Suomen Akatemian rahoitus tiedekunnan 5 hankkeelle, 3 akatemiatutkijalle ja 2 tutkijatohtorille

Luonnontieteellinen tiedekunta menestyi Suomen Akatemian syyskuun 2017 rahoitushaussa hyvin. Rahoitus myönnettiin viidelle akatemiahankkeelle, kolmelle akatemiatutkijalle ja kahdelle tutkijatohtorille.

Akatemiahankehakemusten hyväksymisprosentti oli 25. Akatemiatutkijahakemusten hyväksymisprosentti oli 21,4 ja tutkijatohtorihakemusten 20. Tutkimusrahoitusta tiedekunnan tutkimuksiin myönnettiin yhteensä noin 4 162 000 euroa. Se on lähes kolmasosa koko yliopiston tässä haussa saamasta rahoituksesta.

Akatemiahankkeet – biotieteiden ja ympäristön tutkimus

Professori Timo Muotka (Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö) hankkeeseen Ilmastonmuutoksen ja maankäytön vaikutukset virtavesien biodiversiteetin muutokseen.

Hankkeessa selvitetään ihmistoimintojen aiheuttamien häiriöiden vuorovaikutuksia ja suhteellista merkitystä virtavesiekosysteemin toimintaan ja rakenteeseen. Lisäksi selvitetään, voidaanko kunnostusten avulla lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia jokien eliöyhteisöihin. Tutkimuskohteina on useita sisävesien eliöryhmiä, kuten akvaattiset sienet ja bakteerit, piilevät ja pohjaeläimet, sekä ekosysteemitoimintoja, kuten yhteyttäminen, hajotus ja metabolia. Rahoitus on 493 000 euroa ajalle 1.9.2018–31.8.2022.

Yli-intendentti Marko Mutanen (Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö) hankkeeseen Lajinrajauksen genominen läpimurto.

Hankkeessa tutkitaan uusien tehokkaiden DNA-sekvensointimenetelmien, erityisesti kohdennetun sekvensoinnin, mahdollisuuksia lajien rajaamisessa. Tutkimuskohteina käytetään perhosia, erityisesti niitä lajeja ja lajiryhmiä, joissa lajien rajaaminen on eri syistä ollut perinteisesti vaikeaa. Hankkeessa demonstroidaan, kuinka lajirajojen ja rajaukseen vaikuttavien tekijöiden tutkiminen mahdollistuu nykyaikaisilla tehokkailla menetelmillä ja suurilla genomisilla aineistoilla paljon aiempaa paremmin ja näytetään tietä kohti kokonaan genomiperustaista taksonomiaa. Rahoitus on 516 000 euroa ajalle 1.9.2018–31.8.2022.

Akatemiahankkeet – luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus

Professori Jan Hjort (Maantieteen tutkimusyksikkö) hankkeeseen Ikiroudan sulamisen, maaperän hiilen ja maajään spatiaalinen ennustaminen arktisella alueella.

Ilmaston lämpeneminen uhkaa arktisten alueiden ikiroudan hallitsemia luonnonjärjestelmiä. ArcticSHOC-hankkeessa mallinnetaan alueellisesti arktisen ympäristön geomorfologisia ilmiöitä muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Keskeisimpinä tavoitteina on selvittää ikiroutaan vaikuttavia ympäristötekijöitä, ennustaa ikiroudan esiintymistä nykyisissä, menneissä ja tulevissa olosuhteissa ja kartoittaa arktisen alueen maaperän hiilen mahdollisia vapautumisalueita ilmaston lämmetessä. Hanke perustuu ainutlaatuisiin kenttä- ja paikkatietoaineistoihin sekä edistykselliseen ensemble-mallinnus -menetelmään. Hankkeen tulokset tarjoavat uutta tietoa arktisen alueen geomorfologisista ja biogeokemiallisista järjestelmistä. Rahoitus on 378 000 euroa ajalle 1.9.2018–31.8.2022.

Yliopistotutkija Heikki Vanhamäki (Ionosfäärifysiikan tutkimusyksikkö) hankkeeseen Ionosfäärivirrat magneettisten myrskyjen ja alimyrskyjen aikana.

