Hakulomake

.

Osastot: 

Oulun yliopisto, biologian laitos
Tiedote 11.6.2013

Superruokaa omalla ikkunalaudalla

Kun kasveja kasvatetaan keinotekoisessa sinisessä valossa, ne lisäävät erittäin merkittävästi niiden hyödyllisten kemikaalien tuotantoa, joita esiintyy luonnostaan runsaasti ns. superruuassa (superfood). Tämän osoittaa Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneissa tehty koe, jossa käytettiin LED-valaisimia sinisen valon lisälähteenä.

Sininen lisävalo lisäsi kaikkiin kolmeen testattuun ravintokasviin fenoleihin kuuluvia yhdisteitä seuraavasti: persiljaan 11, basilikaan 5 ja tomaattiin peräti 16 eri fytokemikaalia. Fytokemikaaleja luonnehditaan bioaktiivisiksi yhdisteiksi, sillä niillä on todettu olevan terveyttä edistäviä ja jopa farmakologisia vaikutuksia. Sininen valo siis lisää ravintokasvien ravinnetiheyttä, jolloin periaatteessa monet muut syötävät kasvit voinevat sen avulla toimia superruokana.

Tulos on merkittävä monesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin se osoittaa, että ”arktisia aromeja”, joita kyseiset yhdisteet edustavat, voidaan tuottaa kasvihuonelämpötiloissa eikä kylmyyttä tarvita. Yhdisteiden tuotanto ei siis riipu maantieteellisestä pohjoisesta sijainnista, vaan sinisen lisävalon avulla terveyttä edistävien aromien tuotantoa voidaan lisätä missä tahansa.

Toiseksi kaupallinen kasviravinnon tuottaja voi parantaa tuottavuuttaan. Mikäli bioaktiivisten yhdisteiden tuotanto kasvibiomassaa kohti moninkertaistuu (mm. persiljassa 450 % enemmän apigeniinia), voidaan vastaava määrä säästää tuotantokuluissa, kuten kasvimateriaaleissa, kasvatustilassa, ravinteissa, vedessä, energiassa jne. Innovaation ekologisuutta lisää vielä tutkimuksessa käytetty LED-valo, joka kuluttaa vain 20–30 % energiaa verrattuna perinteiseen kasvihuonelamppuun.

Tutkimuksen teki dosentti Kari Taulavuoren ja dosentti Erja Taulavuoren tutkimusryhmä Oulun yliopiston biologian laitoksesta yhteistyökumppaninaan professori Riitta Julkunen-Tiitto Itä-Suomen yliopistosta.  Tutkimus julkaistiin 7.6.2013 yhdysvaltalaisessa Natural Product Communications -sarjassa (NPC 8: 791–794).

Lisätietoja:
dosentti Kari Taulavuori, Oulun yliopisto, biologian laitos,
puh. 050 350 7138, sähköposti: kari.taulavuori@oulu.fi

 

 

Viimeksi päivitetty: 11.6.2013