Naistutkimuspäivät 2007


ETUSIVU OHJELMA TYÖRYHMÄT PUHUJAT ILMOITTAUDU OHEISOHJELMA KÄYTÄNNÖN INFO KYSYMYKSIÄ? JÄRJESTÄJÄT IN ENGLISH	Naistutkimuspäivät Työryhmät ja niiden kuvaukset Naistutkimuspäivien abstraktivihko on tulostettavissa verkosta Ks. työryhmien aikataulu Työryhmäkuvaukset: ”Hoitsukoulusta huipulle, seminaarista sikariportaaseen?” Ammatissa toimiminen ja valta; Seija Jalagin, Marianne Junila Ecosocial sustainable future, power and gender / Ekososiaalinen kestävä tulevaisuus, valta ja sukupuoli, Kaarina Kailo *PERUTTU* Eroja ja vaarallisia suhteita – Opettaminen, ohjaus ja oppiminen yliopistoissa; Katariina Hakala, Pirkko Hynninen, Jaana Saarinen, Hanna Ojala, Outi Ylitapio-Mäntylä Estetiikka, Ruumiillisuus ja valta, Taina Kinnunen Gender, Power and the Body in Literary Texts; Ursula Chowaniec, Kirsi Räisälä, Marja Rytkönen *PERUTTU* Globalisaatio, uusliberalismi ja naisten asema; Kaarina Kailo Liikuttavat tunteet tutkimuksessa?; Vappu Sunnari Pohjoisen vallat, Hanna Peltomaa, Heidi Sinevaara-Niskanen *PERUTTU* Pornoakatemia esittää: kuinka katsoa pornoa queeristi?, Livia Hekanaho, Annamari Vänskä ** PERUTTU Sovittu köyhyys, Lea Rantanen PERUTTU Sukupuolinen ja seksuaalinen väkivalta, Mervi Heikkinen, Elina Luukkonen YHDISTETTY Sukupuolinen ja seksuaalinen väkivalta & Väkivallasta välittämiseen, Mervi Heikkinen, Sari Manninen Tiede, valta ja sukupuoli; Heini Hakosalo, Tiina Kinnunen PERUTTU Tutkimuskentän valta ja vastarinta; Tuija Koivunen, Hanna Ojala Tyttöydet liikkeessä; Karoliina Ojanen, Sanna Aaltonen Uskonto, Sukupuolisuus ja valta, Teemu Ratinen, Seija Jalagin Vallan kirjaimet. Sukupuolittuneet strategiat kirjoittamisen kentillä. Kirsti Salmi-Niklander, Kati Launis Vallan sukupuolitetut järjestykset – GENIE-tutkimushanke; Kevät Nousiainen Vallaton mediatutkimus? Feministisiä näkökulmia mediaan; Niina Kuorikoski Valta sosiaali- ja terveydenhuollossa; Mari Kangasniemi Valtaresurssien sukupuolijakauma; Pasi Malmi PERUTTU* ’Väkivallasta välittämiseen’ – Turvallisen koulukulttuurin rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet Sari Manninen/Tuija Huuki/Eija Alaraasakka YHDISTETTY Ylirajainen sukupuoli? Sukupuolen, kulttuurin ja rodullistavien käytäntöjen yhteenkietoutumia; Laura Huttunen, Hanna-Leena Nissilä Yrittäjyys, erot ja talouden valta; Sari Mononen, Maija Korhonen alkuun ”Hoitsukoulusta huipulle, seminaarista sikariportaaseen?” Ammatissa toimiminen ja valta Ammatteihin pääseminen ja niissä toimiminen on ollut historiallisesti sukupuolittunut ilmiö. Senkin jälkeen kun naisilla oli oikeus hankkia ammattiin johtava koulutus, heidän oikeuttaan harjoittaa ammattia rajoitettiin. Nykyään sukupuoli ei rajoita ammattiin pääsemistä, mutta sen sijaan se näyttäisi vaikuttavan siihen, miten asiantuntija-asema saavutetaan ja miten päästään vallankäyttäjäksi ammattikunnan sisällä, sekä siihen miten asiantuntijuutta ja ammattilaisuutta representoidaan. Toivotamme työryhmään tervetulleeksi paperit, joissa pohditaan sukupuolen merkitystä ammatissa toimimiselle, asiantuntijuudelle ja ammatillisille hierarkioille. Ilmiöitä voi käsitellä teoreettisesti tai empiiristen aineistojen avulla. Myös metodiset pohdinnat siitä sopivat teeman käsittelyyn. Aihetta voi lähestyä esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta historiallisesti ja / tai oman aikamme näkökulmasta: Millä edellytyksillä ammatteihin pääsee? Millä edellytyksillä ammateissa voi toimia? Millä edellytyksillä voi esiintyä ammattilaisena ja asiantuntijana? Millä tavoin sukupuoli estää, rajoittaa tai edistää ammatillista verkostoitumista? Työryhmän vetäjät FT Seija Jalagin ja FT Marianne Junila Historian laitos, Oulun yliopisto Seija.Jalagin(at)oulu.fi, Marianne.Junila(at)oulu.fi alkuun Ecosocial sustainable future, power and gender Ekososiaalinen kestävä tulevaisuus, valta ja sukupuoli TYÖRYHMÄ PERUTTU Ekososiaalinen kestävä tulevaisuus on kansainvälisen naisliikkeen keskeisiä tavoitteita ja teemoja. Tietoisuuden lisääntyminen ilmastonlämpenemisestä tekee samalla entistä tärkeämmäksi pohtia tutkia vallitsevan luontosuhteen, taloudellis-teknologisten valtasuhteiden ja länsimaisen maailmankuvan merkitystä ekologisesti kestämättömän talouskasvuideologian taustalla. Aihe kytkeytyy laajemmin uusliberalistisille arvoille ja politiikalle vaihtoehtoisten visioiden luomiseen, jonka keskiössä ovat myös intersektionaalisen sorron ja herruusjärjestelmien purkaminen. Työpajassa esitellään muun muassa laajan kansainvälisen Naiset huolenpitotalouden puolesta (Feminists for a Gift Economy)- ryhmän etno-, sukupuoli- ja ympäristösensitiivisiä tutkimuksia. Ryhmän alullepanija, Genevieve Vaughan ja aktivisti-tutkija Kaarina Kailo vetävät työpajaa ja toivottavat aiheeseen liittyvät alustukset tervetulleiksi yhteispalautetta varten. Työpajassa voidaan käsitellä myös aiheeseen läheisesti liittyviä pohjoisten ja alkuperäiskansojen naisten asemaa globalisaation puristuksessa. Työpajan kieli on englanti, mutta käsittelemme myös suomenkielisiä alustuksia. Työryhmän vetäjä: Kaarina Kailo Kaarina.kailo(at)oulu.fi Varttunut tutkija, Suomen Akatemia, Englannin kielen laitos, Oulun yliopisto alkuun Eroja ja vaarallisia suhteita - opettaminen, ohjaus ja oppiminen yliopistossa Oulun naistutkimuspäivien esiseminaarin keskiviikkona 14.11.2007 klo 12-16 toteuttavat KaFe (Kasvatuksen ja koulutuksen feministisen tutkimuksen erityisteemaryhmä) ja Hilma– Naistutkimuksen yliopistoverkosto Seminaarissa pohditaan yliopistollisen opettamisen ja ohjauksen haasteita feminististen pedagogiikkojen näkökulmista. Erityisesti tarkastellaan opetuksellisessa vuorovaikutuksessa ja kohtaamisissa todentuvia sukupuolen ja muiden eron ulottuvuuksien saamia merkityksiä sekä näiden väleihin ja rajoille jännittyviä valtasuhteita. Yliopistojen tutkimuksen ja opetuksen tehokkuusvaatimusten myötä katse on kohdistunut tutkintojen suorittamisen ja opinnäytetöiden ohjauksen tehostamiseen. Yliopisto-opetuksen kehittämiseen on perustettu omia yksiköitä ja hankkeita tuottamaan muun muassa pedagogisia opintoja yliopisto-opettajille ja yliopistopedagogiset opinnot ovat nousseet myös opetusvirkojen pätevyysvaatimuksiin. Mikä ohjaa yliopistopedagogiikkaa? Miten se puhuttelee opintoja suorittavia yliopisto-opettajia? Mitä opinnot tuovat käytännön opetustyöhön? Miten opettajat ja opiskelijat asettuvat opetukselliseen vuorovaikutukseen? Seminaarissa puretaan yliopistopedagogista asiantuntijuutta sekä pohditaan tiedon ja tietämisen suhdetta pedagogisissa performansseissa, joissa tietoon ja tietämiseen kietoutuvat myös osallistujien ruumiillisuus, kokemukset ja tunteet. Näiden kautta pohdimme mahdollisuuksia opettaa feministisesti, feminismiä, feminiinisesti, toisin, vikuroiden, kummasti, pervosti… Seminaarin ohjelma:** Klo 12.00-12.15 Seminaarin avaus (KTK 112) Klo 12.15-14.00 Paneeli (KTK 112) Katariina Hakala ja Pirkko Hynninen (HY): Toisin toistamassa ja kuinkas sitten kävikään? Tuula Juvonen (JY): Tarkastelun kohteena sukupuoli ja seksuaalisuus Kirsti Lempiäinen (TaY): Opettaminen ja tunteet Päivi Naskali (LaY): Saako feministi paasata? Jaana Saarinen (JY): Oppiminen ja kohtaamisen mahdollisuuksia Puheenjohtajat: Hanna Ojala ja Outi Ylitapio-Mäntylä Klo 14.00-14.15 Kahvitauko Klo 14.15-16.00 Teemoja ja keskusteluja (KTK 112) Annukka Jauhiainen (TY): Yliopistotyön muutokset ja opettamisen kipupisteet Anne K. Ollila ja Sari Vidén (LaY): "Odotin lähinnä ihan normi hapatusta, mutta yllätti kiinnostavuudellaan" Tasapainoilua ja pedagogisen paikan etsintää temppujen, kaalin ja koipallojen kentillä Sirkka Perttu ja Mervi Heikkinen (HY): Sukupuolisensitiiviset metodit ohjauksen tukena ammatillisessa koulutuksessa Vappu Sunnari, Mervi Heikkinen, Arja Rautio, Matti Nuutinen ja Marja Laitala (OY): Sexual harassment and coercion as a part of continuing segregation in the university - a comparative examination of data collected since the 1990s Keskustelua Yhteyshenkilöt: Katariina Hakala (HY), Katariina.hakala(at)helsinki.fi Pirkko Hynninen (HY), pirkko.hynninen(at)helsinki.fi Jaana Saarinen (JY), jaana.saarinen(at)edu.jyu.fi Hanna Ojala (TaY), Hanna.L.Ojala(at)uta.fi Outi Ylitapio-Mäntylä (LY), Outi.Ylitapio-Mäntylä(at)ulapland.fi alkuun Estetiikka, ruumiillisuus ja valta Miten sukupuoli, estetiikka ja valta kietoutuvat toisiinsa? Millaisia valtahierarkioita ”esteettinen aikakausi” luo, uusintaa ja rikkoo? Mitä tekemistä kauneudella on estetiikan kanssa? Työryhmän temaattinen painopiste on ruumiillisuus niin esteettisen arvostelman kohteena kuin tekijänä. Ruumiillisuus ymmärretään tässä yhteydessä nimenomaan sukupuolittuneeksi ruumiillisuudeksi. Näkökulma sukupuoleen voi paikantua esimerkiksi nais-, mies- tai queertutkimukseen. Työryhmä on monitieteinen. Siihen ovat tervetulleita esitelmät, joissa tarkastellaan esimerkiksi, miten ja millaista ruumista estetisoidaan ja sukupuolitetaan ruumiin representaatioissa. Entä miten ruumiin sekä erilaisten paikkojen, tilojen ja esineiden estetiikkaa määrittävä valta ruumiillistuu teoissa ja eletyissä