Unohtunut inarinsaame eloon

Nimi: Teija Linnanmäki
Opinnot: filosofian maisteri, inarinsaame, sivuaineena suomen kieli ja kirjallisuus
Nyt: aineenopettaja, Inarin kunta

Lapsena kuulin mummon luona Nellimin kylässä, kun mummo ja hänen ystävänsä puhuivat inarinsaamea. Asuin Ivalossa, missä kukaan ei puhunut sitä, vaikka yksi jos toinen on saamelainen. Aloin kysellä, eikö kieltä voisi opiskella. Ei kuulemma voinut. Olin vuosia metsäalalla Etelä-Suomessa, kunnes kuulin, että Inarissa alkoi inarinsaamen täydennyskoulutus. Ehdotin perheelle, että lähdetään välivuodeksi Inariin. Täällä olemme mieheni kanssa edelleen. Opetan inarinsaamea ja teen kieleen oppimateriaaleja.

Virkavapaalla oppimateriaaleja

Olen tosi tyytyväinen, että saan tehdä oman panokseni inarinsaamen vakiinnuttamiseksi koulujen opetukseen. Tähän saakka opetus ja se, kuka saa opiskella, on ollut täysin vakiintumatonta. Vanhempien on pitänyt olla aktiivisia ja vaatia opetusta. Nykyään on olemassa virtuaalisia oppimateriaaleja, ja niitä työstän nyt itsekin virkavapaallani oppikirjojen lisäksi. Niiden ansiosta kuka tahansa missä päin Suomea tahansa voi opiskella jopa kymmenen kurssia inarinsaamea.

Parasta on ollut nähdä ja kuulla, kuinka inarinsaamelaiset vanhukset ovat alkaneet uudelleen käyttää unohduksissa ollutta kieltään.

Parasta on, kun unohtunut kieli elpyy

Inarinsaame on kieli muiden rinnalla ja sen pitäisi saada samanlaista kohtelua kuin muutkin kielet. Kieli ei elä, jos puhumme kaikkialla suomea ja jos emme pääse näkemään ja kuulemaan omalla kielellämme. Saamelaisuutta on pidetty huonompana kulttuurina ja sitä on hyljeksitty. Nyt on aika antaa sille arvoisensa asema. Parasta on ollut nähdä ja kuulla, kuinka inarinsaamelaiset vanhukset ovat alkaneet uudelleen käyttää unohduksissa ollutta kieltään.

Saamea voi opiskella jo lukiossa

Jos inarinsaame oppiaineena kiinnostaa, kannattaa valita se vapaaehtoiseksi aineeksi ja lukea sitä jo lukiossa. Se onnistuu kyllä, pitää vain aktiivisesti vaatia sitä. Saamen kielen kanssa tarvitaan samanlaista sitkeyttä kuin missä tahansa kieliopinnoissa. Saamea voi lähteä vielä yliopistossakin opiskelemaan ihan nollasta. Muistan, kuinka omassakin opiskeluryhmässäni käytiin ensimmäisen vuoden keväällä jo keskusteluja inarinsaameksi.

Suvun juuret vahvasti läsnä

Asun pienessä Nellimin kylässä, jonka isoäitini isoisä on perustanut. Täällä on nykyisellään noin 170 asukasta. Ivaloon on matkaa 42 kilometriä. Olen saanut ostaa suvun vanhoja maita takaisin. Suvun juuret ovat täällä vahvasti läsnä. Viihdymme täällä mieheni kanssa. Hänkin on pohjoisesta kotoisin. Metsästys, kalastus ja hillastus ovat Lapissa parasta.

Viimeksi päivitetty: 15.11.2017