Pitkä matematiikka on pääsylippu yliopistoon ja tulevaisuuden ammatteihin

Oulun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että pitkän matematiikan, fysiikan tai kemian kirjoittaneista ylioppilaista noin 90 % pääsee opiskelemaan yliopistoon. Ratkaisevat ainevalinnat tehdään lukion alussa, noin 16-vuotiaana. Valinnoilla on huomattava vaikutus lukiolaisen omaan elämänuraan ja lopulta koko Suomen elinkeinoelämään.

Oulun yliopiston AVAIN-tutkimusryhmä tutkii lukion oppiainevalintojen ja yliopistoon pääsyn yhteyttä perustuen valtakunnalliseen aineistoon vuosilta 2013–2015. Ylioppilaista noin kolmannes kirjoittaa pitkän matematiikan ja alustavien tulosten mukaan heistä noin 90 % pääsee yliopistoon. Suurin merkitys pitkällä matematiikalla on tekniikan, lääketieteen, luonnontieteiden, terveystieteiden ja hyvinvoinnin sekä tietotekniikan aloilla (97–67 % yliopistoon valituista). Myös kemian ja fysiikan kirjoittajista noin 90 % pääsee yliopistoon.

”Pitkän matematiikan kirjoittaminen edistää selkeästi todennäköisyyttä päästä yliopistoon opiskelemaan ja merkitys näkyy kaikilla aloilla”, professori Jouni Pursiainen Oulun yliopistosta kertoo.

Matemaattisen ajattelun osaajia tarvitaan lisää

Pitkän matematiikan valitsematta jättäminen kaventaa merkittävästi valinnan mahdollisuuksia toisen asteen opintojen jälkeen ja myöhemmin ammatinvalinnan mahdollisuuksia. Lukiolaisten ainevalinnat eivät kohtaa yliopistojen ja elinkeinoelämän tarpeita. Esimerkiksi Tivian selvityksen mukaan vuonna 2020 Suomesta puuttuu ainakin 15 000 ohjelmistoammattilaista.

”Digitalisaatio ja muut globaalit megatrendit muuttavat merkittävästi työelämää. Matemaattisen ajattelukyvyn rinnalla on tärkeää rakentaa monialaista osaamista, jossa yhdistyy kyky ymmärtää niin ihmistä, yhteiskuntaa kuin teknologiaa”, Teknologiateollisuus ry:n kehitysjohtaja, tekniikan tohtori Laura Juvonen sanoo.

Kansallisen osaamisen arviointikeskuksen Karvin arvioinnista käy ilmi, että ylioppilaskoe motivoi oppimaan matematiikkaa. Lukiolaiset, jotka eivät kirjoita matematiikkaa ylioppilaskokeessa, eivät myöskään käytännössä opi sitä lukion aikana, vaan ovat lukio-opintojen lopulla keskimäärin peruskoulun 9. luokan tasolla matematiikan taidoissaan.

”Olisiko näiden tulosten perusteella aiheellista kehittää ylioppilastutkintoa niin, että kaikkien opiskelijoiden matematiikan taitojen kehittyminen varmistetaan”, Laura Juvonen kysyy.

Kiinnostavia teemoja ja tekemistä

Vaikka suomalaiset tytöt ovat peruskoulussa maailman kärkeä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa TIMMS- ja PISA-tutkimusten perusteella, lukion jälkeen vain reilu neljännes matematiikan parhaista osaajista on naisia (Karvin arviointitutkimus). Microsoftin kansainvälisessä STEM (Science, Technology and Mathematics) -tutkimuksessa vain 37 % tytöistä ilmoitti voivansa kuvitella uraa luonnontieteiden tai teknologian parissa. Esille nousivat roolimallien puute ja ilon löytäminen itse aiheesta.

Teknologiateollisuus ry käynnistää yläkouluille ja lukioille suunnatun valtakunnallisen MyTech-ohjelman, joka yhdistää nuoria kiinnostavat teemat omakohtaiseen tekemiseen. Uuden opetussuunnitelman myötä kouluissa toteutetaan oppiainerajat ylittäviä ilmiöoppimisen jaksoja. MyTech-ohjelma tulee avuksi koululle tarjoamaan ilmiöprojekteihin kiinnostavia sisältöjä sekä mahdollisuuden tutustua alan koulutukseen alueen korkeakoulussa ja käytännön tekemiseen teknologia-alan yrityksessä.

Viimeksi päivitetty: 12.4.2017