INGENIOUS-hankkeessa tutkitaan ionosfäärivirtojen ajallisia ja paikallisia vaihteluita suurten geomagneettisten häiriöiden, kuten myrskyjen ja alimyrskyjen aikana. Virtoja on helpoin havaita niiden synnyttämien magneettikenttien avulla, joten hankkeessa käytetään matalalla radalla olevien satelliittien ja maanpinnalle sijoitettujen magnetometrien tuottamia mittauksia. Tulosten avulla pyritään kehittämään entistä tarkempia ennusteita revontulista ja niihin liittyvistä geomagneettisesti indusoituneista (GIC)-virroista. Hankkeeseen osallistuu tutkijoita Oulun yliopistosta ja Ilmatieteen laitoksesta. Rahoitus on 398 500 euroa ajalle 1.9.2018–31.8.2022.

Tutkimusjohtaja Jeffrey Welker (Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö) hankkeeseen Korkean resoluution arktisen veden isotooppisyklit tallentavat ja paljastavat merijään ja ilmakehän hydrologisen vuorovaikutuksen.

Hankkeessa hyödynnetään uusimpia jatkuvatoimisia veden isotooppimenetelmiä arktisen veden kierron tutkimisessa Pohjois-Suomessa. Hankkeen tulokset tuottavat uutta tietoa vesivarojen hallintaan ja lisääntynyt arktisen ilmaston ja hydrologisten prosessien ymmärrys mahdollistaa yhteiskunnan paremman sopeutumisen muuttuviin olosuhteisiin pohjoisilla alueilla. Lisäksi aineistot mahdollistavat parempien mallien kehittämisen ja ennakoivan vesivarojen hallinnan. Rahoitus on 558 000 euroa ajalle 1.9.2018–31.8.2022.

Akatemiatutkija – biotieteiden ja ympäristön tutkimus

Tutkijatohtori Sami Kivelä (Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö) hankkeeseen Kaupungistumisen evolutiiviset seuraukset.

Hankkeessa tutkitaan, miten lajit sopeutuvat kaupunkiympäristöön. Mallisysteeminä toimivat perhoset. Kaupungistuminen muuttaa ympäristöä maailmanlaajuisesti, mutta sen evolutiiviset seuraukset tunnetaan huonosti. Perhosten teollisuusmekanismi on parhaiten tunnettu esimerkki kaupungistumisen aiheuttamasta evoluutiosta ja hanke pyrkii tuottamaan siitä lisätietoa. Tutkimuskohteina ovat myös sopeumat fysiologiassa ja elinkierto-ominaisuuksissa, ja tavoitteena on selvittää, ovatko sopeumat kaupunkiympäristöön kehittyneet vain kerran vai kehittyvätkö ne erikseen eri kaupungeissa. Tutkimus perustuu Euroopasta kerättyjen yksilöiden mittaamiseen, laboratoriokokeisiin ja perinnöllisyystieteellisiin analyyseihin. Uutta tietoa tarvitaan kaupungistumisen biologisten seurauksien arvioimiseen ja se on sovellettavissa myös kaupunkisuunnittelussa. Rahoitus on 438 000 euroa ajalle 1.9.2018–31.8.2023.

Akatemiatutkija – luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus

Tutkijatohtori Matti Silveri (Nano- ja molekyylisysteemien tutkimusyksikkö) hankkeeseen Monen kappaleen lokalisaatio- ja dissipaatioilmiöt suprajohtavien transmon-kvanttilaitteiden joukkioissa.

Monen kappaleen lokalisoituneet tilat ovat virittyneitä kvanttitiloja epäjärjestyneissä ja vuorovaikuttavissa kvanttisysteemeissä. Huolimatta tilojen korkeasta energiatiheydestä niiden ominaisuudet ovat tyypillisten perustilojen kaltaisia, mikä tekee tiloista houkuttelevia esimerkiksi kvanttimuistilaitteiden alustoina. Projektin tavoitteena on osoittaa teoreettisin menetelmin, että suprajohtavien transmon-laitteiden muodostama joukkio on hyvä kokeellinen alusta monen kappaleen lokalisaatiofaasien tutkimiseen. Transmonien etuina on kontrolloitavuus ja muokattavuus, mikä mahdollistaa mm. kvantti-informaatiosovellukset. Projekti tuottaa uusia numeerisia menetelmiä dissipaation ja dekoherenssin tutkimiseen lokalisoituneissa systeemeissä sekä selvittää lokalisaatioon perustuvien kvanttimuistiprotokollien toimintaperiaatteita. Päätutkimusmenetelmät perustuvat moderneihin tensoriverkko- ja renormalisaatioryhmämenetelmiin, joilla on sovelluskohteita myös ns. suuren datan ongelmissa. Rahoitus on 438 000 euroa ajalle 1.9.2018–31.8.2023.

