University of Oulu, 2016

DigiTerveys-opintojakso jatko-opiskelijoille

DHM

Projektin kuvaus

Projektin tavoitteena on kehittää, implementoida ja arvioida näyttöön perustuva DigiTerveys-opintojakso jatko-opiskelijoiden opinto-ohjelmaan Suomessa ja Japanissa.

Digitaalinen terveydenhuolto käsittää projektissa mobiiliterveyden (mHealth), terveysinformaatioteknologian, puettavan teknologian, etäterveydenhuollon ja etälääketieteen sekä yksilöidyn lääketieteen. Digitaalinen terveys edistää uusien ratkaisujen löytymistä ja käyttöönottoa terveydenhuollossa. Lisäksi se edistää terveydenhuollon tehokasta palveluntuotantoa ja mahdollistaa yksilöllisesti suunniteltavat ratkaisut. Digitaalinen terveys edistää myös väestön terveyttä ja hyvinvointia.

Yhteistyöprojektissa vastataan terveydenhuollon jatkokoulutustarpeisiin niin Suomessa kuin Japanissa sekä kansallisiin tarpeisiin tarjoamalla syvällistä tietämystä terveydenhuollon digitalisoitumisesta. Projektissa jaetaan kansainvälista asiantuntemusta alan uusimmasta kehityksestä.

Projektin ensimmäisen vuoden aikana DigiTerveys-opintojaksoa suunnitellaan kahden maan välillä. Suunnittelu sisältää oppimistulosten asettamisen opiskelijoille ja suunnittelussa yhdistetään eri teemoja opetussisältöön, oppimis- ja opettamistehtäviiin sekä opiskelijoiden oppimisen arviointiin . Suunnitteluvaihe sisältää opettaja- ja opiskelijavaihdon syksyllä 2017 ja keväällä 2018. Opintojensa viimeisessä vaiheessa olevat opiskelijat rekrytoidaan mukaan DigiTerveys-opintojakson suunnitteluun.

Projektin toisen vuoden aikana DigiTerveys-opintojakso integroidaan niin Suomessa kuin Japanissa jatko-opiskelijoiden opinto-ohjelmaan. Prosessin aikana luodaan opiskelijaryhmiä, joiden tehtävänä on oppiminen ja innovatiivisten ideoiden testaaminen. Oppimisen ja innovatiivisten ideoiden testaamisen ajatuksena on ohjata kohti terveydenhuollon ongelmien selvittämistä ja innovatiivisten ratkaisujen löytämistä.

Viimeinen vaihe liittyy DigiTerveys-opintojakson levittämiseen ja arviointiin. Opintojakson levittäminen tapahtuu lopuksi opetuksellisessa symposiumissa, jossa projektiin osallistuneet opiskelijat esittelevät tuloksiaan sanomalehti-uutisten, blogien konferenssijulkaisuiden sekä tieteellisten artikkelien muodossa. Kaikille avoimen symposiumin tarkotuksena on uuden tiedon jakaminen yhteisöön.

DigiTerveys-opintojakson viimeinen versio integroidaan kummassakin maassa jatko-opiskelijoiden opinto-ohjelmaan.

Projektin koordinaattori

Oulun yliopisto

Project results

DigiTerveys-opintojakso:

  • auttaa jatko-opiskelijoita ja opettajia tunnistamaan digitaalisuuteen liittyviä tarpeita ja kysymyksiä terveydenterveydenhuollossa Suomessa ja Japanissa
  • parantaa Suomen ja Japanin korkeakoulutuksen jatko-opetussuunnitelmia kehittämällä terveydenhuollon opiskelijoiden ja opettajien osaamista digitaaliseen terveyteen liittyvissä kysymyksissä
  • lisää digiosaamista ja luovaa ongelmanratkaisukykyä terveysalan koulutuksessa
  • antaa uusia käsitteitä ja tietoa kansainvälisistä ja paikallisista terveydenhuollon digitaalisista sovelluksista ja käytänteistä
  • antaa opiskelijoille ja opettajille mahdollisuuksia kansainväliseen liikkuvuuteen ja vaihtoon
  • lujittaa yhteistyötä koulutustasolla ja tarjoaa mahdollisuuksia korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja tiedon jakamisen yhteisiin aloitteisiin tulevaisuudessa

Yhteistyökumppanit

Osakan yliopisto

Japanin Osakan yliopiston ja Oulun yliopiston välinen yhteistyö perustettiin vuonna 2001 hoitotyön ja terveystieteiden välillä. Yhteistyö on keskittynyt terveystieteiden tutkimusmetodologiaan ja terveyden edistämiseen liittyviin kysymyksiin jatko-opiskelijoiden koulutuksen lisäksi. Opiskelijoiden ja henkilöstön vaihto on ollut säännöllistä vuodesta 2006 lähtien, mukaan lukien säännölliset vierailut vaihtuvin vuoroin joka toinen vuosi. Uusi hanke avaa uusia mahdollisuuksia ja keinoja yhteistyölle yhdistämällä kahden maan jatko-opiskelijoiden monitieteisen koulutuksen 1) jatko-opinto-ohjelmien kehittämisessä 2) yhdistämällä molempien maiden terveydenhuollon ongelmallisten kysymysten digitaaliset ratkaisut ja 3) kahden maan välisen opettajavaihdon aloittaminen.