VERKOSTO - VATTI

Kaikki on mahdollista. Kun osaat käyttää aikaa järkevästi ja organisoidusti, saat ajan riittämään. Saat opintosi sujumaan ja ehdit nauttimaan elämästä.

Aikaa ei kannata tuhlata vaan sitä pitää käyttää kuten rahaa eli harkiten. Jos suunnittelet ajankäyttösi ja pystyt joustavasti toimimaan suunnitelman mukaisesti, osaat kuluttaa aikaa. Jos aikasi kuluu ymmärryksen etsimiseen, se on ajan käyttämistä parhaimmillaan. Ymmärryksen avulla säästät lopulta aikaa. Jos taas annat ajan vain kulua ilman, että yrität vaikuttaa siihen, tuhlaat sitä. Ajan tuhlausta on myös ajankäyttö, joka menee muuhun kuin suunniteltuun. Silloin joudutaan palaamaan tehtävään uudestaan.

Yliopisto-opiskelu on itsenäistä ja vaativaa. Siksi ajanhallinta on erityisen tärkeää, jotta tuloksia saavutettaisiin. Sinun itsesi vastuulla on, mihin ja miten laadukkaasti käytät aikasi. Opiskelussa nämä kumpikin kysymykset tiivistyvät oppimiseen, oletko todella oppinut opiskellessasi? Tämän ajanhallinta osuuden tarkoituksena on auttaa sinua oppimaan mielekästä ajankäyttöä, jonka jälkeen muu oppimisesi helpottuu. Tärkeintä ajanhallinnassa on sinun oma toimintasi. Ole vahva, peräänantamaton ja vaativa, niin onnistut!

"Aika on resurssi ja mahdollisuus. Aika ei uudistu.
Siksi aikaa ei pidä kuluttaa, vaan käyttää."

Opiskelutyö vaatii aikaa!

Oletko ajatellut, että opiskelukin on työtä? Työhön liitetään luonnollisesti seuraavat toteamukset:

Kun ymmärrät, että opiskelu vie aikaa kuten työnteko, osaat suunnitella aikasi niin, että ehdit ja saavutat tavoitteita.

Opiskelussa olet itsesi esimies!
Opiskelutyön ja "tavallisen" työn erona on vain se, että opiskelutyö on täysin itsenäistä ja esimiehenä olet vain sinä itse. Opiskelutyössä työajat, työnlaadun ja työtahdin määrittelet sinä, toisin kuin palkkatyössä, jossa työorganisaatio ohjaa työn tekemistä. Niinpä opiskelutyö vaatiikin sinulta paljon. Sinä asetat itsellesi työajan ja sinä kontrolloit miten noudatat työaikoja ja kuinka työskentelet työaikana. Oppimistyö on itsenäistä ja vain sinun vastuulla, sinusta riippuu miten paljon haluat ja ymmärrät oppimiseesi panostaa. Opiskeluun sijoitettu aika on aikaa, jonka sadon korjaat myöhemmin osaavana työntekijänä. Vaadi itseltäsi samanlaista käytöstä kuin missä tahansa työssä.

Työ alkaa kontaktiopetuksen jälkeen
Opiskelijan työajaksi on määritelty 40 työtuntia viikossa. Ohjattua työn tekemistä eli luentoja, harjoituksia tai tenttejä on vain murto-osa. Se, että kontaktiopetusta on usein vähän, ei tarkoita sitä, että opiskelu loppuisi sen päätyttyä. Todellinen oppimistyö tehdään kontaktiopetuksen ulkopuolella. On määritelty, että 1 kontaktiopetustunti vaatii itsenäistä oppimistyötä 1-2 tuntia, jonka aikana kontaktiopetuksen asioita omaksutaan ja syvennetään. Kontaktitunnit ovat siis alkusysääjänä itsenäiselle työlle.

Opiskelutyön tukijat
Opiskelutyöllesi saat ohjausta ja tukea monelta taholta. Lähimpänä auttajana ovat opiskelijatoverisi, oman laitoksesi tai osastosi opintoneuvoja, amanuenssi tai muu henkilökunta. Käytä heitä oppimistyösi tukena, älä jää yksin.

Tältä näyttää 1 opintoviikon kurssi, jossa kontaktiopetusta on 16 tuntia. Kurssi suoritetaan tenttimällä luentojen materiaali. Itsenäiselle työlle jää siis 24 tuntia.