Tutkijatohtori Meng Wu (Matemaattisten tieteiden tutkimusyksikkö) hankkeeseen Fraktaalijoukkojen ja -mittojen jäykkyys ja niiden sovellukset.

Hankkeessa tutkitaan sellaisten joukkojen ja mittojen fraktaaligeometriaa, jotka ovat invariantteja toruksen endomorfismeissa. Erityisesti keskitytään invarianttien joukkojen leikkausten Furstenberg-ongelmiin ja invarianttien mittojen jäykkyysominaisuuksiin. Nämä kysymykset liittyvät itsesimilaarien joukkojen, Diofantoksen approksimaatioiden, mittojen luokitteluteorian ja tasanjakautumisongelmien tutkimiseen. Rahoitus on 438 000 euroa ajalle 1.9.2018–31.8.2023.

Tutkijatohtori – luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus

Tutkijatohtori Petr Stepanek (NMR-spektroskopian tutkimusyksikkö) hankkeeseen Ydinmagneto-optinen spektroskopia.

Ydinmagneto-optinen spektroskopia (NMOS) on uusi spektroskooppinen menetelmäperhe, joka hyödyntää polaroidun valon ja atomiydinten sekä elektronien välistä vuorovaikutusta aineen rakenteen tutkimiseen suurella erotuskyvyllä. Teoreettisesti on ennustettu useita uusia NMOS-ilmiöitä, joista toistaiseksi vain yksi on pystytty havaitsemaan kokeellisesti. Hankkeessa rakennetaan ainutlaatuista mittalaitetta näiden ilmiöiden todentamiseksi eli muokataan ja laajennetaan laitteistoa, jotta menetelmä voisi nousta aivan uudelle tasolle. Päätavoitteena on kehittää tapoja mitattavan signaalin kasvattamiseksi, jotta uudet NMOS-ilmiöt pystyttäisiin havaitsemaan, ja tutkitaan niiden soveltuvuutta materiaalien rakennetutkimukseen. Hankkeessa syntyy uusi spektroskopian laji, joka tarjoaa syvempää näkemystä aineen ominaisuuksiin ja yksityiskohtaiseen rakenteeseen sekä elävien kohteiden tarkan erotuskyvyn kuvantamiseen. Rahoitus on 254 000 euroa ajalle 1.9.2018–31.8.2021.

Tutkijatohtori – kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus

KT Johanna Sitomaniemi-San (Maantieteen tutkimusyksikkö) hankkeeseen Löytöretkeilijä, tutkimusmatkailija, kosmopoliitti: Kuinka meistä tuli uteliaita.

Nykyisiin länsimaisiin puhe- ja ajattelutapoihin sisältyy miltei varaukseton usko uteliaisuuteen. Esimerkiksi utelias lääkäri on empaattinen, utelias mieli voi hyvin, utelias matkailija on suvaitsevainen. Hankkeessa tutkitaan, miten ja minkälaisilla seurauksilla meistä tuli näin uteliaita ja uteliaisuudesta lumoutuneita. Tutkimuksen tulokulma on vahvasti poikkitieteellinen ja sijoittuu kulttuurimaantieteen, kulttuurihistorian, ja kasvatustieteen kentille. Aineisto koostuu nykyisistä ja historiallisista, julkisesti saatavilla olevista teksteistä ja kuvista, jotka sisältävät viittauksia uteliaisuuteen (esim. opetussuunnitelmatekstit, järjestöjen tuottamat materiaalit, tieteelliset julkaisut) niin Suomessa kuin muualla. Analyysissa hyödynnetään genealogisia, diskursiivisia, affektiteoreettisia ja postkoloniaalisia näkökulmia. Tutkimus osallistuu keskusteluihin tiedon tuottamisen politiikasta, (globaalin) kansalaisuuden rakentumisesta sekä erilaisuuden kohtaamisesta. Rahoitus on 250 000 euroa ajalle 1.9.2018–31.8.2021.

 

Viimeksi päivitetty: 29.6.2018