kokemuksissa? Millaiset ruumiilliset toimijat edustavat erilaisia esteettisiä katseita? Työryhmän tavoitteena on auttaa oivaltamaan ja keksimään lähestymistapoja estetiikkaan, jotka huomioivat sen suhteen valtaan ja sukupuoleen. Työryhmän vetäjänä toimii Taina Kinnunen (tkinnun(at)cc.oulu.fi) alkuun Gender, Power and the Body in Literary Texts *TYÖRYHMÄ PERUTTU* How are representations of the body connected to power in societies going through social and cultural changes? Whose and what kind of bodies are represented in this context and how is this representation connected to gender? The goal of this workshop is to discuss connections between gender, power and the body in literary texts during periods of social transformation. The papers of this workshop will discuss, for example, female subjectivity, war, trauma, collective and individual memory, trans/national identities, sexuality, cultural pessimism. We invite papers on various aspects of the theme, theoretical and/or empirical. The workshop is coordinated by the research project “Generation, National Identity and the Body. Polish and Russian Women’s Writing in Transformation”. Coordinators: Urszula Chowaniec, Kirsi Räisälä, Marja Rytkönen (University of Tampere). Those interested in presenting a paper in the workshop are asked to send a 200-word abstract to marja.rytkonen(at)uta.fi by the end of September. alkuun Globalization, neoliberalism and the state of women's rights The focus of the workshop has changed on the basis of the abstracts received. The purpose is still to consider the state of women's status and rights under the neoliberal global regime. However, the papers given serve to introduce a general discussion about the new women's movement of re-sisters (Feminists for a Gift Economy) addressing a wider range of issues than those advocated by movements headed mostly by white women. Our starting point is that we need radically alternative academic and grassroots paradigms and economic models, as well as a welcoming receptivity towards non-eurocentric epistemes (e.g. the Sami logic of the gift) in order to dismantle the hegemonic neoliberal worldview. We need to show that there are alternatives to the patriarchal neoliberal socio-economic and political way of living and organizing societal land economic life. Coordinator Kaarina Kailo, Varttunut tutkija, Suomen Akatemia, Englannin kielen laitos, Oulun yliopisto kaarina.kailo(a)oulu.fi alkuun Liikuttavat tunteet tutkimuksessa? Työryhmään toivotaan esityksiä, joissa tarkastellaan tunteita tutkimuksen kohteena ja / tai tutkimusprosessien osana. Tunteiden substanssitarkastelun ohella tai sijasta näkökulma voi olla myös esimerkiksi metodinen, metodologinen tai eettinen. Erityisen tervetulleita ovat sellaiset esitykset, joissa tarkasteluun on sisällytetty valtakysymykset. Vetäjänä toimii Vappu Sunnari, Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto (vappu.sunnari(at)oulu.fi) alkuun Pohjoisen vallat *TYÖRYHMÄ PERUTTU* Pohjoisen vallat -työryhmässä pohditaan valtaa sen monissa ulottuvuuksissa kytkeytyneenä erityisesti pohjoiseen. Lähestymme pohjoisuutta ja kysymystä vallasta laajasti; ymmärrämme pohjoisen Suomen pohjoisesta aina arktiseen saakka ja tarkastelemme kysymystä vallasta monitieteisesti. Sukupuolen tematisointi ei ole ollut keskeistä kansallisessa eikä kansainvälisessäkään pohjoisen tutkimuksessa. Pohjoista on tutkittu mm. arktisessa tutkimuksessa noin kaksi vuosikymmentä, mutta kysymys sukupuolesta on noussut esille vasta viime vuosina. Naistutkimus tarjoaa välineitä tarkastella näitä moninaisia sukupuolen ja vallan teemoja pohjoisessa ja luo samalla uusia kriittisiä kysymyksenasetteluja pohjoisen tutkimukseen. Yhtä lailla voimme pohtia, mitä uutta pohjoisen tematiikka nostaa naistutkimuksen kenttään. Työryhmään toivotaan alustuksia, jotka käsittelevät valtaa pohjoisessa. Aihetta voi lähestyä esimerkiksi yhteisöjen, järjestöjen, globaalien toimijoiden tai instituutioiden tasolla. Työryhmään ovat tervetulleita kuulemaan alustuksia ja keskustelemaan kaikki pohjoisen tutkimuksesta kiinnostuneet. Abstraktit työryhmään pyydetään toimittamaan työryhmän vetäjille sähköpostitse. Työryhmän vetäjät: tutkimusmenetelmien assistentti Hanna Peltomaa Lapin ylipisto, Menetelmätieteiden laitos (hanna.peltomaa(at)ulapland.fi) ja tohtorikoulutettava Heidi Sinevaara-Niskanen Lapin yliopisto, Naistutkimusyksikkö / naistutkimuksen valtakunnallinen tohtorikoulu (heidi.sinevaara-niskanen(at)ulapland.fi) alkuun Pornoakatemia esittää: kuinka katsoa pornoa queeristi? **PERUTTU Mitä meillä on sanottavaa pornon käsitteestä, kun lähestymme pornoa, erilaisia pornoja, queer-teorian näkökulmasta? Mikä on suhteemme valtaan ja poliittisuuden käsitteeseen, kun keskustelemme pornon vaihtoehtoisista estetiikoista? Voiko pornoa katsoa, tutkia tai kuluttaa queeristi katsoen? Kutsumme mukaan työryhmään kaikkia niitä, joiden oma tutkimus koskettaa pornoa, pornoutumisen/pornoistumisen kysymyksiä tai pornon asemaa vaikkapa nykyisessä visuaalisen kulttuurin kentässä. Pohditko työssäsi pornon ja taiteen horjuvia, toisensa läpäiseviä rajoja? Miten problematisoida pornon ja eri taiteenlajien rajapintaa? Mikä tekee pornon ja miksi käsite on niin ongelmallinen? Samoja kysymyksiä ovat problematisoineet teoksissaan esimerkiksi Linda Williams ja Laura Kipinis. Kutsumme mukaan kaikki ne, joita kiinnostaa hanke, jossa pornoa moninaisuudessaan teoretisoidaan suhteessa sukupuolten ja seksuaalisuuksien tuottumisen ja rakentuneisuuden queereihin kysymyksiin. Mitä voisivat olla pornon transgressiiviset mahdollisuudet tai miten voimme lähestyä pornoa transgressiivisesti, saattaen sukupuolia ja seksuaalisuuksia järjestävät heteronormatiiviset valtasuhteet kyseenalaistavaan ja uutta tuottavaan epäjärjestykseen? Mikä on queer-tutkijan/queer-katsojan suhde pornon tuotantokoneistoon ja millaisin teorioin lähestyä pornon diskursseja ja konkreettisia käytäntöjä? Mihin feminismi, queer-aktivismi ja politiikka asettuvat tässä keskustelussa? Millä tavoin valta on läsnä kokemuksissamme pornon parissa: miten valta kirjoittautuu yhtä lailla pornon kuvastoihin kuin meihin pornoa kohtaavina, kuluttavina tai eri näkökulmista tutkivina subjekteina? Miksi porno kuohuttaa, kuvottaa, kiinnostaa, kiihottaa? Pornoakatemia, Suomen Akatemian rahoittama monitieteinen tutkimushanke, tarjoaa yhden kentän, jossa tutkia haastavasti ja queeristi pornografian käsitettä välttäen perinteistä pro-anti-asetelmaa. Tule kysymään, pohtimaan ja verkostoitumaan! Työryhmän koollekutsujina ja koordinaattoreina toimivat Suomen Queer-tutkimuksen Seuraa (SQS) ja Pornoakatemia-hanketta edustaa tutkija FT Annamari Vänskä (annamari.vanska(at)helsinki.fi). alkuun Sovittu köyhyys TYÖRYHMÄ PERUTTU Taloudellinen valta on vallankäytön kova ydin. Naisiin kohdistuu monella tavalla taloudellista alistamista sekä yhteiskunnallista että yksityistä. SOVITTU KÖYHYYS-Työryhmässä tarkastellaan muun muassa naisten palkkausta, palkkaeroja ja naisten köyhyyttä. Työryhmässä käydään läpi myös niitä keinoja, millä samapalkkaisuutta on Suomessa yritetty edistää ilman toivottuja tuloksia. Missä naisten köyhyys sovitaan ja uusinnetaan vuosi vuodelta? Ovatko vastuussa palkansaajajärjestöt ja työnantajat vai syytetäänkö segregoituneita työmarkkinoita? Löytyykö vastuunottajaksi muita kuin valtionvarainministeri Jyrki Katainen ennen vaaleja? Työryhmään toivotaan alustuksia, joissa käsitellään taloudellista valtaa. Toivotaan alustuksia, joissa naisiin kohdistuvaa taloudellista vallankäyttöä olisi käsitelty sekä kokonaisvaltisesti ja mahdollisimman laajasti esim. taloudelisten rakenteiden näkökulmasta että yksityisestä esim. perheen näkökulmasta. Globaali näkökulma aiheeseen on myös tervetullut. Työryhmä on monitieteinen jakäytännön läheinen. Tervetuloa esittämään, kuulemaan ja keskustelemaan! Työryhmän vetäjä: Lea Rantanen (lea.rantanen(at)jopiarvio.fi) kansantaloustieteilija, tutkija, kirjailija, kouluttaja ja konsultti JoipiArvio Oy Lisätietoja saa www.jopiarvio.fi alkuun Sukupuolinen ja seksuaalinen väkivalta YHDISTETTY ks. uusi kuvaus Monitieteiseen väkivaltatutkijoiden työryhmään ovat tervetulleita eri vaiheissa olevien tutkimus- ja/tai kehittämisprojektien esitykset, jotka käsittelevät sukupuolista ja seksuaalista väkivaltaa tai sen joitakin ilmenimismuotoja. Kriittiset tarkastelut esimerkiksi yhteiskunnallisten määrittelyiden ja toimenpiteiden kehittymistä ja pohdintoja tulevaisuuden vaihtoehdoista sisältävät paperit ovat työryhmätyöskentelyssä mielenkiintoisia. Tärkeitä teemoja ovat myös sukupuolisen ja seksuaalisen väkivallan käsitettä sekä uusia ilmiöön liittyviä käsitteellistyksiä tarkastelevat paperit, kuten intersektionaalisuuden ulottuvuuksien yhteisvaikutuksen tarkastelu sukupuolisessa ja seksuaalisessa väkivallassa tai sen eri muodoissa. Sukupuolista ja seksuaalista väkivaltaa voi tarkastella eri ympäristöissä, organisaationäkökulmasta, rajautuen Euroopan Unioniin, heijastella Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman vaikutusta jne. Esityksen voi fokusoida myös vallankäytön, valtautumisen ja tasa-arvon kysymyksiin. