Oikeuslaitos hillitsee presidentin vallankäyttöä USA:ssa

Donald Trumpin valtaannousu on herättänyt huolen siitä, kuinka vapaasti hän voi toteuttaa aikomuksiaan. Oulun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo vastaa kysymyksiin Yhdysvaltain presidentin vallasta ja sen rajoista.

 

Yhdysvaltain poliittisen keskustelukulttuurin repivyys ei ole Trumpin luoma ilmiö, arvioi Ari Helo. "Demokraateilla on osuutensa siihen, sillä he ovat pilkanneet vastustajiaan vuosikymmeniä yhtä kovasti kuin arvokonservatiivit heitä. Myös Obama esitti presidenttinä avoimen halventavia kommentteja sekä Putinista että Trumpista."

 
Millaiset ovat Yhdysvaltain presidentin valtaoikeudet, Ari Helo?

”Varsin laajat. Hänellä on paljon eurooppalaisen järjestelmän mukaista pääministerin valtaa: lakiesitykset tulevat yleensä presidentin kansliasta ja hänellä on sananvaltaa liittovaltion budjetin laadinnassa. Lisäksi presidentti vahvistaa lainsäädäntöelimen eli kongressin säätämät lait ja voi veto-oikeudella hidastaa sen lainsäädäntötyötä.”

”Tosin nykyisin ongelmana pikemminkin on, ettei kongressi saa lakeja aikaiseksi, koska demokraatit ja republikaanit ovat kaukana toisistaan ja kongressin vähemmistö pystyy yleensä estämään lakimuutoksia. Tämä on johtanut siihen, että maata on johdettu ns. presidentin asetuksin. Presidentin asetuksia ei ole mainittu perustuslaissa, mutta niitä on käytetty George Washingtonista alkaen. Ne tarkoittavat toimeenpanovallan oikeutta asetuksin tarkentaa, kuinka virkamiesten kuuluu hoitaa toimeenpanovaltaa ja voimassaolevia lakeja.” ”Asevoimien ylipäällikkönä presidentti pystyy aloittamaan rajoitettuja sotilaallisia operaatioita ympäri maailman ilman etukäteistä hyväksyntää kongressilta. Hän myös nimittää korkeimman oikeuden tuomarit eliniäksi, mikä on tärkeä politiikkaan vaikuttava valtaoikeus.”

Millä keinoin presidentin vallankäyttöä voidaan rajoittaa?

”Parhaat mahdollisuudet tähän on oikeuslaitoksella, sillä se voi ottaa tutkittavakseen lakeja ja toimintatapoja, jos niitä on syytä epäillä perustuslain vastaisiksi. Oikeusistuimet ovat Yhdysvalloissa riippumattomia ja valvovat viranomaistoimien lainmukaisuutta.”

”Trumpin kohdalla oikeusjutut ovat jo alkamassa, syynä hänen asetuksensa käännyttää tietyistä muslimimaista tulleet ihmiset. Oikeudellisia kanteita Trumpin hallinnon toimista on odotettavissa runsaasti.” 

”Sen sijaan rajoittavat lainsäädäntötoimet ovat hitaita kaksikamarisen kongressin riitaisuuden vuoksi sekä siksi, että liittovaltio on valtava hallintojärjestelmä. Presidentin johtaman hallituksen ei myöskään tarvitse nauttia kongressin luottamusta, vaan se on itsenäinen presidentin neuvoa-antava kabinetti.”

Mitä porsaanreikiä järjestelmä jättää presidentin mielivallalle?

”Yhdysvaltain historiasta löytyy esimerkkejä luovasta vallankäytöstä. Franklin D. Roosevelt sääti lukuisia liike-elämää rajoittavia lakeja, joita oikeusistuimet julistivat perustuslainvastaisiksi, mutta presidentti ja kongressi säätivät nopeasti samansisältöisiä lakeja uudelleen, jolloin käytäntö säilyi ennen kuin valitukset eri oikeusasteissa tuottivat vastustajille mieluisia ratkaisuja. On lukuisia tapoja asettaa hallinnollisia määräyksiä ja kieltoja, mutta niiden lopullisuus on aina kiistettävissä.”

