Uutiset

27.4.2017 Uutinen

Uusi menetelmä suon pohjavesiriippuvuuden selvittämiseen

Oulun yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikössä on kehitetty veden ”raskaisiin” stabiileihin isotooppeihin perustuva uusi menetelmä, jolla voidaan määrittää suon pintaan tulevan pohjaveden määrä vain yhdellä alueellisesti kattavalla näytteenotolla.

Uutta isotooppimenetelmää on testattu käytännössä suoalueella ja tulos yllätti tutkijat: ”Pohjaveden määrä suolla vaihteli 0 ja 100 prosentin välillä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suon pohjavesiriippuvuus on laskettu suon eri osissa. Pystyimme osoittamaan, että suon eri osien hydrologinen yhteys pohjaveteen vaihteli suuresti. Pohjavedestä riippuvia alueita löytyi sekä läheltä pohjavesimuodostumaa että myös kauempaa pohjavesialueen rajan ulkopuolelta”, kertoo DI Elina Isokangas tutkimusryhmästä.

Suomessa on parhaillaan menossa pohjavesialueiden luokittelun tarkastaminen, jossa niiden merkittävät pohjavesiekosysteemit otetaan huomioon uudessa E-luokassa. Nyt kehitettyä uutta menetelmää voidaan käyttää suoalueiden luokittelussa. ”Menetelmällä jopa yksi näytteenottokierros sateettomana kesäaikana voi antaa kattavan kuvan pohjaveden roolista suolla”, jatkaa Isokangas.

Suomessa on yli 6000 luokiteltua pohjavesialuetta. Ne ovat tärkeitä yhdyskuntien vesihuollossa tuottaen yli puolet juomavedestämme. Samalla pohjavedenotto kuitenkin uhkaa arvokkaita lähteitä ja soita.

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä velvoittaa luokittelemaan ja suojelemaan ekosysteemejä, jotka ovat suoraan riippuvaisia pohjavedestä. Suojelun ongelmana on ollut, miten hydrologista yhteyttä pohjavesimuodostuman ja suon välillä voidaan havaita tarpeeksi kattavasti ja silti kustannustehokkaasti. Nyt kehitettyä uutta menetelmää voidaan käyttää suoekosysteemien pohjavesiyhteyden määrittämiseen.

Stabiilit isotoopit ovat luonnollisia merkkiaineita

”Vesi sisältää luonnollisesti aina ”raskaita”, ei-radioaktiivisia eli stabiileja isotooppeja, jotka merkkaavat vesimolekyylin reittiä hydrologisessa kierrossa. Käytämme tutkimuksissamme happi-18 ja vety-2 -isotooppeja. Niiden osuus veden sisältämistä tavanomaisista isotoopeista on kuitenkin todella pieni ja analysointiin tarvitaan tarkat mittalaitteet. Onneksi uusimmat mittausmenetelmät ovat laskeneet analyysihintoja ja tämän vuoksi isotooppien käyttö hydrologisissa tutkimuksissa on lisääntynyt”, kertoo Isokangas.

Hän kuvaa perusperiaatteen isotooppien käytöstä: ”Ajattele, että sinulla on edessäsi lasi vettä. Vesimolekyyli koostuu kahdesta vety- ja yhdestä happiatomista. Osa näistä happi- ja vetyatomeista voi olla ns. raskaita. Kun vesi alkaa haihtua, kevyemmät vesimolekyylit pääsevät irtaantumaan helpommin kuin raskaat. Tällöin lasiin jää suhteessa enemmän raskaita molekyylejä. Kun määritämme veden isotooppikoostumuksen, voimme yhtälöiden ja mallien avulla laskea, kuinka paljon lasissa olevasta vedestä on haihtunut. Päinvastainen ilmiö tapahtuu veden tiivistyessä sateeksi. Nämä ilmiöt muokkaavat ympäristömme veden isotooppikoostumusta siten, että voimme usein erottaa pohjaveden pintavedestä.”

Menetelmän innovatiivisuus perustuu siihen, että sillä pystytään laskemaan, mikä veden isotooppikoostumus suon pinnassa olisi ennen kesäisten päivien haihtumista. Kun tämä on selvitetty, voidaan laskea pohjaveden osuus suon pintavedessä olettaen, että vesi on joko pohja- tai sadevettä.

Aikaisemmin arvio pohjavesiriippuvuudesta on tehty lähinnä kasvillisuusanalyysiin pohjautuen. Kasvillisuus reagoi kuitenkin hitaasti muuttuvaan hydrologiseen tilanteeseen, jolloin esimerkiksi pohjavedenoton vaikutuksia ei pystytä huomaamaan nopeasti.

Tutkimus kuuluu laajempaan väitöskirjatutkimukseen, jossa Elina Isokangas pyrkii kehittämään menetelmiä myös muiden ekosysteemien, kuten järvien ja purojen, pohjavesiriippuvuuden määrittämiseen.