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat koulutukseen liittyvät monitieteiset tutkimus- ja kehittämisprojektit sekä ei-väkivaltaisen toimintakulttuurin luomisen mahdollisuuksia pohtivat esitykset. Työryhmän vetäjät: Mervi Heikkinen Oulun yliopisto mervi.heikkinen(at)oulu.fi Elina Luukkonen Oulun yliopisto elina.luukkonen(at)oulu.fi alkuun Tiede, valta ja sukupuoli PERUTTU* Työryhmässä puhutaan tieteellisestä vallasta sukupuolen näkökulmasta. Siinä kysytään mitä tieteellinen valta on, miten sitä käytetään ja kuka sitä käyttää sekä selvitetään, miten tiede käyttää valtaansa sukupuolen luomisessa ja miten sukupuoli vaikuttaa vallanjakoon tieteen sisällä. Näitä kysymyksiä voi lähestyä historiallisesta tai nykypäivän näkökulmasta, metodologisisti tai empiiristen tapaustutkimusten valossa. Työryhmän vetäjät Heini Hakosalo Oulun yliopisto heini.hakosalo(a)oulu.fi Tiina Kinnunen Joensuun yliopisto tiina.kinnunen(a)joensuu.fi alkuun Tutkimuskentän valta ja vastarinta Työryhmässä keskitytään pohtimaan tutkimuskenttään käsiksi pääsyn ja aineiston hankinnan ajankohtaisia haasteita. Ovatko haasteet samat kuin ennenkin vai ovatko ne muuttuneet 2000-luvulle tultaessa? Millaisia seurauksia mahdollisesta muutoksesta on naistutkimukselle? Yhden näkökulman haasteiden muuttumiseen antaa nykyinen opintoaikojen tiukentaminen ja tutkimusrahoituksen uudelleen suuntaaminen. Kun ennen graduntekijöitä kannustettiin itsenäiseen aineiston hankkimiseen ihmisten parissa, ohjataan nykyisin graduntekijöitä niin sanottujen valmiiden aineistojen pariin, jolloin säästyy aikaa ja vaivaa. Myös väitöskirjan tekijät ovat haasteiden edessä etsiessään rahoittajia aineiston tuottamiseen esimerkiksi kirjoituskutsuin, haastatteluja tekemällä, arkistoissa penkomalla saati pitkäkestoisen etnografisen kenttätyön avulla. Toisen näkökulman tarjoaa kysymys siitä, miten kentälle pääsyn neuvotteluissa suhtaudutaan tutkijan feministiseen orientaatioon. Joutuuko feministitutkija peittelemään tai jättämään kertomatta oman taustansa? Millaisia keinoja tutkija käyttää kentälle päästäkseen? Ohjaako joidenkin tahojen naistutkimuksen vastaisuus aineiston hankintaa? Millaisissa tilanteissa feministisestä orientaatiosta on tutkijalle etua? Kolmanneksi, ovatko tutkimuskentät ja niillä toimiminen muuttuneet? Haluavatko esimerkiksi erilaiset organisaatiot rajoittaa aineistonkeruuta organisaation sisällä tai jopa hyödyntää tutkimusta markkinoinnissa tai henkilöstöhallinnossa? Miten lisääntyvät sopimustutkimukset suuntaavat aineistojen jatkokäyttöä akateemisilla foorumeilla? Millä tavoin tutkija joutuu tinkimään suunnitelmistaan tehdessään aineiston hankintaa kentän ehdoilla? Feministisen metodologian, epistemologian, etiikan ja kentän kysymyksiin herkistymään ja sitä aikalaisanalysoimaan ovat lämpimästi tervetulleita kaikenlaisten aineistojen kanssa toimivat opiskelijat, tutkijat ja asian harrastajat. Voit esitellä yhtä hyvin alustavia ajatuksia, pidemmälle kehiteltyjä väitteitä kuin empiirisiä tai teoreettisia näkökulmia. Lähetä abstraktisi sähköpostilla Tuija Koivuselle Työryhmän vetäjät: Tuija Koivunen, Tampereen yliopisto, Naistutkimuksen laitos, tuija.koivunen(at)uta.fi Hanna Ojala, Tampereen yliopisto, Naistutkimuksen laitos, Hanna.L.Ojala(at)uta.fi alkuun Tyttöydet liikkeessä Työryhmässä tarkastellaan millaisia kytköksiä vallalla ja liikkumisella on tyttöjen elämässä. Liikkumisen voi tässä yhteydessä ymmärtää laajasti ja viitata sillä niin symbolisiin kuin materiaalisiin siirtymiin sekä liikkumisiin sekä paikasta että positiosta toiseen. Millaisia positioita tytöillä suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut tai on nykyään, joiden välillä liikkua? Millaisia valtasuhteita, valtautumisen rajoituksia, mahdollisuuksia tai neuvotteluja liittyy sellaisiin muutoksiin kuin fyysinen kehittyminen, maahanmuuttajuus tai koulutuksesta työhön siirtymiseen? Miten vallan kysymys asemoituu ja tuotetaan tyttöjen omissa kulttuurisissa käytänteissä? Mitä voisi olla vastarinta tyttöjen näkökulmasta? Entä miten tyttöyden käsite on liikkeessä ja millaista valtaa käsitteeseen liittyy? Tervetuloa työryhmään keskustelemaan, miten tytöt, valta ja liikkuminen nivoutuvat yhteen omassa työssäsi. Työryhmän vetäjät: FM Karoliina Ojanen (HY) (karoliina.ojanen(at)helsinki.fi) VTT Sanna Aaltonen (HY) (sanna.aaltonen(at)helsinki.fi) alkuun Uskonto, sukupuolisuus ja valta Uskonto, sukupuoli, seksuaalisuus ja valta kietoutuvat vahvasti toisiinsa. Juutalais-kristillisessä perinteessä erityisesti naisen sukupuoli ja seksuaalisuus on koettu uhkaavina ilmiöinä, joita on pyritty monin tavoin kontrolloimaan. Kysymys "oikeasta" ja "torjuttavasta" seksuaalisuudesta ja sukupuolesta on näin samalla liittynyt kiinteästi kysymykseen pyhästä ja epäpyhästä. Esimerkiksi seksuaalista halua, nautintoa, ruumiillisuutta, naiseutta sekä mieheyttä on pyritty määrittelemään ja ohjailemaan erilasiten uskonnollisten ihanteiden, ohjeiden ja määräysten kautta; uskonnon ja suupuolen suhde on ollut ennen kaikkea valtasuhde. Tässä työryhmässä tarkoituksena on tarkastella uskontoa, uskonnollisuutta, sukupuolta ja seksuaalisuutta erityisesti vallan näkökulmasta. Millä tavoin uskonto ja uskonnollisuus liittyvät seksuaalisuuteen, ruumiillisuuteen tai sukupuoleen? Kuinka uskonto toimiin sukupuolta ja seksuaalisuutta normittavana tekijänä? Mitä uskonto "tahtoo" sukupuolisuudeta? Entä miten valta tulisi määritellä uskonnollisuuden ja sukupuolisuuden kohdalla, ja kuinka valtasuhteita tulisi tarkastella? Vetäjänä toimivat Teemu Ratinen Joensuun yliopisto (teemu.ratinen(at)joensuu.fi) Seija Jalagin, Oulun yliopisto (seija.jalagin@oulu.fi) alkuun Vallan kirjaimet Sukupuolittuneet strategiat kirjoittamisen kentillä Työryhmässä pohditaan erilaisten kirjoittamisen muotojen moninaisia kytköksiä valtaan. Millaisia kamppailuja kirjoittamisen kentillä on käyty ja käydään parhaillaan? Millaisilla strategioilla erilaisia kirjallisia kenttiä ja kulttuureja otetaan haltuun? Miten luokka ja sukupuoli kytkeytyvät tähän kirjoittamisen ja vallan rihmastoon? Pohdinnan kohteina ovat myös vaihtoehtoiset julkaisemisen ja vuorovaikutuksen muodot, joita erilaisissa historiallisissa tilanteissa on kehitetty. Miten kiistämisen ja vastakulttuurin muodot kirjoittamisen kentällä rakentuvat ja toimivat? Ovatko naiset näissä kirjallisissa vastakulttuureissa toimijoita, vastaanottajia vai kirjoittamisen kohteita? Ovatko kirjoittajat vallankäyttäjiä vai vallanalaisia – vai kumpaakin? Kyseeseen tulevat sekä nykypäivän että menneen ajan kirjalliset aineistot, joita tarkastellaan vallan näkökulmasta. Aineisto voi koostua esimerkiksi lehdistä, kirjoista, käsikirjoituksista, omaelämäkerrallisista kirjoituksista, kirjallisten salonkien ja klubien materiaaleista, kirjeistä ja päiväkirjoista. Työryhmän vetäjät: Kati Launis FT, tutkija, Turun yliopisto / kotimainen kirjallisuus (klaunis(at)utu.fi) Kirsti Salmi-Niklander FT, tutkija, Helsingin yliopisto / folkloristiikka (salminik(at)mappi.helsinki.fi) alkuun Vallan sukupuolitetut järjestykset – GENIE- tutkimushanke (Suomen Akatemian tutkimusohjelma Valta Suomessa 2007–2010) Tutkimushanke Vallan sukupuolitetut järjestykset (GENIE) esittelee Suomen Akatemian Valta Suomessa (2007–2010) -tutkimusohjelmaan liittyvää tutkimusprojektiaan. Hankkeessa tutkitaan mm. hallinnan monitasoistumisen aiheuttamia muutoksia suomalaisiin valtarakenteisiin ja -mekanismeihin 2000-luvulla sukupuolivallan näkökulmasta. Tutkimme vallan ja sukupuolen suhdetta oikeuden ja politiikan teorioiden ja käytäntöjen kautta. Meitä kiinnostaa erityisesti oikeuden ja politiikan muuttuva suhde. Tutkimus käyttää kriittisesti hyväkseen pohjoismaisten valtatutkimusten käsitteistöä ja tuloksia ja pyrkii kehittämään niitä eteenpäin. Lähtökohtana on ajatus, että naisten pääsy valtaan ei näytä etenevän lineaarisesti vaan pikemminkin erilaisten paradoksaalisten yksi askel eteen, toinen taakse -kehityskulkujen kautta. Hankkeen johtajana toimii prof. Kevät Nousiainen Helsingin yliopistosta sekä post doc tutkijoina OTT Satu Paasilehto, VTT Anne Maria Holli, VTT Eeva Raevaara ja VTT Johanna Kantola. Hankkeeseen osallistuu tällä hetkellä kaksi väitöskirjan tekijää (OTK Outi Anttila, VTM Milja Saari) sekä muutama muu jatkokoulutettava liitännäisjäsenenä itse hankitun rahoituksen turvin. Työryhmän tarkoituksena on esitellä yleisesti Vallan sukupuolitetut järjestykset -tutkimushanketta ja erityisesti tutkimusryhmän jäsenten omia osahankkeita. Työryhmä toimii näin sekä tutkimusryhmän työseminaarina että hankkeen esittelynä Naistutkimuspäivien osallistujille. Työryhmän vetäjänä toimii Prof. Kevät Nousiainen, Helsingin yliopisto (kevat.nousiainen(at)helsinki.fi) alkuun Vallaton mediatutkimus? Feministisiä näkökulmia mediaan Feministinen mediatutkimus on moninainen ja kasvava tutkimusala myös Suomessa. Vuoden 2006 lopussa julkaistiin ensimmäinen feministisen mediatutkimuksen oppikirja ja