Lumien sulaminen voi liata pohjavettä

Vaikka pohjavesi on yleensä hyvälaatuista, pohjavedenottamoiden jakama juomavesi aiheuttaa ajoittain vesiepidemioita. Kevät on oikea hetki varmistaa vesinäytteiden avulla, etteivät sulamisvedet ole päätyneet pohjavesikaivoihin. Samalla kannattaa tarkistaa, että vedenottokaivojen rakenteet ovat kunnossa.

Suurin osa pohjavedestä pumpataan matalista kaivoista, jolloin pohjavettä suojaava maakerros on ohut. Tämän takia pohjavedenottamot ovat haavoittuvia, kun likainen pintavesi voi päästä kaivoon. Yleisimmin saastuneista pohjavesistä on löydetty kampylobakteereita tai noroviruksia.

Pintavesilaitoksilla talousvesi puhdistetaan monivaiheisissa käsittelyprosesseissa. Sen sijaan pohjavedenottamoiden jakamaa juomavettä ei monissa tapauksissa käsitellä ennen kun se jaetaan vedenkäyttäjille. Pohjaveden likaantumisen estämiseksi kaivot on suunniteltava ja sijoitettava tarkasti. Myös niiden kunto on syytä tarkastaa säännöllisesti. Vedenlaadun tutkimukset kannattaa ajoittaa riskialttiimpiin ajankohtiin, kuten sulamisvesien aikaan.

Pohjoismaissa pohjavettä käyttää juomavetenä noin 14,3 miljoonaa ihmistä. Pohjavesivarat ovat runsaat, koska ilmasto on kylmä ja sateinen, ja haihdunta on vähäistä. Pohjoisilla alueilla pohjavesi ei uudistu juuri lainkaan kylminä talvikuukausina. Keväällä lumien sulaminen voi muodostaa jopa 60–80 % vuosittaisesta pohjavesivarantoihin suotautuvan veden määrästä.

Pohjoismaissa vesivaroihin kohdistuu kohtuullisen vähän ihmistoiminnan aiheuttamaa kuormitusta. Pohjavedet voivat likaantua lähinnä maatalousvaltaisilla alueilla, yhdyskuntien jätevesistä, teollisuuden läheisyydessä sekä maa-ainesten otto-alueilla.

Suomen, Norjan ja Islannin pohjavedenottamoiden ominaisuuksia ja niihin liittyviä mikrobiologisen saastumisen riskejä on käsitelty Hydrogeology Journal -lehden artikkelissa. Oulun yliopiston, Asplan Viakin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Islannin yliopiston ja Sweco Norge AS:n yhdessä kirjoittamassa artikkelissa todetaan, että pohjavesi on tärkeä juomaveden lähde kaikissa Pohjoismaissa, erityisesti haja-asutusalueilla sekä pienissä ja keskisuurissa taajamissa.

Oulun yliopistosta tutkimukseen ovat osallistuneet professori Bjørn Kløve ja tutkijatohtori Pekka Rossi.

Kirjoittajien mukaan erityisesti resurssipulasta kärsivillä pienillä pohjavedenottamoilla todetaan melko yleisesti vedenlaatuun liittyviä ongelmia. Yli kolme neljäsosaa Pohjoismaissa todetuista vesiepidemioista on saanut alkunsa pieniltä pohjavedenottamoilta. Infektioiden syy on useimmiten jäteveden sekoittuminen juomaveteen.

Lähteet:

Bjørn Kløve, Hanne Margrethe Lund Kvitsand, Tarja Pitkänen, Maria J. Gunnarsdottir, Sylvi Gaut, Sigurdur M. Gardarsson, Pekka M. Rossi and Ilkka Miettinen. Overview of groundwater sources and water-supply systems, and associated microbial pollution, in Finland, Norway and Iceland. Hydrogeology Journal, https://link.springer.com/article/10.1007/s10040-017-1552-x

THL Blogi Kevät uhkaa juomavettä, 26.3.2013

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vesitietopaketti

Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö

Viimeksi päivitetty: 4.4.2017