettävässä Missä mennään - arviointitilaisuudessa tai muussa vastaavassa tilaisuudessa, jossa käsitellään myös itsearvioinnin havaintoja sekä arvioidaan toiminnan onnistumista ja siihen liittyviä kehittämistarpeita.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän arviointi ja kehittäminen alueellisissa
toimintayksiköissä ja erillislaitoksissa

Yliopistolla on useita erillislaitoksia ja alueellisia toimintayksiköitä, joiden laadunvarmistuksesta sekä toiminnan seuraamisesta ja kehittämisestä vastaavat yksiköiden johtajat ja/tai johtokunnat. Mikäli yksiköllä on tutkimus- tai koulutustehtäviä, suositellaan sinne perustettavan TETR ja/tai OKTR. Yksiköt määrittelevät vastuiden jakaantumisesta omissa toiminnan kuvauksissaan, mutta noudattavat laadunvarmistuksessaan pääsääntöisesti perusyksiköiden toimintamallia.

 

Yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän arviointi ja kehittäminen yliopistotasolla

Yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän yhteistyöelimet
Yliopiston hallituksen ulkopuoliset jäsenet tuovat merkittävää sidosryhmänäkemystä yliopiston ylimpään päätöksentekoon. Hallituksen tukena yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän strategisena asiantuntijaelimenä toimivat Innovaatiokeskittymän johtoryhmä sekä PK-neuvottelukunta (3). Laadunvarmistuksen osalta niiden tehtävänä on seurata yliopiston onnistumista innovaatiotoiminnassa, tarkkailla yliopiston alueellista vaikuttavuutta sekä tehdä uusia avauksia yliopiston ydintoimintojen kehittämiseksi hallitukselle ja rehtoraatille.

Yliopiston hallintopalvelut seuraa ja tukee perus- erillis- ja alueyksiköiden yhteiskunnallisessa vuorovaikutustehtävässä onnistumista, laadunarvioinnin toimivuutta sekä järjestää tarvittavaa koulutusta sekä opastusta.

Ohjaus- työelämäpalvelut seuraa systemaattisesti tutkinnon suorittaneiden sijoittumista työelämään sekä akateemisen työllisyyden kehitystä pääasiallisella vaikutusalueellaan Pohjois-Suomessa sekä vastaa seurantatietojen keräämisestä ja raportoinnista tiedekunnille ja ainelaitoksille Työllisyyden ja sijoittumisen seurantatiedot perustuvat seuraaviin säännöllisesti suoritettaviin seurantakyselyihin:

• Valmistuneiden lähtökysely. Tiedekunnittain kerätty tieto valmistuvien työllisyydestä tutkinnon antohetkellä.
• Valmistuneiden uraseuranta. Vuosittain toteutettava kyselytutkimus viisi vuotta sitten ylemmän
korkeakoulututkinnon suorittaneille.
• Tohtoreiden uraseuranta. Määräajoin, joka toinen vuosi toteutettava kyselytutkimus 2–3 vuotta
sitten tohtoritutkinnon suorittaneille.

Lisäksi seurataan akateemista työllisyystilannetta Pohjois-Suomessa sekä Oulun yliopistosta valmistuneiden sijoittumista koulutusaloittain. Tiedot perustuvat TE-keskusten ja tilastokeskuksen kanssa sovittuun yhteistyöhön. Yliopiston koulutus- ja tutkimuspalvelut vastaa täydennyskoulutuksen sekä avoimen yliopisto-opetuksen tuloksellisuuden arvioinnista sekä kehittämiskohteiden tunnistamisesta.

Yliopisto kehittää aluetoiminnan vaikuttavuuden mittaristoa ja seurantaa, koordinointia ja ohjeistusta. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tukipalveluita kehitetään osana tukipalvelujen kehittämishankkeen (TUKE) toteutusta. Keskeisessä asemassa tulevat olemaan erityisesti vuoden 2009 aikana perustettavat projektipalveluyksikkö ja tiedekuntien palvelupisteet.

Palkitseminen
Oulun yliopisto myöntää vuosittain yhdelle henkilölle tai tiimille tunnustuspalkinnon hyvästä yhteiskunnallisen palvelutehtävän hoitamisesta yliopiston avajaisten yhteydessä.

Ulkoiset arvioinnit ja auditoinnit

Yliopiston hallitus tekee päätökset määräajoin toteutettavista kansallisista tai kansainvälisistä ulkoisista arvioinneista, jotka kohdistuvat ydintoimintoihin tai tukipalveluihin. Ulkoiset arvioinnit antavat mahdollisuuden oman toiminnan tason määrittelyyn ja vertailuun suhteessa valtakunnallisiin tai kansainvälisiin kriteereihin.

Yliopisto on ollut kohteena esimerkiksi EU-rakennerahastotoimintaa sekä siihen liittyviä yhteistyömuotoja koskevissa arvioinneissa. Lisäksi yhteiskunnallista vuorovaikutustehtävää koskevia ulkoisia arviointeja ovat muun muassa Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamat aikuiskoulutusta sekä yliopistokeskuksia koskevat arvioinnit.

Oulun yliopiston laatujärjestelmä auditoidaan Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) suunnitelman mukaisesti kuuden vuoden välein. Auditointi koskee kaikkia toimintoja ja se toteutetaan KKA:n auditointikäsikirjan mukaisesti.

 

Alaviitteet

(1) Yliopiston viralliset päätöksentekoelimet on esitelty laatujärjestelmä ja toiminnanohjaus -kohdassa ja päätöksentekoelinten yksityiskohtaiset vastuut yliopiston hallintojohtosäännössä.

(2) Yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa onnistumista kuvaavat tunnusluvut vuoteen 2009 saakka löytyvät tästä.

(3) Yliopistossa ovat aiemmin vastaavia tehtäviä hoitaneet neuvottelukunta vuosina 2001-2006 ja alueneuvottelukunta vuosina 2001–2006.