esimerkiksi Lähikuva-lehdessä julkaistut artikkelit ja katsaukset edustavat usein feminististä elokuva- ja mediatutkimusta. Tutkimusalan piiriin mahtuu laaja kirjo erilaisia esimerkiksi mediatutkimuksen, elokuvatutkimuksen, kulttuurintutkimuksen, naistutkimuksen, queer-tutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen teorioita ja metodeja yhdisteleviä tutkimuksia. Viimeaikaisessa tutkimuksessa on tarkasteltu esimerkiksi naistenlehtien kuvastoa, television ja elokuvien nais- ja lesborepresentaatioita, mainontaa, julkisuutta sekä internetiä. Vallaton mediatutkimus? Feministisiä näkökulmia mediaan -työryhmä esittelee feministisesti suuntautuneen mediatutkimuksen kenttään kuuluvia tutkimuksia. Työryhmässä pohditaan eri medioiden sisältöjä, yleisöjä ja myös tuotantoa sukupuolen ja seksuaalisuuden sekä päivien pääteeman, vallan, näkökulmista. Voit pohtia esimerkiksi vallan ja sen eri muotojen sekä vastarinnan kietoutumista tutkimuskohteeseesi ja/tai tutkimusaineistoosi. Työryhmään ovat lämpimästi tervetulleita puhumaan tutkimuksen eri vaiheissa olevat feminististä mediatutkimusta tekevät opiskelijat, tutkijat, jatko-opiskelijat ja alan harrastajat. Työryhmän vetäjänä toimii: Niina Kuorikoski, Oulun yliopisto (niina.kuorikoski(at)oulu.fi) alkuun Valta sosiaali- ja terveydenhuollossa Valtaa voidaan tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollossa esimerkiksi yhteiskunnallisella, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän sisäisellä, ammatillisella, yksilöllisellä ja käsitteellisellä tasolla. Vallan tarkastelu näillä eri tasoilla on erityisen ajankohtaista niillä tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten vuoksi. Näitä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon politiikan, etiikan ja organisaatioiden muutokset (esimerkiksi palvelujen saatavuus, tarjottavuus, jakautuminen), sosiaali- ja terveyspalveluiden sisäinen johtaminen sekä työn- ja resurssienjako, valtakysymykset yksittäisten ammattiryhmien sisällä ja välillä, valta kliinisessä ja käytännöllisessä toiminnassa (esimerkiksi henkilökunnan keskinäisissä suhteissa sekä suhteissa potilaisiin, potilasryhmiin ja muihin hoidon kannalta keskeisiin ihmisiin). Käsitteellisellä tasolla vallan tarkastelu tarkoittaa valta käsitteen tutkimista, avaamista, ymmärtämistä ja määrittelyä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työryhmän vetäjänä toimii Mari Kangasniemi, Hoitotiede, Oulun yliopisto (mari.kangasniemi(at)oulu.fi) alkuun Valtaresurssien sukupuolijakauma PERUTTU* Työryhmän tavoitteena on tutustua vallan ja valtaresurssien sukupuolijakaumaan. Ryhmä aloittaa analysoimalla valtaa ja valtaresursseja käsitteellisesti, jonka jälkeen edetään kohti vallan ja valtaresurssien sukupuolijakaumaa koskevia empiirisiä tutkimuksia ja tilastoja. Työryhmä on luonteeltaan poikkitieteellinen eikä sitoudu yhteen ainoaan "oikeaan" paradigmaan. Tämä tarkoittaa sitä, että myös naistutkimuksen valtavirrasta poikkeavat näkemykset ja tilastot ovat tervetulleita. Työryhmän vetäjänä toimii Pasi Malmi, Lapin yliopisto (pasi.malmi(at)luukku.com) alkuun ’Väkivallasta välittämiseen’ - Turvallisen koulukulttuurin rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet. YHDISTETTY ks. uusi kuvaus Työryhmässä tarkastellaan koulumaailmaan sijoittuvaa sukupuolistunutta / seksualisoitunutta väkivaltaa ja toisarvostamista sekä koululaisten kokemaa turvattomuutta; näiden välisiä kytköksiä; sekä turvallisen koulukulttuurin rakentamisen / rakentumisen ehtoja ja mahdollisuuksia. Koska koulumaailman toisarvoistavat prosessit ja rakenteet sekä koettu turvattomuus ovat usein piiloisia, ja toimivat monella eri tasolla, niitä on hankala paikantaa ja muuttaa. Mitä tarkoittaa väkivallan piiloistuminen ja mitä on turvattomuus koululaisten kokemusmaailmassa? Millä toisarvoisuutta tuotetaan? Millä tavalla toisarvoistaminen intersektioituu koulussa? Onko turvatonta, väkivaltaista ja toisarvoistavaa koulukulttuuria mahdollista muuttaa turvalliseksi, väkivallattomaksi ja tasa-arvoa edistäväksi? Millä käytännön toimilla tällaista positiivista koulukulttuuria voitaisiin edistää? Työryhmän vetäjistä Sari Manninen on kiinnostunut näistä kysymyksistä maskuliinisuuksien ja etnisyyden näkökulmasta, Tuija Huuki lisäksi feminiinisyyksien näkökulmasta, ja Eija Alaraasakka tarkastelee koululaisten turvattomuuden kokemuksia. Olet lämpimästi tervetullut esittelemään tekeillä tai suunnitteilla olevaa tutkimustasi teoreettisesta tai käytännön näkökulmasta liittyen edellä mainittuihin teemoihin. Työryhmän vetäjinä toimivat: Eija Alaraasakka, KM Oulun yliopisto, naistutkimus eija.k.alaraasakka(at)oulu.fi Tuija Huuki, KM Oulun yliopisto, naistutkimus tuija.huuki(at)oulu.fi Sari Manninen, KM Oulun yliopisto, naistutkimus sarimann(at)paju.oulu.fi alkuun Ylirajainen sukupuoli? Sukupuolen, kulttuurin ja rodullistavien käytäntöjen yhteenkietoutumia Tapamme merkityksellistää sukupuolta niin kielessä kuin käytännöissäkin on monin tavoin kulttuuri- ja paikkasidonnaista.. Mitä tapahtuu sukupuolelle kun ihmiset liikkuvat yli maantieteellisten ja kulttuuristen rajojen? Mitä tapahtuu paikasta toiseen liikkuvien ihmisten omille käsityksille sukupuolesta, kun he liikkuvat yhdenlaisesta sukupuolijärjestelmästä toiseen? Miten kulttuuri, rodullistavat kategorisoinnit ja sukupuoli kietoutuvat toisiinsa kohdatessamme vieraita/ toisia? Miten yhdessä kulttuurisessa kontekstissa tuotettu teksti avautuu, kun sitä luetaan toisessa? Tässä työryhmässä pohdimme sukupuolen merkitystä transnationaalisuuden tutkimuksen näkökulmasta. Toivotamme tähän työryhmään tervetulleiksi kaikki sukupuolen, etnisyyden, liikkuvuuden ja ylirajaisuuden kysymyksistä kiinnostuneet. Vetäjinä toimivat Laura Huttunen, Tampereen yliopisto (laura.huttunen(a)uta.fi) Hanna-Leena Nissilä, Oulun yliopisto (hanna-leena.nissila(a)oulu.fi) alkuun Yrittäjyys, erot ja talouden valta Yrittäjäminä –tutkimusprojekti kutsuu keskustelemaan sosiaalisten erojen rakentumisesta, hallinnan teknologioista ja vallasta Naistutkimuspäivien työryhmään. Työryhmässä pohditaan tehokkuus-, tuottavuus-, innovaatio- ja laatuvaatimusten produktiivista valtaa tuottaa normatiiviseksi muodostuvia käytäntöjä, performaatioita ja subjektiviteetteja. Teemoina ovat pohdinnat sukupuolen, luokan ja kansalaisuuden sekä näihin liittyvien erojen rakentumisesta taloudellis-poliittisessa kontekstissa. Tuottaako toisaalta yksilöön keskittyvä ja samalla aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen kannustava (koulutus)poliittinen puhetapa uudenlaisia tapoja toimia? Millaisia kansalaisuuksia ja toimijuuksia tässä ympäristössä voi rakentua? Minkälaista valtaa yrittäjyyspuhe käyttää kouluissa ja yliopistoissa? Millaista tulevaisuutta yrittäjyys lupaa naisille ja maaseuduille? Miten minuutta "brändätään"? Millaisia minäteknologioita uusliberalistisissa käytännöissä on tarjolla? Keskusteltavaksi toivotaan empiirisiä, teoreettisia tai metodologisia puheenvuoroja sukupuolesta ja muista eroista taloudellis-poliittisessa kontekstissa. Työryhmän vetäjät toimivat tutkijoina Akatemian projektissa Yrittäjäminä - Koulutus, subjektiviteetti sekä mukaan ottamisen ja poissulkemisen prosessit jälkimodernissa yhteiskunnassa (2007-2010). Lisätietoja projektista Tervetuloa keskustelemaan! Työryhmän vetäjinä toimivat: Sari Mononen (sari.mononen(at)helsinki.fi) Maija Korhonen (maikorho(at)cc.joensuu.fi) alkuun Sukupuolinen ja seksuaalinen väkivalta & Väkivallasta välittämiseen** Monitieteiseen väkivaltatutkijoiden työryhmään ovat tervetulleita eri vaiheissa olevien tutkimus- ja/tai kehittämisprojektien esitykset, jotka käsittelevät sukupuolista ja seksuaalista väkivaltaa tai sen joitakin ilmenemismuotoja. Sukupuolista ja seksuaalista väkivaltaa voi tarkastella eri ympäristöissä, organisaationäkökulmasta jne. Esityksen voi fokusoida myös vallankäytön, valtautumisen ja tasa-arvon kysymyksiin. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat koulutukseen liittyvät monitieteiset tutkimus- ja kehittämisprojektit sekä ei-väkivaltaisen toimintakulttuurin luomisen mahdollisuuksia pohtivat esitykset. Työryhmässä tarkastellaan myös mm. koulumaailmaan sijoittuvaa sukupuolistunutta / seksualisoitunutta väkivaltaa ja toisarvostamista sekä koululaisten kokemaa turvattomuutta; näiden välisiä kytköksiä; sekä turvallisen koulukulttuurin rakentamisen / rakentumisen ehtoja ja mahdollisuuksia. Mitä tarkoittaa väkivallan piiloistuminen ja mitä on turvattomuus koululaisten kokemusmaailmassa? Millä toisarvoisuutta tuotetaan? Millä tavalla toisarvoistaminen intersektioituu koulussa? Onko turvatonta, väkivaltaista ja toisarvoistavaa koulukulttuuria mahdollista muuttaa turvalliseksi, väkivallattomaksi ja tasa-arvoa edistäväksi? Millä käytännön toimilla tällaista positiivista koulukulttuuria voitaisiin edistää? Tervetuloa! Työryhmän vetäjät: Sari Manninen, KM Oulun yliopisto, naistutkimus sarimann(at)paju.oulu.fi Mervi Heikkinen, KM Oulun yliopisto, nais- ja gendertutkimus mervi.heikkinen(at)oulu.fi	päivitetty 11.10.2007 / S.P.

