Kirkkoherra Rungiuksen osteobiografia. 1600-luvulla eläneen pohjoissuomalaisen kirkonmiehen luiden ja muumioituneiden kudosten radiologinen ja stabiili-isotooppeihin perustuva analyysi

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Keckmaninsali (HU106)

Väitöksen aihe

Kirkkoherra Rungiuksen osteobiografia. 1600-luvulla eläneen pohjoissuomalaisen kirkonmiehen luiden ja muumioituneiden kudosten radiologinen ja stabiili-isotooppeihin perustuva analyysi

Väittelijä

Filosofian maisteri Tiina Väre

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Arkeologia

Oppiaine

Arkeologia

Vastaväittäjä

Dosentti Heikki S. Vuorinen, Helsingin yliopisto

Kustos

Dosentti Markku Niskanen , Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Kirkkoherra Rungiuksen muumion monitieteellinen tutkimus

Väitöstutkimus selvittää 1600-luvun alun Kemin seurakunnan kirkkoherran, Nikolaus Rungiuksen terveydentilaa sekä ruokavaliota, ja näiden kahden välistä yhteyttä kirkkoherran muumiolle suoritettujen analyysien avulla. Muumiolla on erikoislaatuinen historia, sillä se on ollut nähtävillä 1700-luvulta lähtien ja se on edelleenkin tärkeä turistikohde.

Muumion tietokonetomografinen kuvantaminen paljasti patologisia tiloja, joista osa on todennäköisesti vaikuttanut kirkkoherran elämänlaatuun. Löydösten perusteella hän lienee kärsinyt tuberkuloosista ja ollut ainakin jossain määrin ylipainoinen. Lisäksi niin kirkkoherran hammasterveys, kuin kynnen keratiinin isotooppianalyysitkin (δ15N, δ13C) vihjaavat hänen ruokavalionsa olleen erityisen proteiinirikas. Tulos sopii yhteen aiempien pohjoissuomalaista varhaisen uudenajan ruokavaliota koskevien tietojen samoin kuin kirkkoherran sosiaalisen statuksen ja oletetun vaurauden kanssa. Tyypillisestihän papisto kykeni nauttimaan varsin runsaastakin ruokavaliosta.

Kuvantaminen tarjosi tietoa myös muumion säilyneisyydestä paljastaen, että pitkään kadoksissa olleen oikean kyynärvarren lisäksi suurin osa kaularakenteista on hävinnyt. Pää ja torso näyttäisivät edelleen yhdistyvän toisiinsa niskassa, mikä tarkoittaisi molempien osien kuuluneen samalle yksilölle.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024