Valmistautuminen Valmistautumalla luentoon varmistat sen, että ymmärrät paremmin luennon asian. Voit tutustua annettuun kirjallisuuteen. Sinun ei tarvitse välttämättä vielä lukea kirjoja kannesta kanteen, vaan voit selailla tai lukea sieltä täältä, silmäillä sisällysluetteloja ja takakansia jne. Voit myös vertailla kirjojen sisältöä luentorunkoon ja siten tutustua ennakkoon tulevaan luentoaiheeseen. Valmistautua voit myös miettimällä mitä jo tiedät luennon aiheesta ennestään, näin aivojesi tietokapasiteetti tavallaan aukeaa ja uusi tieto liittyy vanhaan helpommin.

Luentoasian syventäminen Jotta todella oppisit ja hyötyisit luennosta, on sinun käytettävä aikaa luennolla esitetyn asian syventämiseen. Käyt läpi luentomuistiinpanoja, täydennät niitä, piirrät selventäviä kaavioita jne. Joskus luentoihin kuuluu myös luentopäiväkirjan laatiminen, jonka on erittäin hyvä oppimisesi kannalta. Näin joudut ”pakosta” pohtimaan ja syventämään luennolla esitettyä tietoa. Tässä esimerkissä tentti tulee luennoista, joten kun joka luennon jälkeen pohdit asiaa itsenäisesti, on se samalla tenttiin valmistautumista.

Tenttiin valmistautuminen Tässä esimerkissä tentti tulee luennolla esitetyistä asioista. Siihen on jo valmistauduttu jokaisen luennon jälkeen kun luentoasioita on kerrattu. Näin ollen tenttiä edeltävänä päivänä tenttiin valmistaudutaan kertaamalla luentoasiat.
(Ks. lukutekniikka)

Kertaaminen Edeltävänä päivänä tai muutamaa tuntia ennen tenttiä kannattaa keskittyä kertaamiseen. Käy huolellisesti ja ajatuksella läpi tenttialueen asiat, esimerkiksi omien muistiinpanojesi pohjalta. Hyvä kertauskäytäntö on katsoa tenttialueen otsikoita (tai kirjan sisällysluetteloa) ja miettiä mielessä eri otsikoiden asiat läpi. (Ks. kertausvinkit)

Älä tuhlaa aikaa, aloita heti!

Tunnistatko ajatuksen ´tänään ei ole hyvä päivä tehdä tehtävää, koska …´? Entä onko päätös ´aloitan huomenna´ tuttu? Tehokkaan ajankäytön suurimpia kompastuskiviä on juuri tehtävien siirtäminen. Täydellistä aikaa odotetaan.

Ajatellaan, että aikaa on liian vähän eikä se riitä tehtävän tekemiseen. Useimmat tehtävät, varsinkin huolella tehdyt, vaativat paljon aikaa, muttei yhdellä kerralla. Jo varttitunti riittää tehtävän aloittamiseen tai eteenpäin työstämiseen. Siinä ajassa ei lueta koko kirjaa, mutta silmäillään. Luetaan sisällysluettelo, johdanto, takakansi. Kerrataan aiemmin luettua (ks. kertausvinkit). Kirjoitustyötä viedään myös vartissa eteenpäin. Kerätään ajatuksia. Luetaan ja arvioidaan aiemmin kirjoitettua. Tehdään mindmap ajatuksista. Varttituntikin on siis tehokasta työaikaa, jos asetat ajalle sopivat tavoitteet.

Ajan paljouskin voi olla syynä tehtävän siirtämiseen. Ajatellaan, että aikaa on liikaa. Esimerkiksi työskentelylle varattu kokonainen päivä menee helposti hukkaan, jos tehtävän tekemistä siirretään verukkeella, että ehdin myöhemminkin. Valitettavan usein tehtävä jää kokonaan tekemättä.

Älä siis odota parempaa aikaa ja siirrä tehtävää, vaan tee se heti. Ajan hallitsemiseen ei kuulu odottelu, vaan toimiminen. On sinun etusi, että ymmärrät ja hyväksyt, että täydellistä aikaa ei ole. Näin osaat käyttää kaiken ajan hyödyksesi.

Vetelehdi vielä tämä päivä – niin teet sen
huomennakin - ja ylihuomenna yhä taas.

Aikasi tuhlaantuu päättämättömyydestä,
ja päivät hukkaan mennyttä aikaa surressa.