”Hoitsukoulusta huipulle, seminaarista sikariportaaseen?” Ammatissa toimiminen ja valta

Ammatteihin pääseminen ja niissä toimiminen on ollut historiallisesti sukupuolittunut ilmiö. Senkin jälkeen kun naisilla oli oikeus hankkia ammattiin johtava koulutus, heidän oikeuttaan harjoittaa ammattia rajoitettiin. Nykyään sukupuoli ei rajoita ammattiin pääsemistä, mutta sen sijaan se näyttäisi vaikuttavan siihen, miten asiantuntija-asema saavutetaan ja miten päästään vallankäyttäjäksi ammattikunnan sisällä, sekä siihen miten asiantuntijuutta ja ammattilaisuutta representoidaan.

Toivotamme työryhmään tervetulleeksi paperit, joissa pohditaan sukupuolen merkitystä ammatissa toimimiselle, asiantuntijuudelle ja ammatillisille hierarkioille. Ilmiöitä voi käsitellä teoreettisesti tai empiiristen aineistojen avulla. Myös metodiset pohdinnat siitä sopivat teeman käsittelyyn. Aihetta voi lähestyä esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta historiallisesti ja / tai oman aikamme näkökulmasta:

Millä edellytyksillä ammatteihin pääsee?
Millä edellytyksillä ammateissa voi toimia?
Millä edellytyksillä voi esiintyä ammattilaisena ja asiantuntijana?
Millä tavoin sukupuoli estää, rajoittaa tai edistää ammatillista verkostoitumista?

Työryhmän vetäjät
FT Seija Jalagin ja FT Marianne Junila
Historian laitos, Oulun yliopisto
Seija.Jalagin(at)oulu.fi, Marianne.Junila(at)oulu.fi

Ecosocial sustainable future, power and gender
Ekososiaalinen kestävä tulevaisuus, valta ja sukupuoli
***TYÖRYHMÄ PERUTTU***

Ekososiaalinen kestävä tulevaisuus on kansainvälisen naisliikkeen keskeisiä tavoitteita ja teemoja. Tietoisuuden lisääntyminen ilmastonlämpenemisestä tekee samalla entistä tärkeämmäksi pohtia tutkia vallitsevan luontosuhteen, taloudellis-teknologisten valtasuhteiden ja länsimaisen maailmankuvan merkitystä ekologisesti kestämättömän talouskasvuideologian taustalla. Aihe kytkeytyy laajemmin uusliberalistisille arvoille ja politiikalle vaihtoehtoisten visioiden luomiseen, jonka keskiössä ovat myös intersektionaalisen sorron ja herruusjärjestelmien purkaminen. Työpajassa esitellään muun muassa laajan kansainvälisen Naiset huolenpitotalouden puolesta (Feminists for a Gift Economy)- ryhmän etno-, sukupuoli- ja ympäristösensitiivisiä tutkimuksia. Ryhmän alullepanija, Genevieve Vaughan ja aktivisti-tutkija Kaarina Kailo vetävät työpajaa ja toivottavat aiheeseen liittyvät alustukset tervetulleiksi yhteispalautetta varten. Työpajassa voidaan käsitellä myös aiheeseen läheisesti liittyviä pohjoisten ja alkuperäiskansojen naisten asemaa globalisaation puristuksessa. Työpajan kieli on englanti, mutta käsittelemme myös suomenkielisiä alustuksia.

Työryhmän vetäjä:
Kaarina Kailo Kaarina.kailo(at)oulu.fi
Varttunut tutkija, Suomen Akatemia, Englannin kielen laitos, Oulun yliopisto

Eroja ja vaarallisia suhteita - opettaminen, ohjaus ja oppiminen yliopistossa

Oulun naistutkimuspäivien esiseminaarin keskiviikkona 14.11.2007 klo 12-16 toteuttavat KaFe (Kasvatuksen ja koulutuksen feministisen tutkimuksen erityisteemaryhmä) ja Hilma– Naistutkimuksen yliopistoverkosto

Seminaarissa pohditaan yliopistollisen opettamisen ja ohjauksen haasteita feminististen pedagogiikkojen näkökulmista. Erityisesti tarkastellaan opetuksellisessa vuorovaikutuksessa ja kohtaamisissa todentuvia sukupuolen ja muiden eron ulottuvuuksien saamia merkityksiä sekä näiden väleihin ja rajoille jännittyviä valtasuhteita.

Yliopistojen tutkimuksen ja opetuksen tehokkuusvaatimusten myötä katse on kohdistunut tutkintojen suorittamisen ja opinnäytetöiden ohjauksen tehostamiseen. Yliopisto-opetuksen kehittämiseen on perustettu omia yksiköitä ja hankkeita tuottamaan muun muassa pedagogisia opintoja yliopisto-opettajille ja yliopistopedagogiset opinnot ovat nousseet myös opetusvirkojen pätevyysvaatimuksiin. Mikä ohjaa yliopistopedagogiikkaa? Miten se puhuttelee opintoja suorittavia yliopisto-opettajia? Mitä opinnot tuovat käytännön opetustyöhön? Miten opettajat ja opiskelijat asettuvat opetukselliseen vuorovaikutukseen?

Seminaarissa puretaan yliopistopedagogista asiantuntijuutta sekä pohditaan tiedon ja tietämisen suhdetta pedagogisissa performansseissa, joissa tietoon ja tietämiseen kietoutuvat myös osallistujien ruumiillisuus, kokemukset ja tunteet. Näiden kautta pohdimme mahdollisuuksia opettaa feministisesti, feminismiä, feminiinisesti, toisin, vikuroiden, kummasti, pervosti…

Yhteyshenkilöt:
Katariina Hakala (HY), Katariina.hakala(at)helsinki.fi
Pirkko Hynninen (HY), pirkko.hynninen(at)helsinki.fi
Jaana Saarinen (JY), jaana.saarinen(at)edu.jyu.fi
Hanna Ojala (TaY), Hanna.L.Ojala(at)uta.fi
Outi Ylitapio-Mäntylä (LY), Outi.Ylitapio-Mäntylä(at)ulapland.fi

Miten sukupuoli, estetiikka ja valta kietoutuvat toisiinsa? Millaisia valtahierarkioita ”esteettinen aikakausi” luo, uusintaa ja rikkoo? Mitä tekemistä kauneudella on estetiikan kanssa? Työryhmän temaattinen painopiste on ruumiillisuus niin esteettisen arvostelman kohteena kuin tekijänä. Ruumiillisuus ymmärretään tässä yhteydessä nimenomaan sukupuolittuneeksi ruumiillisuudeksi. Näkökulma sukupuoleen voi paikantua esimerkiksi nais-, mies- tai queertutkimukseen.

Työryhmä on monitieteinen. Siihen ovat tervetulleita esitelmät, joissa tarkastellaan esimerkiksi, miten ja millaista ruumista estetisoidaan ja sukupuolitetaan ruumiin representaatioissa. Entä miten ruumiin sekä erilaisten paikkojen, tilojen ja esineiden estetiikkaa määrittävä valta ruumiillistuu teoissa ja eletyissä kokemuksissa? Millaiset ruumiilliset toimijat edustavat erilaisia esteettisiä katseita? Työryhmän tavoitteena on auttaa oivaltamaan ja keksimään lähestymistapoja estetiikkaan, jotka huomioivat sen suhteen valtaan ja sukupuoleen.

