Poissaolot ja keskeytykset koulutuksessa

POISSAOLOT JA KESKEYTYKSET ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI- JA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSESSA SEKÄ YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUKSESSA

Kunakin koulutusvuonna (kalenterivuonna) sairaudesta tai muusta pätevästä syystä pidetystä virkavapaudesta, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomasta ja opintovapaasta tentin lukua varten voidaan lukea koulutukseen yhteensä yksi kuukausi (30 päivää), mikäli virkamääräys on voimassa. Yhteen lapseen liittyvästä äitiys-, isyys- tai vanhempainlomasta voidaan lukea koulutukseen kuitenkin vain kuukausi, vaikka loma/vapaat jakautuisivat eri vuosille. Yksityisasian vuoksi otettu virkavapaus pidentää palvelua virkavapauden ajan.

Keskeytyspäiviksi ei lasketa mm. seuraavia:

  1. vuosilomapäivät
  2. lomarahavapaat
  3. säästövapaat (palkalliset)
  4. aktiivivapaat
  5. päivystysvapaat
  6. täydennyskoulutus (työn edellyttämä/palkallinen)
  7. ulkomainen koulutus (palkallinen)

Jos aktiivivapaiden tai muiden yllämainittujen vapaiden määrä on poikkeuksellisen suuri, on erikoisalan vastuuhenkilön varmistuttava siitä että koulutuksen oppimistavoitteet saavutetaan. Tarvittaessa erikoisalan vastuuhenkilö voi määrätä lisäpalvelua, mikäli todetaan että opiskelija ei ole saavuttanut jaksolle asetettuja oppimistavoitteita.

Kun mm. seuraavien päivien yhteenlaskettu määrä ylittää 30 pv kalenterivuodessa, vähennetään ylimenevä aika suoraan palvelusta:

  1. sairausloma (palkallinen)
  2. tilapäinen hoitovapaa (palkallinen/palkaton)
  3. pakottavat perhesyyt
  4. äitiysloma, isyysloma, vanhempainvapaa (palkallinen/palkaton)
  5. opintovapaalain mukainen opintovapaa
  6. opiskelu (palkaton)
  7. lukuloma kuulustelua varten
  8. puolustusvoimien kertausharjoitukset
  9. lomautukset / säästösyyt

Seuraavat päivät vähennetään suoraan palvelusta:

  1. yksityisasia (palkaton)
  2. virkavapaus/työloma (palkallinen/palkaton)
  3. sairausloma (palkaton)
  4. hoitovapaa (palkaton)
  5. vuorotteluvapaa (palkaton)
  6. sopeuttamisvapaa

Viimeksi päivitetty: 23.5.2015