Oletko vilpitön? Tartu sitten tähän hetkeen
rohkeudessa on viisautta, voimaa ja taikaa.

Tartu työhön, niin kohta mielesi lämpenee – niin
aloita, niin ei aikaakaan kun työsi on jo valmis.

Johann Wolfgang von Goethe

Anna aikaa oppimiselle!

Oppiminen on ymmärtämistä, soveltamista ja tiedon käyttämistä. Se on vaativa prosessi, jonka seurauksena ajattelu- ja toimintatapasi muuttuvat. Oppiminen vaatii aikaa etkä voi hoputtaa sitä.

Nopea tehtävän tekeminen voi ensiajatukselta tuntua ajan säästämiseltä, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. Nopeus on tehokasta vain lyhyellä aikavälillä, mutta todellista oppimista se ei palvele. Kiire johtaa usein pinnalliseen oppimiseen, joka on lyhytkestoista oppimista ja unohtuu helposti. Eikä se ole tehokasta ajankäyttöä, pikemminkin se on ajan tuhlausta, koska joudut todennäköisesti palaamaan tehtävään uudestaan
(Lue kiireellä –esimerkki).

Ajan käyttäminen oppimiseen kannattaa. Jos pinnallisen muistamisen sijaan käytät aikaa ymmärtämiseen, säästät aikaa seuraavalta uuden oppimiselta. Sillä mitä enemmän osaat, sitä helpompaa ja aikaa säästävämpää on oppia lisää (lue ajan kanssa esimerkki). Huomaa, että ymmärtäminen on enemmän kuin pelkkä lukeminen tai kirjoittaminen. Sillä voit lukea, ilman, että ymmärrät. Etenkin yliopisto-opiskelussa kannattaa tavoitella ymmärrystä, sillä opiskelu on kumuloituvaa, eli uusi tieto rakentuu aina vanhan päälle. Yliopisto-opiskelu ja talon rakentaminen!

Kun annat aikaa oppimiselle etkä hätäillen yritä oppia mahdollisemman lyhyessä ajassa, oppimistuokiosta tulee miellyttävä. Sinun on vaivattomampi keskittyä, uskallat pysähtyä ajattelemaan, esittämään kysymyksiä, tekemään muistiinpanoja jne. Oppimisesta tulee mukava ja hallittu tunne. Älä anna kiireen vallata oppimista, vaan suunnittele opiskelu niin, että siellä on ymmärtävän oppimisen rauha.

Kiireellä
Kuvitellaan tilanne jossa sinulla on 20 sivua tieteesi perustekstiä, joka sinun tulee oppia. Jos haluat selvitä nopeasti tilanteesta luet tekstin. Käytät lukemiseen yhden tunnin. Siinä ajassa et tee alleviivauksia, etkä muistiinpanoja. Et pysähdy pohtimaan tekstin merkitystä, sen yhteyttä käytäntöön tai sinun aikaisempiin tietoihin. Tuloksena on sirpaletietoa, et hahmota tietoa kokonaisuutena, etkä osaa soveltaa sitä. Myöhemmin opinnoissasi joudut palaamaan tekstiin uudestaan, koska et voi oppia ja ymmärtää uutta, ellet osaa tätä perustekstiä. Huomaat, että kiire ei kannattanut. Huomaat, että pelkkä lukeminen ei ole oppimista.

1 tunnin tuloksena olet saavuttanut heikon oppimistuloksen ja joudut palaamaan tekstiin uudestaan.

Ajan kanssa
Kuvitellaan tilanne jossa sinulla on 20 sivua tieteesi perustekstiä, joka sinun tulee oppia. Tiedät, että tämä perusteksti kannattaa oppia, sillä se helpottaa sinun tulevaa opiskelua. Ymmärrät, että oppiminen vaatii paljon aikaa. Päätät ensin lukea tekstin ajatuksella. Teet samalla alleviivauksia, selventäviä kuvioita ja muistiinpanoja. Yrität löytää tekstin ja aikaisempien tietojesi väliltä yhteyttä sekä käytännön sovelluksia tiedolle. Tähän huolelliseen lukemiseen on kulunut lähes kolme tuntia, mutta olosi on tyytyväinen. Tunnet, että olet ymmärtänyt lukemaasi. Haluat kuitenkin vielä kerrata ja käytät kertaamiseen aikaa tunnin.