How are representations of the body connected to power in societies going through social and cultural changes? Whose and what kind of bodies are represented in this context and how is this representation connected to gender? The goal of this workshop is to discuss connections between gender, power and the body in literary texts during periods of social transformation. The papers of this workshop will discuss, for example, female subjectivity, war, trauma, collective and individual memory, trans/national identities, sexuality, cultural pessimism.

We invite papers on various aspects of the theme, theoretical and/or empirical. The workshop is coordinated by the research project “Generation, National Identity and the Body. Polish and Russian Women’s Writing in Transformation”.

Coordinators:
Urszula Chowaniec, Kirsi Räisälä, Marja Rytkönen (University of Tampere). Those interested in presenting a paper in the workshop are asked to send a 200-word abstract to marja.rytkonen(at)uta.fi by the end of September.

alkuun

Globalization, neoliberalism and the state of women's rights

The focus of the workshop has changed on the basis of the abstracts
received. The purpose is still to consider the state of women's status and
rights under the neoliberal global regime. However, the papers given serve
to introduce a general discussion about the new women's movement of
re-sisters (Feminists for a Gift Economy) addressing a wider range of issues
than those advocated by movements headed mostly by white women. Our starting point is that we need radically alternative academic and grassroots
paradigms and economic models, as well as a welcoming receptivity towards
non-eurocentric epistemes (e.g. the Sami logic of the gift) in order to
dismantle the hegemonic neoliberal worldview. We need to show that there are alternatives to the patriarchal neoliberal socio-economic and political way of living and organizing societal land economic life.

Coordinator
Kaarina Kailo, Varttunut tutkija, Suomen Akatemia, Englannin kielen laitos, Oulun yliopisto
kaarina.kailo(a)oulu.fi

alkuun

Työryhmään toivotaan esityksiä, joissa tarkastellaan tunteita tutkimuksen kohteena ja / tai tutkimusprosessien osana. Tunteiden substanssitarkastelun ohella tai sijasta näkökulma voi olla myös esimerkiksi metodinen, metodologinen tai eettinen. Erityisen tervetulleita ovat sellaiset esitykset, joissa tarkasteluun on sisällytetty valtakysymykset.

Vetäjänä toimii
Vappu Sunnari, Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto
(vappu.sunnari(at)oulu.fi)

Pohjoisen vallat -työryhmässä pohditaan valtaa sen monissa ulottuvuuksissa kytkeytyneenä erityisesti pohjoiseen. Lähestymme pohjoisuutta ja kysymystä vallasta laajasti; ymmärrämme pohjoisen Suomen pohjoisesta aina arktiseen saakka ja tarkastelemme kysymystä vallasta monitieteisesti. Sukupuolen tematisointi ei ole ollut keskeistä kansallisessa eikä kansainvälisessäkään pohjoisen tutkimuksessa. Pohjoista on tutkittu mm. arktisessa tutkimuksessa noin kaksi vuosikymmentä, mutta kysymys sukupuolesta on noussut esille vasta viime vuosina. Naistutkimus tarjoaa välineitä tarkastella näitä moninaisia sukupuolen ja vallan teemoja pohjoisessa ja luo samalla uusia kriittisiä kysymyksenasetteluja pohjoisen tutkimukseen. Yhtä lailla voimme pohtia, mitä uutta pohjoisen tematiikka nostaa naistutkimuksen kenttään.

Työryhmään toivotaan alustuksia, jotka käsittelevät valtaa pohjoisessa. Aihetta voi lähestyä esimerkiksi yhteisöjen, järjestöjen, globaalien toimijoiden tai instituutioiden tasolla. Työryhmään ovat tervetulleita kuulemaan alustuksia ja keskustelemaan kaikki pohjoisen tutkimuksesta kiinnostuneet.

Abstraktit työryhmään pyydetään toimittamaan työryhmän vetäjille sähköpostitse.

Työryhmän vetäjät:
tutkimusmenetelmien assistentti Hanna Peltomaa Lapin ylipisto, Menetelmätieteiden laitos (hanna.peltomaa(at)ulapland.fi) ja
tohtorikoulutettava Heidi Sinevaara-Niskanen Lapin yliopisto, Naistutkimusyksikkö / naistutkimuksen valtakunnallinen tohtorikoulu
(heidi.sinevaara-niskanen(at)ulapland.fi)

Mitä meillä on sanottavaa pornon käsitteestä, kun lähestymme pornoa, erilaisia pornoja, queer-teorian näkökulmasta? Mikä on suhteemme valtaan ja poliittisuuden käsitteeseen, kun keskustelemme pornon vaihtoehtoisista estetiikoista? Voiko pornoa katsoa, tutkia tai kuluttaa queeristi katsoen?

Kutsumme mukaan työryhmään kaikkia niitä, joiden oma tutkimus koskettaa pornoa, pornoutumisen/pornoistumisen kysymyksiä tai pornon asemaa vaikkapa nykyisessä visuaalisen kulttuurin kentässä. Pohditko työssäsi pornon ja taiteen horjuvia, toisensa läpäiseviä rajoja? Miten problematisoida pornon ja eri taiteenlajien rajapintaa? Mikä tekee pornon ja miksi käsite on niin ongelmallinen? Samoja kysymyksiä ovat problematisoineet teoksissaan esimerkiksi Linda Williams ja Laura Kipinis. Kutsumme mukaan kaikki ne, joita kiinnostaa hanke, jossa pornoa moninaisuudessaan teoretisoidaan suhteessa sukupuolten ja seksuaalisuuksien tuottumisen ja rakentuneisuuden queereihin kysymyksiin.

Mitä voisivat olla pornon transgressiiviset mahdollisuudet tai miten voimme lähestyä pornoa transgressiivisesti, saattaen sukupuolia ja seksuaalisuuksia järjestävät heteronormatiiviset valtasuhteet kyseenalaistavaan ja uutta tuottavaan epäjärjestykseen? Mikä on queer-tutkijan/queer-katsojan suhde pornon tuotantokoneistoon ja millaisin teorioin lähestyä pornon diskursseja ja konkreettisia käytäntöjä? Mihin feminismi, queer-aktivismi ja politiikka asettuvat tässä keskustelussa? Millä tavoin valta on läsnä kokemuksissamme pornon parissa: miten valta kirjoittautuu yhtä lailla pornon kuvastoihin kuin meihin pornoa kohtaavina, kuluttavina tai eri näkökulmista tutkivina subjekteina? Miksi porno kuohuttaa, kuvottaa, kiinnostaa, kiihottaa?

Pornoakatemia, Suomen Akatemian rahoittama monitieteinen tutkimushanke, tarjoaa yhden kentän, jossa tutkia haastavasti ja queeristi pornografian käsitettä välttäen perinteistä pro-anti-asetelmaa. Tule kysymään, pohtimaan ja verkostoitumaan!

Työryhmän koollekutsujina ja koordinaattoreina toimivat Suomen Queer-tutkimuksen Seuraa (SQS) ja Pornoakatemia-hanketta edustaa tutkija FT Annamari Vänskä (annamari.vanska(at)helsinki.fi).

Taloudellinen valta on vallankäytön kova ydin. Naisiin kohdistuu monella tavalla taloudellista alistamista sekä yhteiskunnallista että yksityistä. SOVITTU KÖYHYYS-Työryhmässä tarkastellaan muun muassa naisten palkkausta, palkkaeroja ja naisten köyhyyttä. Työryhmässä käydään läpi myös niitä keinoja, millä samapalkkaisuutta on Suomessa yritetty edistää ilman toivottuja tuloksia.

Missä naisten köyhyys sovitaan ja uusinnetaan vuosi vuodelta? Ovatko vastuussa palkansaajajärjestöt ja työnantajat vai syytetäänkö segregoituneita työmarkkinoita? Löytyykö vastuunottajaksi muita kuin valtionvarainministeri Jyrki Katainen ennen vaaleja?

Työryhmään toivotaan alustuksia, joissa käsitellään taloudellista valtaa. Toivotaan alustuksia, joissa naisiin kohdistuvaa taloudellista vallankäyttöä olisi käsitelty sekä kokonaisvaltisesti ja mahdollisimman laajasti esim. taloudelisten rakenteiden näkökulmasta että yksityisestä esim. perheen näkökulmasta. Globaali näkökulma aiheeseen on myös tervetullut.

Työryhmä on monitieteinen jakäytännön läheinen. Tervetuloa esittämään, kuulemaan ja keskustelemaan!

Työryhmän vetäjä:
Lea Rantanen (lea.rantanen(at)jopiarvio.fi)
kansantaloustieteilija, tutkija, kirjailija, kouluttaja ja konsultti JoipiArvio Oy
Lisätietoja saa www.jopiarvio.fi

Kriittiset tarkastelut esimerkiksi yhteiskunnallisten määrittelyiden ja toimenpiteiden kehittymistä ja pohdintoja tulevaisuuden vaihtoehdoista sisältävät paperit ovat työryhmätyöskentelyssä mielenkiintoisia. Tärkeitä teemoja ovat myös sukupuolisen ja seksuaalisen väkivallan käsitettä sekä uusia ilmiöön liittyviä käsitteellistyksiä tarkastelevat paperit, kuten intersektionaalisuuden ulottuvuuksien yhteisvaikutuksen tarkastelu sukupuolisessa ja seksuaalisessa väkivallassa tai sen eri muodoissa.

Sukupuolista ja seksuaalista väkivaltaa voi tarkastella eri ympäristöissä, organisaationäkökulmasta, rajautuen Euroopan Unioniin, heijastella Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman vaikutusta jne. Esityksen voi fokusoida myös vallankäytön, valtautumisen ja tasa-arvon kysymyksiin. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat koulutukseen liittyvät monitieteiset tutkimus- ja kehittämisprojektit sekä ei-väkivaltaisen toimintakulttuurin luomisen mahdollisuuksia pohtivat esitykset.

Työryhmän vetäjät:
Mervi Heikkinen
Oulun yliopisto
mervi.heikkinen(at)oulu.fi

Työryhmässä puhutaan tieteellisestä vallasta sukupuolen näkökulmasta. Siinä kysytään mitä tieteellinen valta on, miten sitä käytetään ja kuka sitä käyttää sekä selvitetään, miten tiede käyttää valtaansa sukupuolen luomisessa ja miten sukupuoli vaikuttaa vallanjakoon tieteen sisällä. Näitä kysymyksiä voi lähestyä historiallisesta tai nykypäivän näkökulmasta, metodologisisti tai empiiristen tapaustutkimusten valossa.

