Opiskelu yliopistossa

Akateeminen kalenteri

Yliopistolain mukaan lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Käytännössä opinnot perustutkinnoissa alkavat tiedekuntien ilmoittamana ajankohtana, yleisimmin syyskuun alussa ja päättyvät toukokuussa.

Opetusta annetaan opetussuunnitelmissa määrättyinä ajanjaksoina. Lukuvuodessa on kaksi lukukautta: syys- ja kevätlukukausi. Oulun yliopistossa on käytössä 4. opetusperiodia lukuun ottamatta lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusaloja. Koulutuksen johtosäännön mukaan kesäkuun 1. päivän ja elokuun 31. päivän välisenä aikana on varattava vähintään kuukauden pituinen ajanjakso, jona perustutkinto-opetusta ei anneta.

Opetusperiodien ulkopuolella, touko-elokuussa, tutkintoon kuuluvia opintoja on mahdollista suorittaa myös kesäopintoina.

Kesän ohella muita yleisiä opetuksessa olevia taukoja ovat joulu (~ 20.12. - 7.1.), pääsiäinen ja vappu (~ 30.4. - 1.5.). Muita mahdollisia taukoja opetuksessa voivat olla hiihto- (vko 10) ja syyslomaviikot (vko 43).

Tutkintorakenne

1.8.2005 alkaen yliopistoissa siirryttiin perustutkintojen osalta uuteen tutkintorakenteeseen, joka useimmilla aloilla on kaksiportainen. Oulun yliopistossa kaksiportainen tutkintorakenne on käytössä kaikilla muilla aloilla paitsi lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa, jotka ovat yksiportaisia tutkintoja.

Perustutkinto-opiskelijat saavat opinto-oikeuden pääsääntöisesti suoraan sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. Opiskelijat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon, jonka laajuus on 180 opintopistettä (op) ja opintojen suorittamisen tavoiteaika 3 lukuvuotta. Kandidaatin tutkinnon jälkeen suoritetaan maisterin tutkinto, jonka laajuus on 120 op ja tavoiteaika 2 lukuvuotta. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on 330 op ja tavoiteaika 5,5 lukuvuotta ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnon 360 op ja tavoiteaika 6 lukuvuotta. Oulun yliopistossa opetusta annetaan kahdeksalla koulutusalalla. Perustutkintojen tarjonta ja tutkintorakenteet löytyvät WebOodin opinto-oppaista. Yliopisto käyttää perustutkintojen kuvaamisessa eurooppalaisia ECTS-tunnuksen kriteereitä.

Valtaosa Oulun yliopiston antamasta koulutuksesta on tutkintoon johtavaa koulutusta, joka on suomalaisille opiskelijoille maksutonta. Oulun yliopisto järjestää myös koulutusta, joka ei johda tutkintoon. Tällaisia ovat esimerkiksi johtamiskoulutus tai opettajan pedagogiset opinnot, joka on suunnattu jo valmistuneille jatko- tai täydennyskoulutukseksi. Osa ei tutkintoon johtavasta koulutuksesta voi olla maksullista.

Opetussuunnitelma

Opetussuunnitelma on opettajille ja opiskelijoille laadittu ohjeisto siitä, miten opetus ja opiskelu etenevät. Opetussuunnitelmassa kuvataan muun muassa tutkinnon rakenne eli opintojaksojen suositeltu suoritusjärjestys lukukausittain ja -vuosittain (ns. opintojen rakennekaavio), tutkinnon osaamistavoitteet sekä jokaisen opintojakson yksityiskohtaiset tiedot (ks. tarkemmin kohdasta opintojakso).

Osaamistavoitteet

Oulun yliopiston opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia ja niiden arviointi perustuu osaamisen arviointiin. Osaamistavoitteet on laadittu ns. kynnystasolle, eli jokaisen opiskelijan on saavutettava eri osaamisalueissa määritelty osaamisen taso, ennen kuin hän voi saada hyväksytyn suorituksen kyseisestä opintojaksosta tai -kokonaisuudesta. Kynnystaso tarkoittaa niitä ydinasioita ja osaamista, joka on riittävän hyvä, jotta opiskelija voi siirtyä opintojaksolta toiselle tai tutkinnon suoritettuaan työelämään tai jatko-opiskelijaksi tohtorikoulutukseen. Osaamistavoitteet on laadittu niin, että ne on mahdollista saavuttaa tutkinnon, opintokokonaisuuden tai opintojakson aikana.

