PSYKOTERAPIA

Psykoterapia on tavoitteellista ja ammatillista toimintaa. Se on vorovaikutuksellinen hoitomuoto, jonka tavoitteena on auttaa ihmisiä, joilla on mielenterveyden häiriöitä tai psyykkisiä ja vuorovaikutuksellisia ongelmia, jotka ilmenevät ihmisen psyykessä, ruumiissa tai sosiaalisissa suhteissa. Psykoterapian tarkoituksena on poistaa ja lievittää näitä häiriöitä ja ongelmia ja niiden aiheuttamaa kärsimystä sekä lisätä itsetuntemusta ja edesauttaa toimintakyvyn lisääntymistä ja itsenäistä selviytymistä. Psykoterapia perustuu tieteellisesti tutkittuun teoreettiseen tietämykseen ja käytännössä todettuun näyttöön. Psykoterapiamuotoja ovat esimerkiksi psykoanalyyttiset ja psykodynaamiset, käyttäytymistieteelliset ja kognitiiviset terapiat sekä perhe- ja ryhmäterapiat ja näistä viitekehyksistä johdetut menetelmät ja sovellutukset. Psykoterapeutin itsetuntemus eli omien kokemusten ja tunnereaktioiden tuntemus ja hallinta tulee hyödyntää hoidossa potilaan hyväksi vaarantamatta tämän etua. Psykoterapeutin ammatillinen toiminta edellyttää, että hänellä on takanaan riittävä koulutus, oma koulutuspsykoterapia ja työnohjaus. Psykoterapia on ammatillista toimintaa, jota ohjaavat asiakas- ja potilastyötä koskevat lait, asetukset ja ammattikäytännöt sekä eettiset periaatteet. Psykoterapiaa voidaan toteuttaa osana yleistä terveydenhuoltoa tai yksityisenä psykoterapiapalveluna.

PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS

Psykoterapeuttikoulutus on Yliopistolain (558/2009) määrittämän yliopistojen perustehtävän mukaista aikuiskoulutusta ja se järjestetään täydennyskoulutuksena. Valtionneuvosto on antanut 16. joulukuuta 2010 asetuksen (Valtionneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta 1120/2010, Liite 1), joka määrittelee psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavan psykoterapeuttikoulutuksen järjestäjän, sisällön, koulutuksen laajuuden ja opiskelijavalinnan kriteerit. Asetus on tullut voimaan 31.12.2011 ja sitä sovelletaan kaikissa vuonna 2012 ja sen jälkeen alkavissa psykoterapeuttikoulutuksissa. Asetuksen mukaan psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on, että asianomainen henkilö on suorittanut yliopiston tai yliopiston yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa järjestämän psykoterapeuttikoulutuksen. Järjestävällä yliopistolla tulee olla psykologian tai lääketieteellisen alan koulutusvastuu. Yliopisto ottaa opiskelijat psykoterapeuttikoulutukseen. Psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttöoikeuden myöntää suoritetun koulutuksen jälkeen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira).

HALLINTO JA TEHTÄVIEN JAKO

Oulun yliopistossa psykoterapeuttikoulutuksista vastaa lääketieteellinen tiedekunta. Oulun yliopiston psykoterapeuttikoulutusten käytännön järjestelyistä ja taloushallinnosta vastaa Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskus.
Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani on asettanut 17.1.2012 Psykoterapeuttikoulutuksen johtokunnan, jonka tehtävänä on:

• päättää opiskelijavalinnan kriteereistä
• hyväksyä tarjottavat koulutusohjelmat
• hyväksyä lisäopintojen kriteerit
• hyväksyä AHOT-kriteerit, (aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen)
• käsitellä opiskelijavalintaa ja opintosuorituksia koskevat oikaisupyynnöt
• vastata koulutuksen laadun varmistuksesta

Johtokunnan puheenjohtajana toimii lääketieteellisen tiedekunnan koulutusdekaani. Puheenjohtajan lisäksi johtokunnassa on viisi jäsentä Oulun yliopistosta, yksi jäsen jokaisesta Pohjoisen Erva-alueen keskussairaalasta sekä yksi jäsen Oulun kaupungilta ja Kelalta.

KOULUTTAJIEN PÄTEVYYS

Psykoterapeuttikoulutuksen kouluttajan, työnohjaajan ja koulutuspsykoterapeutin tulee olla Valviran rekisteröimä vaativan erityistason psykoterapeutti tai hänen tulee olla suorittanut yliopiston järjestämän psykoterapian kouluttajakoulutuksen.

