Asemalla tehtävä ja aseman tukema tutkimus

Tutkimuslaitosten avustaminen näytteenotoissa: Aseman henkilökunta avustaa säännöllisesti ympäristönäytteiden otossa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskusta , Merentutkimuslaitosta ja Säteilyturvakeskusta . Vuosittain on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle haettu vesinäytteitä keskimäärin 17 kertaa ja pohjaeläinnäytteitä 3 kertaa. Vesinäytteistä mitataan happi ja sekä makro- että mikroravinteita. Ympäristökeskukselle (SYKE) on myös toimitettu kalanäytteitä, joista mitataan ympäristömyrkkypitoisuuksia sekä perhosnäytteitä raskasmetallimäärityksiä varten. Merentutkimuslaitokselle on haettu vuosittain keskimäärin15 kertaa näytteitä, joista mitataan lämpötila ja suolapitoisuus. Lisäksi on Säteilyturvakeskukselle toimitettu kaloja, joista mitataan 90Sr-, 134Cs- ja 137Cs-pitoisuudet.
Perämeri Life-projekti.

Itämeren levät: Itämeren levien geneettistä populaatiorakennetta ja maantieteellistä muuntelua on tutkittu 3-vuotisessa EU-tutkimuksessa, jossa on osallistujia useasta Euroopan maasta: Tanskasta, Hollannista, Saksasta, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Suomi on linkkiytynyt projektiin Ruotsin kautta siten, että tutkimuksen laboratorio-osuus tehdään Upsalassa, mutta dos. Elina Leskinen Oulun yliopistosta johtaa tutkimusta. Tutkimuskohteiksi on makrolevien pääryhmistä puna-, viher- ja ruskolevistä valittu Ceramium tenuicorne, Enteromorpha intestinalis ja E. compressa, Chorda filum, Fucus serratus ja Fucus evanescens.

Kasvillisuus – Primula sibirica –ryhmään kuuluvien kasvien populaatiobiologia ja ekologia: Pohjanlahden rannikolla on useita endeemisiä kasvilajeja, joiden populaatiorakenne on laikkuinen. Useat näistä ovat uhanalaisia. dos. Marko Hyvärisen ja FT Annamari Markkolan johtamassa projektissa tutkitaan ruijanesikon, Primula nutans, pohjansorsimon, Arctofila fulva, ja rönsysorsimon, Puccinellia phryganoides, populaatiobiologiaa ja elinkierron piirteitä. Tarkoituksena on löytää keinoja, joilla rantaniittyjen herkkiä kasvipopulaatiota voisi suojella. Hankkeessa on tekeillä kolme tohtorinväitöskirjaa. Asema on osallistunut tutkimukseen lähinnä tukikohtana ja laitteistonsa avulla. Jatkossa on tarkoitus laajentaa yhteistyötä tutkimalla populaatiorakanteen geneettistä perustaa.

Kasvillisuus – Klonaalinen kasvu: Maakrunnisäätiön luonnonsuojelualueella Iin Krunneilla on tutkittu kokeellisesti, kykeneekö kasvi aktiivisesti vaikuttamaan siihen, minne rönsyt leviävät. Esimerkkikasvina on rönsyilevä ketohanhikki, Potentilla anserina ssp. egedii, ja tutkimusta ovat johtaneet prof. Kari Koivula, dos. Marko Hyvärinen, FT Annamari Markkola, prof. Jouni Aspi.

Maalintujen linjalaskennat ja uhanalaisten lintujen kartoitus: Työtä on tehty Krunneilla, Hailuodossa ja Siikajoen Tauvossa. Perämeren alueen linnustoa on seurattu mm. prof. Erkki Pulliaisen, prof. Eero Helteen, dos. Pekka Helteen ja dos. Risto A. Väisäsen projektien puitteissa vuosikymmeniä. Risto A. Väisäsen saaristolintuprojekti jatkuu Krunnien osalta edelleen. Käynnissä on myös uhanalaisten kahlaajalintujen populaatiobiologiaa käsittelevä projekti, jota johtaa dos. Kari Koivula.