4 tunnin opiskelulla olet ymmärtänyt ja sisäistänyt tekstin ja jatkat tyytyväisenä opiskelua uudella kurssilla.

Tiesitkö sinä, että ilman kertausta unohtaa n. 90 % lukemastasi, joten kertaaminen kannattaa. Katso kertausvinkit!

Muistat lukemastasi vain n. 10 % ilman kertaamista. Sen sijaan jos sijoitat asioiden kertaamiseen 20 minuuttia, unohtumista ei tapahdu käytännössä lainkaan.

1. kertaus 10 minuuttia lukemisen päättymisestä. Silmäile teksti läpi ja tee halutessasi muistiinpanot. Eli joka 10 minuutin välein kannattaa pysähtyä miettimään mitä on lukenut, kerrata mielessä tai tehdä asioista muistiinpanot.

2. kertaus vuorokauden kuluttua. Palauta mieleesi lukemasi muistinvaraisesti. Selaa sitten luettu läpi nopeasti. Vaatii n. 5 minuuttia. Esimerkiksi jatkaessasi seuraavana päivänä lukemista, käy pikaisesti läpi edellisenä päivänä lukemasi.

3. kertaus viikon kuluttua. Selaa luettu ja muistiinpanot nopeasti, vaatii aikaa vain noin 3 minuuttia. Viimeinen kertaus on luonnollista tehdä ennen tenttiä.

Vakaa ja pitkäikäinen talo rakentuu osa osalta huolellisesti ja kiirehtimättä. Sen pohjan luo tiili tiileltä tarkasti muurattu tukeva perustus, jonka päälle talon seinät voidaan rakentaa. Eikä kattokaan horju vakaiden perustan ja seinän päällä. Tällaisessa talossa asuu onnellinen ja tyytyväinen ihminen.

Yliopisto-opiskelun tieto rakennetaan samoilla ohjeilla. Huolellisesti osa-osalta eli kurssi kurssilta. Tukeva perusta täydentävälle ja syventävälle tiedolle luodaan rakentamalla vakaa perusta perustiedosta. Antamalla aikaa jokaiselle kurssille muodostuu vakaa tietopohja, jonka turvin on hyvä edetä työelämään.

Tiedät varmaan mitä tapahtuu kummallekin talolle jos perusta on rakennettu kiireellä, heikosti ja huolimattomasti? (voiko ”ohjelmoida” niin, että talo sortuu…?)

Testaa kuka varastaa aikaasi?

Tuntuuko, että aikasi häviää? Et ehdi tekemään kaikkea mitä pitäisi tai mitä haluaisit? Etkö tiedä mihin aikasi katoaa?

Seuraavassa on kysymyksiä, joiden kautta voit selvittää mikä varastaa sinun aikaasi. Jos vastaat kysymyksiin kyllä, saat tietää aikavarkaasi ja muutaman vinkin varkaan taltuttajaksi.

Siivoa ja järjestä! Kun nyt käytät aikaasi paikkojen ja tavaroiden siistimiseen, voitat aikaa myöhemmin. Tee opiskeluympäristöstäsi selkeä, lajittele ja järjestä materiaalit sekä kansiot. Se kannattaa. Järjestys tuo hallintaa aikaan, elämään ja opiskeluun.

Yritä minimoida siirtymiset paikasta toiseen. Suunnittele päiväsi ohjelma siten, että hoidat samana päivänä asiat, jotka hoituvat fyysisesti lähekkäin.

Opettele käyttämään matka- ja odotteluaika itseäsi hyödyntävästi. (ks. Älä tuhlaa aikaasi!). Muista, että lyhyenkin ajan voi käyttää tehokkaasti. Voit esimerkiksi selailla tenttikirjoja tai päivän luentomuistiinpanoja, virittää aivosi tulevan luennon aiheeseen, suunnitella seuraavan päivän ohjelmaa, kerrata aiemmin lukemaasi.

Ryhmäopiskelu on mukavaa juuri sosiaalisen kanssakäymisen vuoksi. Sen takia tehtävän ulkopuolinen jutustelukin on tärkeää ja johon kannattaa varata tekemisen alusta aikaa. On kuitenkin sovittava minkä verran kuulumisten vaihtoon käytetään aikaa ja pidettävä siitä kiinni. Voitte esimerkiksi tehdä opiskelutovereiden kanssa sopimuksen, että jokainen toimii vuorollaan ajanvahtina, joka seuraa, että aika käytetään sovitusti. Tärkeää myös on, että kannat oman vastuusi ryhmätyöskentelyssä ja valmistaudut sovitusti.

