Maapallo on kolmas planeetta Auringosta, ja ainoa jonka pinnalla on nestemäistä vettä: se peittää noin 70% koko pallon pinnasta. Maapallon kuivan maan pinta-ala onkin lähes täsmälleen sama kuin puolet pienemmän Marsin koko ala.

Planeetan kaasukehä koostuu pääasiassa typestä (71%) ja hapesta (21%). Planeetan ja kaasun paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Pinnalta katsottuna ilmakehän näkyvin ominaisuus on sen sinisyys, joka syntyy kun valo siroaa kaasumolekyyleistä. Ilmakehä päästää lävitseen vain osan Auringon säteilystä, ja esimerkiksi haitallinen UV-säteily kilpistyy jo monenkymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevasta otsonikerroksesta.

Maapalloa peittää suurimmaksi osaksi - sekä maalla että merellä - ohut kerros itseään kopioivia äärettämän monimutkaisia hiili-happi-vety-yhdisteitä, joista osa jopa liikkuu. Tämä 'elämän' esiintymisen mahdollistaa jo edellä mainittu nestemäinen vesi sekä ilmakehän happi.

[Kuva: Planeettamme näyttääkin avaruudesta lähinnä sinivalkoiselta vesimaailmalta - meret näyttävät sinisiltä ja vesihäyrystä koostuvat pilvet sekä napajäätiköt näkyvät valkoisina. Vain siellä täällä voidaan havaita vihreänä tai ruskeana näkyvää kuivaa maata.]

Maapallon kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta, jotka kelluvat vaipan sulan kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja vulkaanista toimintaa.

Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin sula rauta-nikkeli-ydin joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän mikä suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta suurienergiseltä hiukkaspommitukselta. Lähellä napa-alueita hiukkaspommitus voidaan nähdä paljain silmin äiseen aikaan värikkäinä revontulina.

Yöpuolelta katsottaessa mannerten ja jokien rannikot näkyvät kirkkaasti loistavina helminauhoina - ihmisasutus näkyy avaruuteen asti. Lisäksi Maapallo voidaan myös kuulla paljon kauempana - radiomelumme on kulkenut jo lähes sata valovuotta avaruuteen.

Maapallo on tietystikin eniten satelliiteilla tarkkailtu aurinkokunnan kohde. Tässä muutama esimerkki kaukokartoitussateliiteista:

• SPOT WWW WWW
• IMAGE (NASA '00)
• Ikonos (ensimmäinen tarkka yksityinen ja kaupallinen satelliitti) WWW
• Landsat WWW
• Tulevaisuudessa Envisat (ESA '02) WWW

Tietojen pääasiallinen lähde: Views of the Solar System

Lisätietoja:

• Views of the Solar System
  
• The Nine Planets
  
• Tähtitieteen viitetietokanta (URSA)

- Pääsivu - Palvelut - Materiaalit - Tutkimus - Linkit -
- In English - PΠSvenska -

Sivut teki Jarmo Korteniemi 2001