Mikroyritykset löytämässä vientimarkkinat

Pohjois-Pohjanmaalla on havaittu, että mikroyrityskin eli alle 10 hengen yritys voi aloittaa vientitoiminnan. Yrityksen sijainnilla ei ole väliä jos on rohkeutta ja halua hyödyntää digitaalisuuden mahdollisuuksia, kokeilla nopeita kaupallistamis- ja tuotejulkaisuja sekä verkottua toisten osaajien kanssa. 

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän ja Pohjois-Pohjanmaan mikroyritysten yhteisessä Kasvualusta -hankkeessa on tavoitteena löytää uusia kokeiluperusteisia toimintamalleja mikroyritysten kasvulle, viennille ja kansainvälistymiselle. Verkostossa on mukana jo 123 mikroyritystä ja innostus laajenemassa koko Pohjois-Suomeen.

Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Matti Muhoksen mukaan mikroyritysten kasvun ja viennin esteitä on mahdollista purkaa.  Yritykset voivat mm. hyödyntää yhdessä toistensa osaamista, toteuttaa nopeita tuote- ja palvelujulkaisuja ja ideoiden testauksia esimerkiksi messuilla tai maailmanlaajuisilla verkkotestausalustoilla. Myös sosiaalisen median kanavia ja kustannustehokkaita globaaleja suunnittelupalveluja (mm. Freelancer.com) tuotteen brändäystä varten kannattaa käyttää. Joukkorahoitus on uusi rahoitusmuoto.

Nivalalainen Vuolux Oy valmistaa vuolukivikiukaita ja –takkoja sekä perinteisiä kiukaita ja saunan lauteita. Yritys on virallisesti yhden hengen yritys, mutta vie tuotteitaan myös Ruotsiin ja Saksaan. Tämän mahdollisti verkostoon perustuva kasvustrategia; Vuoluxin tuotteet suunnitellaan, valmistetaan ja toimitetaan ketterässä yritysverkostossa, joka pystyy vastaamaan nopeasti markkinoilla tapahtuviin muutoksiin.

Suomessa on tällä hetkellä yli 340 000 mikroyritystä eli alle 10 hengen yritystä. Ne muodostavat 95% koko maan yrityskannasta. Mikroyritysten osuus Suomen viennistä oli v. 2013 vain 3 prosenttia, kun se Ruotsissa oli 11%. Mikroyrityksissä on siten suuri vienti- ja työpaikkapotentiaali.

Pohjoismaisten ja varsinkin harvaan asutuilla alueilla sijaitsevien mikroyritysten erityispiirteitä ja kasvumekanismeja on selvitetty toistaiseksi vähän. Tutkimusjohtaja Matti Muhoksen mukaan kansainvälisessä vertailussa suomalaisten mikroyritysten kasvun esteinä näyttäytyy varovaisuus ja insinöörimäinen tapa tehdä ensin tuote valmiiksi ja vasta sitten miettiä kaupallistamista. Toivomisen varaa on ollut myös rohkeudessa ottaa maksava asiakas mukaan kehitystyöhön sekä verkostoitumisessa muiden osaajien kanssa.

Kuusamolainen Kero Hirsitalot solmi vastikään viisivuotisen puitesopimuksen ruotsalaisen kaivosyhtiö LKAB:n kanssa. Sopimuksen myötä valtaosa yrityksen tuotannosta menee jatkossa vientiin Pohjois-Ruotsiin. Kero Hirsitalot on jakanut kokemuksiaan mikroyritysverkostossa ja se rohkaisee muita verkoston yrityksiä kokeilemaan mahdollisuuksiaan arktisen alueen suurhankkeissa. 

Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä selvittää pienten yritysten kasvumekanismeja eri kulttuuri- ja toimintaympäristöissä ja soveltaa viimeisintä tutkimustietoa mikroyrittäjien kanssa. Tutkimustieto, yrittäjien käytännön kokemukset sekä keskinäinen vuorovaikutus ja ideointi yhdistyvät yrittäjätapaamisissa, joita järjestetään eri teemoilla ympäri maakuntaa. Mikroyrittäjien ydinryhmät ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi ja hyödyllisiksi.

Kerttu Saalasti Instituutti laajentaa parhaillaan mikroyritysten ja yritysrajapinnan tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimijoiden kanssa käynnistettyä kokeiluperusteista kasvu- ja vientikokeiluverkostoa Oulunkaaren ja Koillismaan alueelle. Mukaan ovat tulossa myös Lappi ja Pohjois-Savo. Samalla Kerttu Saalasti Instituutin toiminta on laajentunut Pohjois-Suomen alueelle. Tästä syystä sen nimi muutettiin vuoden vaihteessa Oulun Eteläisen instituutista Kerttu Saalasti Instituutiksi.

Yrittäjien yhteiset tapaamiset ovat keskeinen toimintamuoto Kerttu Saalasti Instituutin Kasvualusta-hankkeessa. Kero Hirsitalot Oy:n toimitusjohtaja Jorma Mursu (vas.) isännöi yrittäjiä ja alueen kehitysyhtiöiden väkeä yrityksen tuotantotiloissa Kuusamon Keron kylässä joulukuussa 2016.  Kasvu- ja vientikokeiluryhmien vastaavia tapaamisia järjestetään Pohjois-Pohjanmaalla viisi kertaa kuukaudessa. 

 

Mikroyrittäjyyden tutkimus

Viimeksi päivitetty: 16.2.2017