Ole itsellesi vaativa ja pidä omat taukosi opiskelun lomassa etukäteen päättämissäsi rajoissa. Tämä vaatii kovaa itsekuria, mutta pystyt siihen jos todella haluat. Muista, että tehokas päivän työskentely antaa sinulle ansaitun tauon.

Taas sinulta itseltäsi vaaditaan paljon. Älä yritä liikaa, ainakaan yhtä aikaa. Päätä, että keskityt yhteen tehtävään ensin. Päätä miten kauan teet tehtävää ja milloin voit pitää tauon. Ole luja itsellesi, palkkiona on ennen pitkää valmis tehtävä.

Laita asiat myös tärkeysjärjestykseen. Aloita tärkeimmästä ja kiireellisimmästä tehtävästä. Mieti esimerkiksi mikä opiskelutehtävä pitää tehdä ensin? Entä tarvitseeko kotiaskareita hoitaa yhtä aikaa opiskelun kanssa? Katso lisävinkkejä suunnittelu-osuudesta.

Tärkeintä on taas kerran, että olet itsellesi vaativa. Älä hyväksy näennäistoimintaa vaan vaadi itseltäsi tehtävässä pysymistä! Mieti itsellesi ”rangaistus” jos et pysy asiassa, tehtävän tekeminen sunnuntaina, lempiohjelman katsomiskielto tai muuta itsellesi kurjaa. Ankaruus ei tarkoita kuitenkaan joustavuutta tai askeettisuutta. Anna itsellesi myös palkkioita onnistumisesta.

Hyväksy, että täydellistä aikaa ei ole. Äläkä salli itsellesi sen odottamista. Ryhdy heti toimeen, äläkä siirrä tehtävän tekemistä. Katso lisää vinkkejä Täydellisestä ajasta.

Oppiaksesi, edetäksesi opinnoissasi ja valmistuaksesi sinun on minimoitava muihin tehtäviin käyttämääsi aikaa ja sijoitettava aikaa opiskeluun. Käytännössä tämä edellyttää muiden tehtävien karsimista. Se ei kuitenkaan tarkoita muiden asioiden hylkäämistä, vaan niiden tärkeysjärjestyksen muuttamista. Päätä hoitaa opiskeluvelvollisuudet ensin, informoi tästä myös lähipiiriäsi. Näin he tietävät olla häiritsemättä sinua. Tehtyäsi opiskelutyön, voit vapautunein mielin nauttia muista elämän nautinnoista.

Kysy epäselvyyksistä. Älä jää yksin ongelman kanssa, vaan käänny tehtävän antajan tai muun ohjaajan puoleen. Selvitä hyvissä ajoin, mitä täytyy tehdä ja miten.

Miten paljon aikaa kuluu?

Kello tikittää ja viisarit liikkuvat, koko ajan. Etukäteen on vaikea arvioida miten paljon aikaa kuluu. Ajan tarve vaihtelee niin tehtävästä, mielialasta kuin ympäristön tapahtumista. Kun opit arvioimaan tarvitsemasi ajan määrää, pystyt hallitsemaan paremmin opiskelusi etenemistä. Huomaat myös, että pystyt suunnittelemaan tulevaa, pysyt asettamassa aikataulussa (ks. opintojen suunnittelu) ja saavutat tavoitteitasi.

Usein ajan kulumista aliarvioidaan. Kuvitellaan, että jokin tehtävä hoituu nopeammin kuin se todellisuudessa on mahdollista. Usein aika kuluu myös huomaamatta (ks. aikavarkaat). Myös tunne ajan kulumisesta vaihtelee. Tehtävän mielenkiintoisuus ja helppous saa ajan kulkemaan vaivattomasti ja tuloksia ajan käytöstä syntyy. Toisaalta taas epämieluisan tehtävän parissa vietetty tunti tuntuu kaksinkertaiselta.

HUOM! Ymmärrys ei synny yhdellä luku/kirjoituskerralla, istumalla vain luennolla jne. Ymmärrys vaatii aktiivista ja useamman kerran työskentelyä!

