Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Kauppatieteiden maisteri Riikka Nuutilainen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, taloustiede
0294 480 000

Oppiaine

Taloustiede

Väitöstilaisuus

3.6.2016 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Arina-sali (TA105)

Aihe

Esseitä Kiinan rahapolitiikasta
Essays on monetary policy in China

Vastaväittäjä

Professori Jarko Fidrmuc, Zeppelin University, Saksa

Kustos

Professori Juha Junttila, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Kiinan rahapolitiikka kehittyy, vaikka poikkeaa yhä muista maista

Kiinan talouden avautuminen ja muuttuminen yhä markkinaperusteisemmaksi näkyvät myös maan rahapolitiikan kehityksessä. Rahapolitiikan toteutus on vähitellen siirtymässä määräperusteisesta politiikasta enemmän hintaperusteisten instrumenttien käyttöön. Rahapolitiikkainstrumentit sekä ympäristö, jossa politiikkaa toteutetaan poikkeavat kuitenkin yhä muista maista. Väitöstutkimuksessa on tarkasteltu Kiinan keskuspankin käyttämien rahapolitiikkainstrumenttien kehitystä sekä rahapolitiikan välittymistä.

Väitöstyöhön sisältyvissä tutkimuksissa osoitettiin, että kehittyneille talouksille suunniteltuja rahapolitiikkasääntöjä voidaan soveltaa myös Kiinalle. Keskuspankin havaittiin sääntelevän rahamäärää ottaen pääasiassa huomioon maan hintavakaustavoitteen ja rahamäärän kasvulla osoitettiin olevan yhteys inflaatioon. Viitekorkojen rooli on perinteisesti ollut Kiinassa vähäinen, mutta tutkimustulosten perusteella keskuspankki on viime vuosina alkanut käyttää myös korkoja vastasyklisenä politiikkainstrumenttina.

Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten pankit reagoivat keskuspankin varantovaatimusmuutoksiin. Kehittyneistä talouksista poiketen Kiinan keskuspankki käyttää reservivarantovaatimusta - eli sitä kuinka suuren osuuden talletuksistaan liikepankkien tulee säilyttää keskuspankin reservissä ­- aktiivisena politiikkainstrumenttina. Tutkimus tehtiin kattavalla aineistolla kiinalaispankkeja. Rahapolitiikka välittyy niin korkojen kuin varantovaatimusinstrumentinkin kautta. Omistustyypin mukaan jaoteltuna erilaisten pankkien havaittiin kuitenkin reagoivan eri tavoin rahapolitiikan muutoksiin.

Väitöskirjatutkimus puoltaa myös osaltaan Kiinan tavoitetta tasapainottaa talouttaan niin, että säästämisaste laskee ja kotimaisen kulutuksen osuus taloudessa kasvaa. Kiinan taloudelle rakennetun mallin avulla voitiin osoittaa tasapainottamisen tekevän taloudesta vähemmän herkän sokeille.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 26.5.2016