Työryhmässä keskitytään pohtimaan tutkimuskenttään käsiksi pääsyn ja aineiston hankinnan ajankohtaisia haasteita. Ovatko haasteet samat kuin ennenkin vai ovatko ne muuttuneet 2000-luvulle tultaessa? Millaisia seurauksia mahdollisesta muutoksesta on naistutkimukselle?

Yhden näkökulman haasteiden muuttumiseen antaa nykyinen opintoaikojen tiukentaminen ja tutkimusrahoituksen uudelleen suuntaaminen. Kun ennen graduntekijöitä kannustettiin itsenäiseen aineiston hankkimiseen ihmisten parissa, ohjataan nykyisin graduntekijöitä niin sanottujen valmiiden aineistojen pariin, jolloin säästyy aikaa ja vaivaa. Myös väitöskirjan tekijät ovat haasteiden edessä etsiessään rahoittajia aineiston tuottamiseen esimerkiksi kirjoituskutsuin, haastatteluja tekemällä, arkistoissa penkomalla saati pitkäkestoisen etnografisen kenttätyön avulla.

Toisen näkökulman tarjoaa kysymys siitä, miten kentälle pääsyn neuvotteluissa suhtaudutaan tutkijan feministiseen orientaatioon. Joutuuko feministitutkija peittelemään tai jättämään kertomatta oman taustansa? Millaisia keinoja tutkija käyttää kentälle päästäkseen? Ohjaako joidenkin tahojen naistutkimuksen vastaisuus aineiston hankintaa? Millaisissa tilanteissa feministisestä orientaatiosta on tutkijalle etua?

Kolmanneksi, ovatko tutkimuskentät ja niillä toimiminen muuttuneet? Haluavatko esimerkiksi erilaiset organisaatiot rajoittaa aineistonkeruuta organisaation sisällä tai jopa hyödyntää tutkimusta markkinoinnissa tai henkilöstöhallinnossa? Miten lisääntyvät sopimustutkimukset suuntaavat aineistojen jatkokäyttöä akateemisilla foorumeilla? Millä tavoin tutkija joutuu tinkimään suunnitelmistaan tehdessään aineiston hankintaa kentän ehdoilla?

Feministisen metodologian, epistemologian, etiikan ja kentän kysymyksiin herkistymään ja
sitä aikalaisanalysoimaan ovat lämpimästi tervetulleita kaikenlaisten aineistojen kanssa
toimivat opiskelijat, tutkijat ja asian harrastajat. Voit esitellä yhtä hyvin alustavia ajatuksia, pidemmälle kehiteltyjä väitteitä kuin empiirisiä tai teoreettisia näkökulmia. Lähetä abstraktisi sähköpostilla Tuija Koivuselle

Työryhmän vetäjät:
Tuija Koivunen, Tampereen yliopisto, Naistutkimuksen laitos, tuija.koivunen(at)uta.fi
Hanna Ojala, Tampereen yliopisto, Naistutkimuksen laitos, Hanna.L.Ojala(at)uta.fi

Työryhmässä tarkastellaan millaisia kytköksiä vallalla ja liikkumisella on tyttöjen elämässä. Liikkumisen voi tässä yhteydessä ymmärtää laajasti ja viitata sillä niin symbolisiin kuin materiaalisiin siirtymiin sekä liikkumisiin sekä paikasta että positiosta toiseen.

Millaisia positioita tytöillä suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut tai on nykyään, joiden välillä liikkua? Millaisia valtasuhteita, valtautumisen rajoituksia, mahdollisuuksia tai neuvotteluja liittyy sellaisiin muutoksiin kuin fyysinen kehittyminen, maahanmuuttajuus tai koulutuksesta työhön siirtymiseen? Miten vallan kysymys asemoituu ja tuotetaan tyttöjen omissa kulttuurisissa käytänteissä? Mitä voisi olla vastarinta tyttöjen näkökulmasta? Entä miten tyttöyden käsite on liikkeessä ja millaista valtaa käsitteeseen liittyy?

Tervetuloa työryhmään keskustelemaan, miten tytöt, valta ja liikkuminen nivoutuvat yhteen omassa työssäsi.

Työryhmän vetäjät:
FM Karoliina Ojanen (HY) (karoliina.ojanen(at)helsinki.fi)
VTT Sanna Aaltonen (HY) (sanna.aaltonen(at)helsinki.fi)

Uskonto, sukupuoli, seksuaalisuus ja valta kietoutuvat vahvasti toisiinsa. Juutalais-kristillisessä perinteessä erityisesti naisen sukupuoli ja seksuaalisuus on koettu uhkaavina ilmiöinä, joita on pyritty monin tavoin kontrolloimaan. Kysymys "oikeasta" ja "torjuttavasta" seksuaalisuudesta ja sukupuolesta on näin samalla liittynyt kiinteästi kysymykseen pyhästä ja epäpyhästä. Esimerkiksi seksuaalista halua, nautintoa, ruumiillisuutta, naiseutta sekä mieheyttä on pyritty määrittelemään ja ohjailemaan erilasiten uskonnollisten ihanteiden, ohjeiden ja määräysten kautta; uskonnon ja suupuolen suhde on ollut ennen kaikkea valtasuhde.

Tässä työryhmässä tarkoituksena on tarkastella uskontoa, uskonnollisuutta, sukupuolta ja seksuaalisuutta erityisesti vallan näkökulmasta. Millä tavoin uskonto ja uskonnollisuus liittyvät seksuaalisuuteen, ruumiillisuuteen tai sukupuoleen? Kuinka uskonto toimiin sukupuolta ja seksuaalisuutta normittavana tekijänä? Mitä uskonto "tahtoo" sukupuolisuudeta? Entä miten valta tulisi määritellä uskonnollisuuden ja sukupuolisuuden kohdalla, ja kuinka valtasuhteita tulisi tarkastella?

Vetäjänä toimivat
Teemu Ratinen Joensuun yliopisto
(teemu.ratinen(at)joensuu.fi)

Työryhmässä pohditaan erilaisten kirjoittamisen muotojen moninaisia kytköksiä valtaan. Millaisia kamppailuja kirjoittamisen kentillä on käyty ja käydään parhaillaan? Millaisilla strategioilla erilaisia kirjallisia kenttiä ja kulttuureja otetaan haltuun? Miten luokka ja sukupuoli kytkeytyvät tähän kirjoittamisen ja vallan rihmastoon?

Pohdinnan kohteina ovat myös vaihtoehtoiset julkaisemisen ja vuorovaikutuksen muodot, joita
erilaisissa historiallisissa tilanteissa on kehitetty. Miten kiistämisen ja vastakulttuurin muodot kirjoittamisen kentällä rakentuvat ja toimivat? Ovatko naiset näissä kirjallisissa vastakulttuureissa toimijoita, vastaanottajia vai kirjoittamisen kohteita? Ovatko kirjoittajat vallankäyttäjiä vai vallanalaisia – vai kumpaakin?

Kyseeseen tulevat sekä nykypäivän että menneen ajan kirjalliset aineistot, joita tarkastellaan vallan näkökulmasta. Aineisto voi koostua esimerkiksi lehdistä, kirjoista, käsikirjoituksista, omaelämäkerrallisista kirjoituksista, kirjallisten salonkien ja klubien materiaaleista, kirjeistä ja päiväkirjoista.

Työryhmän vetäjät:
Kati Launis FT, tutkija, Turun yliopisto / kotimainen kirjallisuus
(klaunis(at)utu.fi)
Kirsti Salmi-Niklander FT, tutkija, Helsingin yliopisto / folkloristiikka (salminik(at)mappi.helsinki.fi)

Vallan sukupuolitetut järjestykset – GENIE- tutkimushanke (Suomen Akatemian tutkimusohjelma Valta Suomessa 2007–2010)

Tutkimushanke Vallan sukupuolitetut järjestykset (GENIE) esittelee Suomen Akatemian Valta Suomessa (2007–2010) -tutkimusohjelmaan liittyvää tutkimusprojektiaan. Hankkeessa tutkitaan mm. hallinnan monitasoistumisen aiheuttamia muutoksia suomalaisiin valtarakenteisiin ja -mekanismeihin 2000-luvulla sukupuolivallan näkökulmasta.

Tutkimme vallan ja sukupuolen suhdetta oikeuden ja politiikan teorioiden ja käytäntöjen kautta. Meitä kiinnostaa erityisesti oikeuden ja politiikan muuttuva suhde. Tutkimus käyttää kriittisesti hyväkseen pohjoismaisten valtatutkimusten käsitteistöä ja tuloksia ja pyrkii kehittämään niitä eteenpäin. Lähtökohtana on ajatus, että naisten pääsy valtaan ei näytä etenevän lineaarisesti vaan pikemminkin erilaisten paradoksaalisten yksi askel eteen, toinen taakse -kehityskulkujen kautta.

Hankkeen johtajana toimii prof. Kevät Nousiainen Helsingin yliopistosta sekä post doc tutkijoina OTT Satu Paasilehto, VTT Anne Maria Holli, VTT Eeva Raevaara ja VTT Johanna Kantola. Hankkeeseen osallistuu tällä hetkellä kaksi väitöskirjan tekijää (OTK Outi Anttila, VTM Milja Saari) sekä muutama muu jatkokoulutettava liitännäisjäsenenä itse hankitun rahoituksen turvin.

Työryhmän tarkoituksena on esitellä yleisesti Vallan sukupuolitetut järjestykset -tutkimushanketta ja erityisesti tutkimusryhmän jäsenten omia osahankkeita. Työryhmä toimii näin sekä tutkimusryhmän työseminaarina että hankkeen esittelynä Naistutkimuspäivien osallistujille.

Työryhmän vetäjänä toimii
Prof. Kevät Nousiainen, Helsingin yliopisto (kevat.nousiainen(at)helsinki.fi)

Feministinen mediatutkimus on moninainen ja kasvava tutkimusala myös Suomessa. Vuoden 2006 lopussa julkaistiin ensimmäinen feministisen mediatutkimuksen oppikirja ja esimerkiksi Lähikuva-lehdessä julkaistut artikkelit ja katsaukset edustavat usein feminististä elokuva- ja mediatutkimusta. Tutkimusalan piiriin mahtuu laaja kirjo erilaisia esimerkiksi mediatutkimuksen, elokuvatutkimuksen, kulttuurintutkimuksen, naistutkimuksen, queer-tutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen teorioita ja metodeja yhdisteleviä tutkimuksia. Viimeaikaisessa tutkimuksessa on tarkasteltu esimerkiksi naistenlehtien kuvastoa, television ja elokuvien nais- ja lesborepresentaatioita, mainontaa, julkisuutta sekä internetiä.