KOULUTUKSEN LAAJUUS JA NÄYTÖN OSOITTAMINEN

Asetuksessa 1020/2010 määritellään koulutuksen laajuudeksi vähintään 60 op, jotka koostuvat teoriaopinnoista, työnohjauksesta, koulutuspsykoterapiasta ja opinnäytetyöstä. Oulun yliopiston psykoterapeuttikoulutuksen johtokunnan määrittelemät psykoterapeuttikoulutusten sisällöt ja laajuudet:

• teoriakoulutus (mukaan lukien menetelmäkoulutus) vähintään 34 op (kontaktiopetusta vähintään 300 tuntia/22 op ja muuta opiskelua (esimerkiksi kirjallisuusopintoja) 12 op)
• psykoterapeuttinen potilastyö (vähintään 300 t, jota ei lasketa mukaan opintopisteisiin)
• työnohjaus vähintään 12 op (vähintään 120 tuntia työnohjausta, työnohjauksen opintopistemäärän laskemisessa käytetään kerrointa 2,7 työnohjaustuntia kohti) - koulutuspsykoterapiaa vähintään 4 op (vähintään 80 tuntia koulutuspsykoterapiaa, koulutuspsykoterapian opintopistemäärän laskemisessa käytetään kerrointa 1,35 koulutuspsykoterapiatuntia kohti)
• edellä mainittuja opintokokonaisuuksia integroiva opinnäytetyö, jonka laajuus on vähintään 10 op

Psykoterapeuttikoulutuksen suorittamisen näyttönä Oulun yliopistossa pidetään vähintään psykoterapian työnohjaajan antamaa todistusta opiskelijan psykoterapeuttitaidoista ja opinnäytetyön hyväksyttävää suorittamista.

Koulutusohjelmat suunnitellaan yhteistyössä täydentävien opintojen keskuksen kanssa ja hyväksytettävät koulutusohjelmat laaditaan oheiselle lomakkeelle.

OPISKELIJAVALINTA

Oulun yliopistossa järjestettävien psykoterapeuttikoulutusten opiskelijoiden peruskoulutuksen valintakelpoisuudesta säädetään asetuksen 1120/2010 2a §:ssä.

Koulutukseen valitsemisen edellytyksenä on, että ennen hakuajan päättymistä hakijalla on vähintään kahden vuoden työkokemus mielenterveyspalveluissa tai sitä vastaavassa tehtävässä ja suoritettuna:

• lääketieteen lisensiaatin tutkinto, psykologian maisterin tutkinto tai soveltuva terveydenhuollon ylempi korkeakoulututkinto
• soveltuva yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteen maisterin tai muu ylempi korkeakoulututkinto. Esimerkiksi:
  - terveystieteiden maisteri
  - maisterin tutkinto, pääaineena logopedia, musiikkiterapia, sosiaalityö, sosiaalipsykologia, sosiaalipedagogiikka, kehityspsykologia
  - teologian maisterin tutkinto, suuntana sielunhoito
  - kasvatustieteiden maisteri, suuntana erityiskasvatus, erityisopettaja- tai varhaiserityisopettaja, pääaineena kasvatuspsykologia
• soveltuva sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Esimerkiksi:
  - terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja kätilö, toimintaterapeutti, psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti)
• sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi, pääsuuntautumisvaihtoehtona sosiaalialan asiakastyö tai mielenterveys ja päihteet)
• sairaanhoitajan opistoasteen tutkinto ja tutkinnon lisäksi erikoistuminen psykiatriaan, jos tutkintoon ei ole sisältynyt psykiatrisia opintoja
• ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa vastaa yllä mainittuja tutkintoja. Opetushallituksen antama ulkomailla suoritetun tutkinnon rinnastamispäätös hyväksytään psykoterapeuttikoulutuskelpoisuuden osoittavaksi todistukseksi. Hakiessaan psykoterapeuttikoulutukseen ulkomaisen tutkinnon pohjalta, tulee hakijan osoittaa riittävän suomen/ruotsin kielen taito.

Tutkintoon tulee sisältyä tai sen lisäksi olla suoritettuna yhteensä 30 opintopisteen laajuiset psykologian tai psykiatrian opinnot.

LISÄOPINNOT

Lisäopintoja (aikaisemmin myös nimikkeellä Psykoterapeuttiset valmiudet 30 op) ovat järjestäneet monet eri tahot, mm. ammattikorkeakoulut, yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset ja psykoterapeuttikoulutusyhteisöt. Lisäksi koulutusyhteisöt ovat saattaneet hyväksyä ko. opintoja korvaavina opintoina myös erillisistä kursseista ja soveltuvista opintokokonaisuuksista koostuvia yksilöllisesti kerättyjä suorituksia. Nämä opinnot voidaan hyväksyä psykoterapeuttikoulutuksen lisäopinnoiksi, mikäli ne sisältävät  jäljempänä esitettäviä Oulun yliopiston psykoterapeuttikoulutuksen johtoryhmän hyväksymiä oppisisältöjä.

