Lukuvuosi ja lukukaudet
Yliopiston perussäännön mukaan lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta.
Opetusta annetaan opetussuunnitelmissa määrättyinä ajanjaksoina.
Kesäkuun 1. päivän ja elokuun 31. päivän välisenä aikana on varattava vähintään kuukauden pituinen aika, jona perustutkinto-opetusta ei anneta.
Perustutkintojärjestelmä
Tutkintojärjestelmät ovat eri aloilla melko yhtenäiset. On kuitenkin suuriakin eroja esimerkiksi siinä, kuinka monen oppiaineen opintoja tutkintoihin kuuluu. Myös opintojen ryhmittely vaihtelee.
Joillakin aloilla tutkinto koostuu selkeästi pääaineesta ja sivuaineista, kun taas toisilla aloilla opinnot jakaantuvat lähinnä asiakokonaisuuksiin.
Opetus on monilla aloilla pitkälle ohjelmoitua. Toisaalta monilla aloilla on verrattain suuri aineyhdistelmän valinnanvapaus. Säännökset antavat hyvän mahdollisuuden myös yksilöllisten opintojen muodostamiseen. Pakollisiakin opintojaksoja voidaan korvata muilla, mikäli tiedekunta sen hyväksyy. Kurssimaisuus on tyypillistä lähinnä ammattiin suuntautuneille koulutusohjelmille.
Opiskelun avuksi on suunniteltu aikatauluja ja etenemisjärjestyksiä, jotka eivät kuitenkaan yleensä estä opiskelijoita etenemästä omaa tahtiaan, mikäli he niin haluavat. Poikkeuksen muodostavat lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusalat, joissa opinnot on suoritettava koulutusohjelmien mukaisessa järjestyksessä.
Koulutusalat
Korkeakouluissa annettava peruskoulutus on jaettu koulutusaloihin, joita ovat humanistinen, teologinen, kasvatustieteellinen, kauppatieteellinen, luonnontieteellinen, maatalousmetsätieteellinen, lääketieteellinen, farmasian, oikeustieteellinen, teknillistieteellinen, yhteiskuntatieteellinen ja liikuntatieteellinen koulutusala.
Opintojakso
Opetuksen sisällöllinen ja rakenteellinen perusyksikkö on opintojakso. Yhteen opintojaksoon saattaa sisältyä useammanlaisia opiskelun ja opetuksen työmuotoja: luentoja, harjoituksia, kirjallisuustenttejä, seminaareja jne.
Kieliopinnot
Kaikkiin perustutkintoihin kuuluu kieliopintoja. Kieliopinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa toisessa kotimaisessa kielessä taito, joka edellytetään kaksikielisellä virka-alueella toimivalta valtion virkamieheltä. Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa alansa mukaan ainakin yhden vieraan kielen luetun tekstin ymmärtämistaito ja suullinen taito.
Kieliopinnoissa painottuu oman alan kielitaito. Tutkintoihin kuuluu yleensä äidinkielen opintoja ja ainakin näyte äidinkielen hyvästä hallinnasta opiskelijan erityisalalla.
Opetussuunnitelmat
Opetussuunnitelmat ovat opettajille ja opiskelijoille tarkoitettuja ohjeistoja siitä, miten opetus ja opiskelu etenevät.
Opetussuunnitelma kuvaa opetuksen ja opiskelun tavoitteita, opetettavia ja opiskeltavia asioita, työtapoja, opetusmenetelmiä ja opintosuorituksia.
Opetussuunnitelman opintojaksokohtaisessa osassa määritetään tarkemmin mm. opintojakson nimi, laajuus opintoviikkona sekä opetusmuodot.
|