Suunnittele ajankäyttö

Ajan käytön hallitseminen edellyttää suunnitelmallisuutta. Ilman suunnitelmia aika kuluu huomaamatta eikä tavoitteita saavuteta. Ajan käytön suunnittelu on hyödyllistä:

Kaikki alkaa tavoitteista
Suunnitelmallisuus alkaa tavoitteiden määrittelystä. Ne jäsentävät opiskelua ja tuovat motivaatiota arkiseen puurtamiseen. Ilman tavoitteiden pohtimista aika vain juoksee päämäärättömästi ja tuloksia syntyy niukemmin. Tavoitteita tulee olla koko opiskeluajalle, mutta yhtä tärkeää on asettaa viikoittaiset ja päivittäiset tavoitteet.

Tavallisesti tavoitteita on useita, ei pelkästään opiskelussa vaan muussakin elämässä. Kaikkea ei kannata kuitenkaan tavoitella samanaikaisesti, sillä näin kaikkien tavoitteiden saavuttaminen hankaloituu. Eli kun elämään tulee uusi asia (esimerkiksi opiskelu), on jostain vähennettävä (harrastus/sosiaalinen elämä/tv:n katselu) tai joku jopa unohdettava kokonaan. Sen vuoksi on tärkeää miettiä mitkä asiat ovat ensiarvoisen tärkeitä ja mistä asioista voit joustaa. Tärkeitä asioita voi myös olla useita, jotka nekin täytyy priorisoida.

Tavoitteiden hahmottamisen jälkeen sinun tulee miettiä miten saavutat ne. Yleinen suunnittelun heikkous on se, että tavoitteet kuvataan liian yleisellä tasolla. Jos tavoitteenasi on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen tai tentin läpäisy, eivät ne ole tavoitteita, vaan toteamuksia. Sinun pitää liittää toteamuksiin aika ja laatu (joskus määrä). Missä ajassa haluat saavuttaa tavoitteen, millaista laatua (esim. haluttu arvosana) vaadit itseltäsi ja minkä määrällisen tavoitteen haluat saavuttaa. Tavoitteet tulee myös osata eritellä konkreettisiin tekoihin. Mitä sinun on tehtävä saadaksesi tehtyä tentti ensi viikolla? Millaista valmistautumista vaatii jos haluat tentistä vähintään hyvän arvosanan? Mitä edellä mainitut tarkoittavat kuukausi- ja viikko- ja lopulta päivätasolla? Katso Oona Suloniemen tavoitteet.

Kirjallinen suunnitelma
Suunnitelma kannattaa tehdä aina kirjallisena. Kirjoitettu suunnitelma on konkreettisempi kuin vain mieleen rakennettu. Näin se saa muodon eikä leiju vain epämääräisenä tavoiterykelmänä ajatuksissa. Kirjoitettujen tavoitteiden toteutumista on myös helppo seurata. Suunnitelman kirjoittaminen auttaa löytämään aikaa ja käyttämään sitä. Sen kirjaaminen helpottaa myös hahmottamaan kuinka paljon aikaa todella tarvitset.

Viikkosuunnitelma avuksi ajan hallintaan
Viikkosuunnitelma on hyvä työkalu ajan hallinnassa. Siinä tavoitteet konkretisoituvat.

LAATUAIKASI Mikä aika päivästä on sinun ”tehoaikaasi”, aikaa, jolloin keskittymiskykysi ja vireystasosi on parhaimmillaan?

KESKITTYMISKYKYSI Miten pitkään pystyt yhtäjaksoisesti opiskelemaan? Vaatiiko keskittymisesi ehdotonta hiljaisuutta vai parantaako esimerkiksi musiikin kuuntelu sitä? Keskittymiskyky vaihtelee, mutta ihanteellinen opiskeluaika on 20-50 minuuttia, jonka jälkeen on syytä pitää noin viiden minuutin tauko. Yleisesti keskittymistä edesauttaa jos pystyt suunnittelemaan viikko-ohjelman niin, että voit keskittyä yhtenä päivänä vain yhteen tehtävään. Opiskeluun asetetut aikarajat ja niiden väliset muut tehtävät saavat sinut työskentelemään tehokkaammin kuin koko päivän mittainen opiskelujakso.

FYYSINEN PAIKKA Mikä on fyysisesti paras paikka sinulle? Työskenteletkö mieluiten oman kodin sohvan nurkassa vai kirjaston lukusalissa? Yritä tehdä suunnitelma niin, että sinun ei tarvitse vaihtaa fyysistä paikkaa useasti saman päivän aikana. Tämä auttaa keskittymiskykyä.