Soiden isotooppitutkimus ”Quantifying spatial groundwater dependence in peatlands through a distributed isotope mass balance approach” on julkaistu hydrologian alan korkeatasoisimmassa vertaisarvioidussa Water Resources Research -lehdessä. Tutkimusryhmään kuuluvat Elina Isokankaan lisäksi professori Bjørn Kløve, tutkijatohtorit Pekka Rossi, Anna-Kaisa Ronkanen ja Hannu Marttila sekä puolalainen isotooppihydrologian asiantuntija, professori Kazimierz Rozanski.

Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö

24.4.2017 Uutinen

Oulankajoen jääpeitteen kesto lyhentynyt

Kuusamon Oulankajoen jääpeitteen kesto on lyhentynyt 50 vuorokaudella 50 vuodessa.

21.4.2017 Uutinen

Katse luovuuteen ja keksintöihin

Maailman henkisen omaisuuden päivää vietetään vuosittain 26.4. Sitä alettiin viettää vuonna 2000 WIPO:n (World Intellectual Property Organization) toimesta. Sen tarkoituksena on kiinnittää maailmanlaajuisesti huomiota luovuuden ja keksintöjen merkitykseen ihmiskunnan vaurauden ja hyvinvoinnin edistäjinä.

Henkisellä omaisuudella tarkoitetaan aineettomia oikeuksia, joita kutsutaan myös immateriaalioikeuksiksi. Niitä ovat esimerkiksi tekijänoikeus, patentti ja tavaramerkki.

Tutkimuksen tuotoksia

Oulun yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä keksintöjä. Viime vuonna niitä raportoitiin 44. Eniten keksintöjä syntyi tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnasta (25 keksintöä).

Oulun yliopiston tavoite on hyödyntää kaupallisesti sellaiset tutkimuksen tulokset, jotka tuottavat taloudellista hyötyä sekä tutkijalle, yliopistolle että yhteiskunnalle.

Tutkimustyön tulosten kaupallinen hyödyntäminen tukee yliopistossa tehtävää tutkimustyötä esimerkiksi tutkimuksen lisärahoituksena. Viime vuonna Oulun yliopisto sai Tekesin TUTLI (Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa) –rahoitusta kuuteen eri hankkeeseen. Rahoituksen tarkoituksena on uuden tutkimuslähtöisen liiketoiminnan synnyttäminen.

Tapahtumia

Aineettomaan omaisuuteen liittyen Oulun yliopistossa järjestetään seuraavat koulutukset:

  • 11.5. Utilization of patent databases in research
  • 4.10. IP Rights and research
  • 30.11. Patenttitietokantojen hyödyntäminen tutkimuksessa

Lisätietoja:

21.4.2017 Uutinen

Ajankohtaista oppimisanalytiikasta digiloikka-foorumissa 16.5.

Oulun yliopiston Oppimisanalytiikka-tutkimusryhmän esiselvitysvaiheen tuloksia esitellään valtakunnallisten ammattikorkeakoulupäivien yhteydessä Oppimisen digiloikka -foorumissa tiistaina 16.5. Kajaanissa.

Oppimisanalytiikka ammatillisen koulutuksen kehittämisen tukena -hankkeen tavoitteena on hyödyntää olemassa olevaa rekisteripohjaista tietoa ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Hankkeessa keskitytään ammatillisen koulutuksen reformiin ja osaamisen henkilökohtaistamisen erityiskysymyksiin tavoitteena tuottaa tietoa valintojen ja päätöksenteon tueksi.

Oppimisen, opetuksen ja koulutuksen läpäisyn kehittämisen myötä edistetään koulutuksellista tasa-arvoa, ehkäistään syrjäytymistä ja työelämä saa motivoituneita osaajia nopeammin. Hankkeen toteuttaa Oulun yliopiston monitieteinen oppimisanalytiikka-ryhmä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Oulun seudun ammattiopisto (OSAO) toimii hankkeessa yhteistyöoppilaitoksena.

Foorumissa professori Jouni Pursiainen kertoo Oulun yliopistossa parhaillaan tehtävästä rekisteripohjaisesta tutkimuksesta, jossa analysoidaan lukioainevalintojen merkitystä yliopistojen opiskelijavalinnassa. Uusinta tietoa Suomen ammattioppilaitosten opintorekisterien käytöstä tutkimuksessa avaa professori Jarmo Rusanen, ja professori Hanni Muukkonen kuvaa digitaalisuuden ja analytiikan mahdollisuuksia oppimisen prosessien seurannassa ja ennakoinnissa.

Uutinen ensimmäisestä oppimisen digiloikka-foorumista

Oppimisen digiloikan taustaa

Oppimisanalytiikka ammatillisen koulutuksen kehittämisen tukena -foorumi Kajaanissa 16.5.

 

 

11.4.2017 Uutinen

Pitkä matematiikka on pääsylippu yliopistoon ja tulevaisuuden ammatteihin

Oulun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että pitkän matematiikan, fysiikan tai kemian kirjoittaneista ylioppilaista noin 90 % pääsee opiskelemaan yliopistoon. Ratkaisevat ainevalinnat tehdään lukion alussa, noin 16-vuotiaana. Valinnoilla on huomattava vaikutus lukiolaisen omaan elämänuraan ja lopulta koko Suomen elinkeinoelämään.

