NRPIF - Esittelyssä Aurinko
Oulun yliopisto


Aurinko on meitä lähinnä oleva tähti sekä tärkein ja helpoimmin havaittava kappale taivaalla. Se kattaa aurinkokunnan massasta lähes kaiken eli noin 99,8%. Tuosta noin 75% on vetyä ja 25% heliumia ja vain 0,1% raskaampia alkuaineita. Kaikki muut aurinkokunnan kappaleet kiertävät Aurinkoa.

Suuresta koosta johtuen Auringossa vallitsee erittäin kova paine ja suuri lämpötila. Aurinko tuottaakin kaiken energiansa syvällä ytimessään, missä noin 15 miljoonan asteen lämpötilassa vety fuusioituu heliumiksi. Noin 0,7% fuusioituvasta vedystä muuttuu energiaksi ja matkaa liike-energiana ja gammasäteilynä ytimestä Auringon pinnalle. Matkalla se muuttuu vähä-energisemmäksi ja pinnalle päästyään säteilee edelleen avaruuteen pääasiassa näkyvänä valona. Joka sekunti noin 700 miljoonaa tonnia vetyä fuusioituu heliumiksi, ja tuosta noin 5 miljoonaa tonnia muuttuu puhtaaksi energiaksi. Toisin sanoen tähtemme massa pienenee koko ajan.


[Kuva: Auringon toimintaa selittävä kaavio. Klikkaa kuvaa jotta näet tekstitkin]

Auringon elämänkaari on tällä hetkellä noin puolessavälissä, eli suurin piirtein 5 miljardin vuoden paikkeilla. Auringon säteilyteho kuitenkin kasvaa hiljalleen, ja jo noin miljardin vuoden kuluttua elämä Maapallolla (nykyisen kaltaisena) voi olla jo mahdotonta.

Auringon ulko-osat kiertävät tähteä differentiaalisesti: ekvaattorin materia kiertää tähden ympäri runsaassa 25 vuorokaudessa mutta napa-alueiden aineella sama kestää jopa 36 vrk. Tämä johtu siitä, että Aurinko ei ole kiinteä kappale kuten Maa, vaan koostuu plasmasta - suuressa lämpötilassa ionisoituneesta kaasusta.


[Kuva: Auringosta purkautuu koko ajan suuria määriä ainetta, mutta aika ajoin sattuu myös yksittäisiä silminnähtävästi jättimäisiä purkauksia.]

Aurinko pinta eli photosfääri on huomattavasti kylmempi kuin sisäosat, "vain" noin 5800 celsiusastetta. Ajoittain pinnalla on nähtävissä kylmempiä alueita, auringonpilkkuja, joissa lämpötila laskee vielä noin 2000 astetta kylmemmäksi.

Auringon 'ilmakehä' eli korona on hyvin kuuma, noin 1000000 astetta. Aine siinä on kuitenkin niin harvaa että ei voida enää puhua lämmästä sanan perinteisessä merkityksessä, vaan kyse on ainoastaan hiukkasten liike-energiasta. Koronassa nimittäin puhaltaa aurinkotuuli, joka koostuu harvasta varattujen hiukkasten virrasta jotka syöksyvät Auringosta poispäin noin 450km/sek - hiukkaset ikään kuin ratsastavat Auringon spiraalinomaisen magneettikentän mukana. Korona ohenee koko ajan mitä kauemmas Auringosta päästään, mutta se ulottuu aina tähtienväliseen avaruuteen asti. Planeetat ovat siis oikeastaan Auringon 'ilmakehän' sisällä.


[Kuva: Aurinko on huomattavan paljon massiivisempi kuin
kaikki muut aurinkokunnan kappaleet yhteensä.
Tässä Aurinko ja suurimmat planeetat vertailussa.]

Auringon magneettikenttä ja aurinkotuuli ovat nähtävissä mm. siinä miten komeettojen hännät suuntautuvat poispäin Auringosta, tai siinä kuinka Maapallon magneettikentän päiväpuoli on litistynyt ja yöpuoli venynyt miljoonien kilometrien pituiseksi. Auringosta purkautuvat hiukkaset aiheuttavat lisäksi Maapallon napa-alueiden läheisyydessä komeita revontulia.


Aurinkoa, aurinkotuulta ja niiden vuorovaikutusta Maapallon kanssa on tutkinut lukematon joukko avaruusluotaimia. Tässä osa:

  • Pioneer 5-9 (NASA '59-)
  • Skylab (NASA '73-74)
  • Explorer 49 (NASA '73)
  • Helios 1&2 (NASA/Länsi-Saksa '74 & '76)
  • Solar Maximum Mission (NASA '80-'89)
  • Yohkoh (Japani/NASA/Iso-Britannia, '91-)
  • Ulysses (NASA/ESA '90-) WWW (ESA) WWW (NASA)
  • SOHO (ESA '95-) (enemmän dataa) WWW
  • Cluster 2 (ESA 2000-) WWW
  • Tulevaisuudessa SolarOrbiter (ESA) WWW
(tärkeimmät satelliitit paksunnoksella, punaisella ne joiden dataa löytyy arkistosta, sinisellä taas ne joiden data löytyy avaruusfysiikan tutkimusryhmästä)


Tietojen pääasiallinen lähde: Views of the Solar System

Lisätietoja:


- Aurinko - Merkurius - Venus - Maapallo - Kuu - Mars -
- Jupiter - Galilein kuut - Saturnus - Titan - Uranus - Neptunus -
- Pluto & Kharon - Asteroidit - Komeetat - Syvän taivaan kohteet -

Voit katsoa myös yksityiskohtaisempaa listaa materiaaleista.

- Pääsivu - Palvelut - Materiaalit - Tutkimus - Linkit -
- In English - PŒ Svenska -

Sivut teki Jarmo Korteniemi 2001