Opintojakso

Opetuksen sisällöllinen ja rakenteellinen perusyksikkö on opintojakso (kurssi), jonka laajuus ilmoitetaan opintopisteinä (op). Yhteen opintojaksoon saattaa sisältyä monenlaisia opiskelun ja opetuksen työmuotoja: luentoja, harjoituksia, kirjallisuuteen perehtymistä, työelämäharjoittelua tai -tutustumisia, jne.

Yliopisto käyttää opintojaksojen kuvaamisessa eurooppalaisia ECTS-tunnuksen kriteereitä. Opetussuunnitelmassa kerrotaan jokaisen opintojakson osalta opintojakson nimi ja koodi, laajuus opintopisteinä, opetuskieli, ajoitus, osaamistavoitteet, sisältö, järjestämis-/toteutustavat, kohderyhmä, esitietovaatimukset, yhteydet muihin opintoihin, oppimateriaali, suoritustavat ja arviointikriteerit, arviointiasteikko, työssä oppinen sekä vastuuhenkilö.

Opintojaksoja on eritasoisia; perusopintoja, aineopintoja ja syventäviä opintoja. Opintojakson koodin lopussa on kirjain P, A tai S, jotka kertovat opintojakson tasosta. Kaikki Oulun yliopiston opintojaksot löytyvät WebOodista ja Noppa-opintoportaalista.

Opintojen mitoitus ja kuormittavuus

Kaikissa suomalaisissa yliopistoissa opintojen mitoittamisessa käytetään eurooppalaista opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmää, niin sanottua ECTS-järjestelmää (European Credit Transfer and Accumulation System). ECTS otettiin käyttöön vuonna 2005, jolloin aiemmin käytössä olleet opintoviikot (ov) korvautuivat opintopisteillä ( 1 op = 1 ECTS credit). Vanhassa järjestelmässä yksi opintoviikko vastasi noin 40 tuntia opiskelijan työtä, nyt yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työtä.

Opintojen mitoittamisen lähtökohtana on opiskelijan työmäärä, joka tarvitaan koulutusohjelman osaamistavoitteiden saavuttamiseen. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Opintopisteellä tarkoitetaan sitä määrää opiskelijan työtä, jonka opintojakson tai -kokonaisuuden suorittaminen edellyttää. Opintopistejärjestelmässä kokoaikaisen opiskelijan lukuvuoden työmäärä on keskimäärin 1600 tuntia, joka vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa siis noin 27 tunnin työpanosta.

Oulun yliopistossa opetussuunnitelmat on rakennettu siten, että tutkintoon kuuluvat opinnot jakautuvat mahdollisimman tasaisesti opintojen ajalle eikä esimerkiksi pakollisten opintojen osalta ole päällekkäisyyksiä.

Kielitaitovaatimukset

Kaikkiin perustutkintoihin kuuluu pakollisia kieliopintoja. Kieliopinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa toisessa kotimaisessa kielessä taito, joka edellytetään kaksikielisellä virka-alueella toimivalta valtion virkamieheltä. Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa alansa mukaan ainakin yhden vieraan kielen luetun tekstin ymmärtämistaito ja suullinen taito.

Kieliopinnoissa painottuu oman alan kielitaito. Tutkintoihin kuuluu yleensä äidinkielen opintoja ja ainakin näyte äidinkielen hyvästä hallinnasta opiskelijan erityisalalla.

ECTS- ja DS-tunnukset

Oulun yliopistolle on myönnetty ECTS- ja DS-tunnukset. Katso lisätietoja ECTS-tunnuksesta ja DS-tunnuksesta

Viimeksi päivitetty: 8.5.2017