Jäätutkimus: Jo useana vuonna Oulun yliopiston Geofysiikan laitos yhdessä Teknisen korkeakoulun Lujuusopin laboratorion kanssa on tutkinut asemalla jäämekaniikkaa. Tutkimuksesta on valmistumassa kaksi väitöskirjaa (FL Alberto Blanco, Geofysiikan laitos, HY, ja di Jaakko Heinonen, Lujuusopin laboratorio, TKK). Valokuvia TKK:n tutkimuksista.

Saaristolintukantojen seuranta: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on aloittanut Iin ja Haukiputaan ulkosaariston lintusaarten ja -luotojen pesimälinnuston seurantatutkimuksen 2000-luvulla, jossa Krunnien luonnonsuojelualue on keskeisesti mukana. Koko alueen kattavat inventoinnit tehdään viiden vuoden välein. Uhanalaisten lajien ja joidenkin EU:n lintudirektiivin liitteen I suojelemien erityislajien osalta seurantaa tehdään tiheämmin, joidenkin lajien osalta vuosittain. Populaatioiden lisäksi seurataan myös elinympäristöissä tapahtuvia muutoksia. Toiminta on osa Pohjois-Pohjanmaan Natura 2000 –alueiden tilan seurantaa. Seurantahanketta vetää suunnittelija Jorma Pessa.

Uhanalaisten kasvilajien seuranta: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus seuraa yhdessä muiden toimijatahojen kanssa uhanalaisten ja EU:n luontodirektiivin liitteissä II ja IV a mainittujen kasvilajien populaatioiden ja elinympäristöjen tilaa. Pääpaino on maankohoamisrannikon lajeissa. Krunneilla esiintyviä ja seurantaan sisältyviä lajeja ovat upossarpio, ruijanesikko ja nelilehtivesikuusi. Toiminta on osa Pohjois-Pohjanmaan Natura 2000 –alueiden tilan seurantaa. Seurantahanketta vetää ylitarkastaja Tupuna Kovanen.

Kalojen lisääntymisalueiden kartoitus ja seuranta Perämerellä: Osana Perämeren vedenalaisen luonnon inventointia tehdään Perämerellä myös kalojen lisääntymisalueiden kartoitusta. Keväällä 2008 aloitetaan todennäköisesti yhteistyössä Norrbottenin lääninhallituksen luonnonsuojeluosaston  kanssa siian poikastuotantoa kartoittava maastotutkimus. Tarkoituksena on laatia käyttäjäystävällisiä malleja siian poikastuotantoalueesta ja arvioida maantieteellistä konnektiviteettia meressä kutevan siian poikastuotantoalueiden välillä Perämeressä. Metsähallitus osallistuu hankkeeseen yhteistyökumppanina ja kenttätöissä käytetään touko-kesäkuussa Krunnien kenttäasemaa. Hanketta vetää Annica Kalsson Norrbottelista, Suomen puolella yhteistyökumppanina toimii Metsähallituksen meribiologi FT Essi Keskinen.

Koekalastus: Maastokaudella 2008 suoritetaan Krunnien kenttäasemalta käsin koekalastuksia Krunnien ja Hailuodon väliin jäävällä alueella Morenian YVA-ohjelmaan liittyen. Hankkeesta vastaa Metsähallituksen meribiologi FT Essi Keskinen.

Vedenalaisten luontotyyppien inventointi: Metsähallitus käyttää Krunnien kenttäasemaa toisinaan tukikohtana tehdessään alueen lähistöllä vedenalaisia luontotyyppi-inventointeja. MERLIN (Metsähallituksen vedenalaisen luonnon inventointiohjelma) -inventointidataa käytetään myös VELMUssa (Valtakunnallinen vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma). Hanke on alkanut Perämerellä kesällä 2006 ja tulee jatkumaan vähintään seuraavat 10 vuotta kenttätöiden merkeissä. Yksityisten luonnonsuojelualueiden siirtyessä  alueellisilta ympäristökeskuksilta Metsähallituksen hallintaan tehdään vedenalaiset luontotyyppikartoitukset myös Krunnien luonnonsuojelualueen vesistöille. Hankkesta vastaa Metsähallituksen meribiologi FT Essi Keskinen.