”Lisäksi politiikan tutkijat ovat korostaneet presidentin mediavaltaa. Hänet mielletään paitsi toimeenpanovallan haltijaksi myös maan kasvoiksi kaikkialla maailmassa ja hänen vaikutusvaltansa on pitkälti tiedotusvaltaa.”

Voiko Donald Trump kasvattaa presidentin valtaoikeuksia kohti yksinvaltiutta?

”Ei voi. Yhdysvaltain perustuslain muuttaminen vaatii paitsi kongressin hyväksynnän myös kaikkien osavaltioiden ratifioinnin. Jos presidentti ylittää toimivaltuutensa, hänet voidaan aina haastaa valtakunnanoikeuteen. Tällöin oikeusistuimena toimii senaatti korkeimman oikeuden presidentin johdolla. Uhka on Trumpille todellinen. Vaikka senaatti on republikaanien hallinnassa, hänellä on sielläkin paljon vastustajia.”

”Perustuslaki rakentuu ns. sekoitetun hallitusmuodon periaatteelle, jossa lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta kontrolloivat toisiaan. Lainsäädäntö tuottaa esteitä toimeenpanovallan väärinkäytölle, presidentti kontrolloi osaltaan lainsäätäjiä ja erityisesti heitä valvoo korkein oikeus, joka voi tutkia minkä tahansa lain perustuslainmukaisuuden. Patriot Actista ja muista urkintalaeista on toki kysyttävä, ovatko oikeusistuimet valvoneet kyllin tiukasti yksityisyyden suojaa.”

 ”On myös huomattava Trumpin äkkipikainen luonne. Hänen kabinettinsa jäsenet ovat joukkuepelaajia miehelle, joka pelaa vain omaa peliään, eikä olisi ihme, jos tällainen joukkue hajoaisi jatkuvaan riitelyyn.”

Miten uskot Trumpin onnistuvan aikeissaan, kuten Obaman terveydenhuoltouudistuksen kumoamisessa?

”Tätä hän on jo tekemässä, tosin järjestelmä on niin monimutkainen, että kyse on julkisen terveydenhuoltojärjestelmän murentamisesta pala kerrallaan. Mahdollisia ovat myös massiiviset liittovaltion virkamiesten erottamiset, millä hän pyrkisi miellyttämään liittovaltion byrokratiaa vihaavaa äänestäjäkuntaa.”

Entä YK:n rahoituksen leikkaamisessa tai ilmastovelvoitteista irtautumisessa?

”Yhteistyössä republikaanienemmistöisen kongressin kanssa nämä todennäköisesti onnistuvat, sillä republikaanit eivät yleensä usko YK:n arvovaltaan ja ovat valtaosin ilmastoskeptisiä.”

Miten käy Trumpin kaavailemille tulleille ja tuontirajoituksille sekä elvyttäville infrastruktuurihankkeille?

”Väliaikaisia kaupparajoituksia voi olla tulossa, mutta eivät ne sovi kovin hyvin Trumpin tai republikaanien pitkän aikavälin talousstrategiaan. Yhdysvalloissa toivotaan talouselämän piristyvän niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, sillä yhdysvaltalaisetkin yritykset tarvitsevat vientimarkkinoita.”

”Infrastruktuurihankkeista on innostuttu enemmän kuin mihin Trumpin puheet ovat antaneet aihetta: hän on vain ohimennen viitannut tällaisiin mahdollisuuksiin. Toinen kysymys on se, aikovatko republikaanit jälleen ottaa liittovaltiolle valtavan uuden velkataakan hankkeiden läpiviemiseksi, sillä he ovat estäneet demokraattihallintoa tekemästä mitään infrastruktuurin hyväksi.”

Teksti: Jarno Mällinen

 

Viimeksi päivitetty: 2.2.2017