Oulun yliopiston psykoterapeuttikoulutuksen johtokunta edellyttää, että psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämän lisäkoulutuksen sisältöalueita ovat:
- ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys
- lasten ja nuorten sekä aikuisten mielenterveys ja psykiatriset häiriöt
- lasten ja nuorten sekä aikuisten psykiatristen häiriöiden tutkimus, diagnostiikka ja erotusdiagnostiikka
- lasten ja nuorten sekä aikuisten psykiatristen häiriöiden hoidon ja kuntoutuksen menetelmät
- mielenterveystyötä koskeva lainsäädäntö sekä mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon palvelujärjestelmä
- psykoterapian erityiset ja yleiset vaikuttavat tekijät
- mikä on ja mikä ei ole psykoterapiaa
- mitä ominaisuuksia edellytetään psykoterapeutilta
Näitä alueita tarkastellaan myös psykoterapian vaikutusmahdollisuuksien ja rajoitusten näkökulmasta.

SOVELTUVUUS

Koulutettavien soveltuvuus psykoterapeuttikoulutukseen todetaan koulutusohjelmatoimikunnan suorittamalla henkilökohtaisella haastattelulla. Valinnassa hakijat laitetaan järjestykseen hakemusten ja haastattelun perusteella.

HAKIJAN TYÖKOKEMUS

Koulutukseen hakevalla tulee olla vähintään kaksi vuotta työkokemusta mielenterveystyössä tai sitä vastaavassa asiakastehtävässä ennen psykoterapeuttikoulutuksen alkamista.

Työkokemuksen tulee olla kertynyt hakuperusteena olevan tutkinnon valmistumisen jälkeen (esimerkiksi opintojen aikaista harjoittelua tai muuta työkokemusta ei lasketa). Mielenterveys- tai sitä vastaaviksi asiakastehtäviksi lasketaan esimerkiksi: psykologinen neuvonta-, keskustelu-, ohjaus- ja terapiatyö yms. perusterveydenhuollon, psykiatrian tai päihdehuollon yksiköissä työterveyshuollon piirissä, perhe- ja kasvatusneuvolayksiköissä ja yksityisissä sekä kolmannella sektorilla aluehallintoviraston valvomissa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yksiköissä.

Työkokemuksen tulee perustua tosiasialliseen työhön pois lukien keskeytykset esimerkiksi virkavapaan tai perhevapaan seurauksena. Työkokemus on voinut karttua pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi neljä vuotta 50 % työtä. Työkokemuksen tulee olla dokumentoitu ja tarkistettavissa ja dokumentoinnista on ilmettävä mahdolliset keskeytystiedot.

Lisäksi koulutukseen hakevalta edellytetään mahdollisuutta tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana. Psykoterapeuttisen potilastyön työnohjaus kuuluu psykoterapeuttiopintoihin eikä hakijaa voida valita koulutukseen, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana.

EDELLYTYKSET OPINTOJEN SUORITTAMISELLE

Kaikilta hakijoilta edellytetään riittävää englannin kielen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoa englanninkielisen opetuksen ja kirjallisuuden omaksumiseksi niin koulutusohjelmissa kuin yliopiston kaikille psykoterapeuttiopiskelijoille suuntaamissa yhteisissä opinnoissa. Lisäksi hakijoilta edellytetään riittäviä tietoteknisiä valmiuksia käyttää opinnoissa käytettäviä verkko-opiskeluohjelmia, yliopiston tietokantoja, hakuohjelmia, tekstinkäsittelyohjelmia ja esitysgrafiikkaohjelmia sekä ääni- ja liikkuvan kuvan tallennuslaitteita.

ESTE HAKUKELPOISUUDELLE

Psykoterapeuttikoulutukseen hakeviin opiskelijoihin sovelletaan yliopistolain §43 mukaisia menettelyjä opinto-oikeuden peruuttamisesta.

OPISKELIJAKSI OTTAMISEN RAJOITUKSET

Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi yliopiston opiskelijaksi ottamiseen on rajoituksia, jotka koskevat mm. psykoterapeuttikoulutusta. Psykoterapeuttikoulutuksessa edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai psykoterapeuttiseen potilastyöhön.  Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa.  Rajoituksia sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen.

Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa.

OPISKELUAIKAINEN HUUMAUSAINETESTAUS JA RIKOSREKISTERIOTE

Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä.

Vuonna 2012 tai myöhemmin opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä psykoterapeuttinen potilastyö tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen potilastyön tai tehtävien alkamista.

TIEDUSTELUT JA YHTEYDENOTOT

Täydentävien opintojen keskus
Kristiina Simojoki
kristiina.simojoki(at)oulu.fi
p. 0294 487339
- tiedustelut koulutuksista
- koulutuksiin hakeutuminen
- yhteistyötahojen yhteyshenkilö
- eettisen toimikunnan yhteyshenkilö

Lääketieteellinen tiedekunta
Karl-Erik Wahlberg
karl-erik.wahlberg(at)oulu.fi
- valintakriteerit, opiskelijavalinta
- asetuksen soveltaminen
- koulutusten laatu
- koulutusten sisältö

Eija Ruottinen
eija.ruottinen(at)oulu.fi
- todistusten myöntämiseen liittyvät asiat