REALISTISET TAVOITTEET Muista asettaa itsellesi realistiset tavoitteet. Älä ali- tai yliarvioi itseäsi. Stressiä aiheuttavat usein ylisuuret vaatimukset, joihin aikasi ei yksinkertaisesti riitä. Sen vuoksi on parempaa ajankäytönsuunnittelua siirtää joku tehtävä selkeästi myöhempään ajankohtaan.

YLLÄTYKSET/YLIMÄÄRÄINEN AIKA Suunnitelman tekemisen vaikeus on ajan arviointi. Suunnitelman tulee aina olla joustava, sen on myötäiltävä elämää ja siinä piileviä yllätyksiä. Yllätyksiä voi kummuta niin ympäristöstä (et saa lainattua tenttikirjoja), sinusta itsestäsi (sairastut) tai läheisistäsi (tarvitsevat apuasi). Muuttuvissa tilanteissa yritä pitää suunnitelman tärkeimmästä tehtävästä kiinni, jousta toiseksi ja/tai kolmanneksi tärkeimmästä tehtävästä. Opettele hyödyntämään yllätykset ja suunnitelman yli jääneet hetket. Ehkä ehdit käväistä kirjastossa ruokatunnin aikana tai selailla luentomuistiinpanoja odottaessasi bussia.

YLLÄTTÄVÄT HOUKUTUKSET Mieti jo etukäteen mitä teet eteen tuleville houkutuksille. Mitä teet tilanteessa, jossa ystävä pyytää kahville kesken tärkeän tentin lukemisen? Mitä teet kun huomaat TV:stä tulevan mielenkiintoisen ohjelman, vaikka sinun pitäisi opiskella? Tässä tarvitaan itsekuria, mutta jos olet valmistautunut ja etukäteen miettinyt ratkaisuja, on niiden vastustaminen helpompaa.

KIITÄ JA KANNUSTA ITSEÄSI Anna itsellesi mahdollisuus iloita saavutetuista tavoitteista. Palkitse itseäsi hyvästä ja aikataulunmukaisesta suorituksesta.

Hyvinvointi muodostuu toki monista muistakin tekijöistä. Kuitenkin edellä mainitut ovat sellaisia, joihin voit itse suoraan vaikuttaa. Huolehdi, että voit hyvin.

Nuku riittävästi, levontarve tyydyttyy yleisimmin 8 tunnin yöunilla. Torkut auttavat päivinä, jolloin silmät uhkaavat painua kiinni kesken opiskelun. Vartin mittaiset päivätorkut ovat ideaalin pituiset. Eivät liian pitkät, joten ne eivät sekoita päivän rytmiä. Vaan sopivan mittaiset, jotta aivot saavat hetken hengähtää.

Liikunnan terveysvaikutuksista ollaan nykyisin yhtä mieltä. Liikkuminen parantaa niin fyysistä kuin psyykkistäkin elämän mielekkyyttä. Se on nykyään lääkärinkin reseptinä, mutta sitä voi harrastaa ilman reseptiäkin J ! Liikunta toimii hyvänä vastapainona opiskelun passiiviselle paikallaan ololle. Sen myötä myös keskittymiskyky kasvaa. Ole aktiivinen ja liiku. Käytä portaita hissin sijasta, kävele pikkumatkat, pyöräile kesäisin. Yhdistä liikkumiseen ulkoilu.

Miten suunnittelen aikataulun?

Aikataulun suunnittelu kannattaa aloittaa ottamalla kalenteri ja koulutusohjelma esille. Merkkaa ensin kaikki jo olemassa olevat sitoumuksesi esim. työpäivät ja aerobic-tunnit. Mieti seuraavaksi mikä olisi sopivin aika opiskelulle? Seuraavat pohdintakysymykset liittyvät tähän opintojaksoon:

Suunnitelma on joustava ohjenuora, jota seuraamalla pääset tavoitteeseesi tehokkaammin. Joustava tarkoittaa sitä, että siihen voi tulla muutoksia, jotka saattavat muuttaa alkuperäistä suunnitelmaa. Se ei haittaa.

Aikuinen on erilainen oppijana kuin lapsi. Aikuisen opiskelu on omasta tarpeesta ja innostuksesta lähtevää omatoimista, itseohjattua opiskelua.

Hallitse Aikaasi