11.4.2017 Uutinen

Pohjoismaiden arktinen alue kaipaa lisää investointeja

Suomen, Ruotsin ja Norjan arktinen alue kaipaa lisää pääomavirtoja työpaikkojen luomiseksi ja alueen taloudellisen potentiaalin vapauttamiseksi, todetaan 6.4. julkaistussa ensimmäisessä Business Index North -selonteossa.

11.4.2017 Uutinen

Lääkäriopiskelijoita koulutetaan digiratkaisujen käyttöönottoon Oulussa

Noin 140 Oulun yliopistosta pian valmistuvaa lääkäriä kokoontuu tiistaina 18.

10.4.2017 Uutinen

Tuorein tieto keskosen kehityksestä ja hoidosta uudessa kirjassa

Ymmärrys ennenaikaisena syntyneen vauvan elimistön toiminnasta ja lapsen kehityksestä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Tämän seurauksena myös keskosten hoito ja ennuste ovat parantuneet huomattavasti.

10.4.2017 Uutinen

Kiinan yhteiskuntatieteiden tiedeakatemian ja Oulun yliopiston välille yhteistyösopimus

Kiinan yhteiskuntatieteiden tiedeakatemia (Chinese Academy of Social Sciences, CASS) ja Oulun yliopisto ovat solmineet kahdenvälisen yhteistyösopimuksen.

6.4.2017 Uutinen

Oulun yliopistoon 10 532 hakijaa korkeakoulujen yhteishaussa

Oulun yliopistoon haki korkeakoulujen tämän kevään yhteishaussa yhteensä 10 532 henkilöä. Luku sisältää sekä kandiohjelmiin että kotimaisiin maisteriohjelmiin hakeneet.

6.4.2017 Uutinen

Voimakkaimman tunnetun Auringon hiukkasmyrskyn vaikutukset ilmakehään arvioitu

Poikkeuksellinen Auringon hiukkasmyrsky, voimakkain viimeisten kymmenentuhannen vuoden aikana, pystyy aiheuttamaan häiriöitä napaseudun stratosfäärissä vähintään yhden vuoden ajan ja nostamaan pohjoisen pallonpuoliskon talvilämpötiloja usealla asteella.

4.4.2017 Uutinen

YSI Innovaatiokilpailu hakee ratkaisuja tulevaisuuden sairaalapalveluihin

Yliopistosairaalat Innovaatioalustana (YSI) -hankkeen paikalliset toimijat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun yliopisto kannustavat yrityksiä, ammattilaisia ja yksityishenkilöitä osallis

4.4.2017 Uutinen

390 000 euroa apurahoina säätiöiltä Oulun yliopistoon

Kahdeksan suomalaista yksityistä säätiötä on 4.4. jakanut apurahoja, joista suurin yhteissumma, runsaat 390 000 euroa, on osoitettu Oulun yliopiston tutkijoille ja kehitystoimintaan.

4.4.2017 Uutinen

Lumien sulaminen voi liata pohjavettä

Vaikka pohjavesi on yleensä hyvälaatuista, pohjavedenottamoiden jakama juomavesi aiheuttaa ajoittain vesiepidemioita.

4.4.2017 Uutinen

Oulun yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen tuloksellisuus parani vuonna 2016

Oulun yliopiston tutkimuksen tuloksellisuus parani vuoden 2016 aikana. Tieteellisten julkaisujen määrä kasvoi edellisiin vuosiin verrattuna ja oli yhteensä 2869 julkaisua. Niistä kansainvälisiä vertaisarvioituja julkaisuja oli 2378.

3.4.2017 Uutinen

Lähes sata tutkijaa ratkoo maailman suurimpia ongelmia Kirkkonummella

Tieteeltä vaaditaan yhä enemmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta, ja Helsinki Challenge -ideakilpailu on kymmenen suomalaisyliopiston vastaus haasteeseen. Kilpailun kaksikymmentä tutkijatiimiä kokoontuu kehittämään ratkaisujaan Impact Campille 6.–7. huhtikuuta Långvikiin Kirkkonummelle.

28.3.2017 Uutinen

Yliopisto-opintoihin liittyvästä harjoittelusta uusi opas – myös työnantajille

Kuuden eri puolilla Suomea olevan yliopiston sekä työnantajien ja opiskelijoiden yhteistyön pohjalta on valmistunut suomeksi ja englanniksi julkaistu harjoitteluopas "Työelämäjaksot yliopisto-opinn

24.3.2017 Uutinen

Tekniikan aloilta valmistuneet sijoittuvat hyvin koulutustaan vastaavaan työhön ja ovat tyytyväisiä opintoihinsa

DI-tutkinto antaa hyvän pohjan työelämään. Tutustu Oulun yliopiston tekniikan aloihin.

22.3.2017 Uutinen

Runsas liikunta saattaa vaikuttaa suotuisasti nikaman kokoon

Suomalainen Selkätutkimusseura ry:n vuoden 2017 tutkimuskilpailun on voittanut lääketieteen kandidaatti Petteri Oura Oulun yliopistosta.