Turvetuotannon valumavesien puhdistaminen ojitetuille suoalueille perustetuilla kosteikoilla pohjoisissa olosuhteissa

Turvetuotannon haasteena on löytää ojittamattomia ja hyvin soveltuvia suoalueita vedenpuhdistuskosteikoiksi valumavesien puhdistukseen. Valtakunnallisilla alueidenkäyttöstrategioilla turvetuotantoa ohjataan yhä enemmän jo aiemmin ojitetuille suoalueille, jolloin niiden läheisyydestä ei välttämättä löydy luonnontilaista suoaluetta valumavesien puhdistuskosteikon perustamiseen. Tällöin tarvitaan tietoa esimerkiksi metsäojitettujen alueiden soveltuvuudesta. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että ojitetuille suoalueille perustetut vedenpuhdistuskosteikot poistivat turvetuotantoalueiden valumavedestä pääasiassa hyvin kiintoainetta ja epäorgaanista typpeä. Osalla kosteikoista kuitenkin havaittiin fosforin ja raudan huuhtoutumista.

Tutkimuksessa selvitettiin veden virtausta, puhdistustehokkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä turvetuotannon valumavesiä käsittelevillä ojitetuille suoalueille perustetuilla kosteikoilla. Selvitykset toteutettiin keräämällä tietoja mm. turpeen ja kosteikon ominaisuuksista usealta ojitetulle suoalueelle perustetulta kosteikolta, josta oli olemassa tietoa valumaveden laadusta ennen ja jälkeen kosteikon.

Toisena osana tutkimusta selvitettiin miten ojitetuille ja ojittamattomille suoalueille perustetut kosteikot puhdistavat valumavesiä eri vuodenaikoina. Mukana oli viisi kosteikkoa Pohjois-Pohjanmaalta ja yhdeksän Länsi-Suomen alueelta. Selvitys toteutettiin tilastollisena tarkasteluna pääasiassa raporteista kerättyjen vedenlaatutietojen ja kosteikkojen ominaisuustietojen perusteella. Kosteikkojen puhdistuskyvyssä selvää vuodenaikaisvaihtelua havaittiin kokonaistypen, ammoniumtypen ja kemiallisen hapenkulutuksen arvon (CODMn) osalta, mutta ei muiden tutkittujen aineiden, kuten fosforin ja kiintoaineen osalta. Työn tuloksia voidaan muun muassa hyödyntää, kun arvioidaan etukäteen ojitettujen suoalueiden soveltuvuutta vedenpuhdistukseen.