Vallaton mediatutkimus? Feministisiä näkökulmia mediaan -työryhmä esittelee feministisesti suuntautuneen mediatutkimuksen kenttään kuuluvia tutkimuksia. Työryhmässä pohditaan eri medioiden sisältöjä, yleisöjä ja myös tuotantoa sukupuolen ja seksuaalisuuden sekä päivien pääteeman, vallan, näkökulmista. Voit pohtia esimerkiksi vallan ja sen eri muotojen sekä vastarinnan kietoutumista tutkimuskohteeseesi ja/tai tutkimusaineistoosi. Työryhmään ovat lämpimästi tervetulleita puhumaan tutkimuksen eri vaiheissa olevat feminististä mediatutkimusta tekevät opiskelijat, tutkijat, jatko-opiskelijat ja alan harrastajat.

Työryhmän vetäjänä toimii:
Niina Kuorikoski, Oulun yliopisto (niina.kuorikoski(at)oulu.fi)

Valtaa voidaan tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollossa esimerkiksi yhteiskunnallisella, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän sisäisellä, ammatillisella, yksilöllisellä ja käsitteellisellä tasolla. Vallan tarkastelu näillä eri tasoilla on erityisen ajankohtaista niillä tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten vuoksi. Näitä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon politiikan, etiikan ja organisaatioiden muutokset (esimerkiksi palvelujen saatavuus, tarjottavuus, jakautuminen), sosiaali- ja terveyspalveluiden sisäinen johtaminen sekä työn- ja resurssienjako, valtakysymykset yksittäisten ammattiryhmien sisällä ja välillä, valta kliinisessä ja käytännöllisessä toiminnassa (esimerkiksi henkilökunnan keskinäisissä suhteissa sekä suhteissa potilaisiin, potilasryhmiin ja muihin hoidon kannalta keskeisiin ihmisiin). Käsitteellisellä tasolla vallan tarkastelu tarkoittaa valta käsitteen tutkimista, avaamista, ymmärtämistä ja määrittelyä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Työryhmän vetäjänä toimii
Mari Kangasniemi, Hoitotiede, Oulun yliopisto
(mari.kangasniemi(at)oulu.fi)

Työryhmän tavoitteena on tutustua vallan ja valtaresurssien sukupuolijakaumaan. Ryhmä aloittaa analysoimalla valtaa ja valtaresursseja käsitteellisesti, jonka jälkeen edetään kohti vallan ja valtaresurssien sukupuolijakaumaa koskevia empiirisiä tutkimuksia ja tilastoja.

Työryhmä on luonteeltaan poikkitieteellinen eikä sitoudu yhteen ainoaan "oikeaan" paradigmaan. Tämä tarkoittaa sitä, että myös naistutkimuksen valtavirrasta poikkeavat näkemykset ja tilastot ovat tervetulleita.

Työryhmän vetäjänä toimii
Pasi Malmi, Lapin yliopisto
(pasi.malmi(at)luukku.com)

’Väkivallasta välittämiseen’ - Turvallisen koulukulttuurin rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet.
****YHDISTETTY**** ks. uusi kuvaus

Työryhmässä tarkastellaan koulumaailmaan sijoittuvaa sukupuolistunutta / seksualisoitunutta väkivaltaa ja toisarvostamista sekä koululaisten kokemaa turvattomuutta; näiden välisiä kytköksiä; sekä turvallisen koulukulttuurin rakentamisen / rakentumisen ehtoja ja mahdollisuuksia. Koska koulumaailman toisarvoistavat prosessit ja rakenteet sekä koettu turvattomuus ovat usein piiloisia, ja toimivat monella eri tasolla, niitä on hankala paikantaa ja muuttaa.

Mitä tarkoittaa väkivallan piiloistuminen ja mitä on turvattomuus koululaisten kokemusmaailmassa? Millä toisarvoisuutta tuotetaan? Millä tavalla toisarvoistaminen intersektioituu koulussa? Onko turvatonta, väkivaltaista ja toisarvoistavaa koulukulttuuria mahdollista muuttaa turvalliseksi, väkivallattomaksi ja tasa-arvoa edistäväksi? Millä käytännön toimilla tällaista positiivista koulukulttuuria voitaisiin edistää?

Työryhmän vetäjistä Sari Manninen on kiinnostunut näistä kysymyksistä maskuliinisuuksien ja etnisyyden näkökulmasta, Tuija Huuki lisäksi feminiinisyyksien näkökulmasta, ja Eija Alaraasakka tarkastelee koululaisten turvattomuuden kokemuksia.

Olet lämpimästi tervetullut esittelemään tekeillä tai suunnitteilla olevaa tutkimustasi teoreettisesta tai käytännön näkökulmasta liittyen edellä mainittuihin teemoihin.

Eija Alaraasakka, KM
Oulun yliopisto, naistutkimus
eija.k.alaraasakka(at)oulu.fi

Ylirajainen sukupuoli? Sukupuolen, kulttuurin ja rodullistavien käytäntöjen yhteenkietoutumia

Tapamme merkityksellistää sukupuolta niin kielessä kuin käytännöissäkin on monin tavoin kulttuuri- ja paikkasidonnaista.. Mitä tapahtuu sukupuolelle kun ihmiset liikkuvat yli maantieteellisten ja kulttuuristen rajojen? Mitä tapahtuu paikasta toiseen liikkuvien ihmisten omille käsityksille sukupuolesta, kun he liikkuvat yhdenlaisesta sukupuolijärjestelmästä toiseen? Miten kulttuuri, rodullistavat kategorisoinnit ja sukupuoli kietoutuvat toisiinsa kohdatessamme vieraita/ toisia? Miten yhdessä kulttuurisessa kontekstissa tuotettu teksti avautuu, kun sitä luetaan toisessa? Tässä työryhmässä pohdimme sukupuolen merkitystä transnationaalisuuden tutkimuksen näkökulmasta. Toivotamme tähän työryhmään tervetulleiksi kaikki sukupuolen, etnisyyden, liikkuvuuden ja ylirajaisuuden kysymyksistä kiinnostuneet.

Vetäjinä toimivat
Laura Huttunen, Tampereen yliopisto (laura.huttunen(a)uta.fi)
Hanna-Leena Nissilä, Oulun yliopisto (hanna-leena.nissila(a)oulu.fi)

alkuun

Yrittäjyys, erot ja talouden valta

Yrittäjäminä –tutkimusprojekti kutsuu keskustelemaan sosiaalisten erojen rakentumisesta, hallinnan teknologioista ja vallasta Naistutkimuspäivien työryhmään. Työryhmässä pohditaan tehokkuus-, tuottavuus-, innovaatio- ja laatuvaatimusten produktiivista valtaa tuottaa normatiiviseksi muodostuvia käytäntöjä, performaatioita ja subjektiviteetteja.

Teemoina ovat pohdinnat sukupuolen, luokan ja kansalaisuuden sekä näihin liittyvien erojen rakentumisesta taloudellis-poliittisessa kontekstissa. Tuottaako toisaalta yksilöön keskittyvä ja samalla aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen kannustava (koulutus)poliittinen puhetapa uudenlaisia tapoja toimia? Millaisia kansalaisuuksia ja toimijuuksia tässä ympäristössä voi rakentua? Minkälaista valtaa yrittäjyyspuhe käyttää kouluissa ja yliopistoissa? Millaista tulevaisuutta yrittäjyys lupaa naisille ja maaseuduille? Miten minuutta "brändätään"? Millaisia minäteknologioita uusliberalistisissa käytännöissä on tarjolla?

Keskusteltavaksi toivotaan empiirisiä, teoreettisia tai metodologisia puheenvuoroja sukupuolesta ja muista eroista taloudellis-poliittisessa kontekstissa.

Työryhmän vetäjät toimivat tutkijoina Akatemian projektissa Yrittäjäminä - Koulutus, subjektiviteetti sekä mukaan ottamisen ja poissulkemisen prosessit jälkimodernissa yhteiskunnassa (2007-2010).

Lisätietoja projektista

Tervetuloa keskustelemaan!

Työryhmän vetäjinä toimivat:
Sari Mononen (sari.mononen(at)helsinki.fi)
Maija Korhonen (maikorho(at)cc.joensuu.fi)

alkuun

Sukupuolinen ja seksuaalinen väkivalta & Väkivallasta välittämiseen

Monitieteiseen väkivaltatutkijoiden työryhmään ovat tervetulleita eri vaiheissa olevien tutkimus- ja/tai kehittämisprojektien esitykset, jotka käsittelevät sukupuolista ja seksuaalista väkivaltaa tai sen joitakin ilmenemismuotoja. Sukupuolista ja seksuaalista väkivaltaa voi tarkastella eri ympäristöissä, organisaationäkökulmasta jne. Esityksen voi fokusoida myös vallankäytön, valtautumisen ja tasa-arvon kysymyksiin. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat koulutukseen liittyvät monitieteiset tutkimus- ja kehittämisprojektit sekä ei-väkivaltaisen toimintakulttuurin luomisen mahdollisuuksia pohtivat esitykset.

Työryhmässä tarkastellaan myös mm. koulumaailmaan sijoittuvaa sukupuolistunutta / seksualisoitunutta väkivaltaa ja toisarvostamista sekä koululaisten kokemaa turvattomuutta; näiden välisiä kytköksiä; sekä turvallisen koulukulttuurin rakentamisen / rakentumisen ehtoja ja mahdollisuuksia. Mitä tarkoittaa väkivallan piiloistuminen ja mitä on turvattomuus koululaisten kokemusmaailmassa? Millä toisarvoisuutta tuotetaan? Millä tavalla toisarvoistaminen intersektioituu koulussa? Onko turvatonta, väkivaltaista ja toisarvoistavaa koulukulttuuria mahdollista muuttaa turvalliseksi, väkivallattomaksi ja tasa-arvoa edistäväksi? Millä käytännön toimilla tällaista positiivista koulukulttuuria voitaisiin edistää?

Tervetuloa!

Työryhmän vetäjät:
Sari Manninen, KM
Oulun yliopisto, naistutkimus
sarimann(at)paju.oulu.fi

Mervi Heikkinen, KM
Oulun yliopisto, nais- ja gendertutkimus
mervi.heikkinen(at)oulu.fi